Viikko 2

Moikka!

Tämän viikon kurssikerralla otettiin taas pari pientä askelta kohti QGIS-taituruutta. Matkalla tuli myös ongelmia vastaan, mikä on tietysti luonnollista oppimisessa. Tunnin alussa Arttu luennoitsi erilaisista datan lähteistä ja niiden eri ominaisuuksista. Rajapintojen kautta haettavat data-aineistot, kuten WFS- ja WMS -palvelut olivat minulle täysin tuntematon asia.

Opin, miten erilaisia alueita tai kohteita voi valita QGIS:n valintatyökaluilla, ja miten eri projektioita voi vaihdella. Toiminnot tuntuivat nopeasti hyvin helpoilta, ja huomasin, kuinka paljon erilaisia valintoja ja komentoja näillä työkaluilla on mahdollista suorittaa.

Varsinaisessa harjoituksessa tutkailin, miten eri karttaprojektiot ja koordinaattijärjestelmät vaikuttavat QGIS-ohjelmistolla tehtäviin mittauksiin. Pinta-ala-mittarin avulla oli mielenkiintoista huomata, kuinka tulokset vaihtelevat tasopinnan ja ellipsoidin välillä (taulukko 1). Tutkin myös, miten pituudet muuttuvat projektiota muuttaessa.

Taulukko 1. Eri projektioiden vaikutus pinta-aloihin taso- ja ellipsoidipinnalla.

Tunnilla oli myös tarkoitus verrata projektioiden eroja prosenttilukujen avulla. Yritin laatia havainnollistavan kartan Suomesta, jossa esittäisin ETRS-TM35FIN:n ja Robinsonin projektioiden eroja prosentuaalisesti, mutta kohtasin ongelmia. Ensin kartan luokat olivat täysin vääränlaiset, ja yritin kaverini kanssa saada karttaa jotenkin järkevän näköiseksi. En ole kuitenkaan lopputulokseen tyytyväinen; legenda on puutteellinen, ja luokat eivät vieläkään näytä oikeilta. Minun pitäisi tehdä vielä tarpeeksi monia toistoja, jotta tällaiset harjoitukset sujuisivat ongelmitta.

Huomasin, että valittuna oleva projektio vaikuttaa aika paljon esitettävään tietoon ja myös sen luotettavuuteen. ”Kun tarkastellaan ihan vain Suomen muotoa tai sen asentoa projektiokohtaisesti, voidaan päätellä tiedon olevan jokaisessa projektiossa hieman erilaista. Eri projektioissa mittasuhteet muuttuvat, ja ääritapauksessa jopa koko Suomi kääntyy miltei päälaelleen. Ainoastaan oikeasti pyöreä maapallo on luotettava tapa kuvata maailmaa” kirjoittaa Erika Lindblom blogissaan (Erika’s blog; 2. kurssikerran harjoitukset).

Ensi viikon tuumailuihin!

 

Lähteet

Lindblom Erika, 2. kurssikerran harjoitukset (30.1.2023) [blogikirjoitus]. Erika’s blog. (Luettu 30.1.2023). https://blogs.helsinki.fi/lierika/2023/01/30/kurssikerta-2-harjoitukset/

Viikko 1: Ensiaskeleet

Moikka ja tervetuloa historian ensimmäisen blogipostaukseni pariin!

Kurssin ensimmäinen kerta lähti käyntiin käymällä ensin läpi paikkatiedon perusteita. Asiat tuntuivat tässä vaiheessa jo suhteellisen tutuilta, onhan niitä käsitelty paljolti jo parilla aikaisemmalla geoinformatiikan kurssilla.

Kurssikerran harjoituksessa tutustuin tarkemmin QGIS-ohjelmistoon. Olen käyttänyt ohjelmistoa jollakin kurssilla, mutta silloin sen käyttö tuntui aika haastavalta, sillä harjoitus tehtiin vain kirjallisten ohjeiden avulla itsenäisesti. Mielikuvani QGIS-ohjelmistosta oli siis melko negatiivinen ja jopa turhautunut, mutta onneksi tällä kurssikerralla ohjelmiston käyttöä harjoiteltiin lähes alkeista lähtien. Huomasin ilokseni, ettei kyseisen ohjelmiston hyödyntäminen aivan mahdotonta olekaan, ainakaan vielä.

Opin ensimmäistä harjoitusta tehdessä useita QGIS:n perustoimintoja. Ohjeistuksen avulla sain hyvin tehtyä Itämeren typpipäästöjä kuvaavan kartan. Ongelmia kuitenkin ilmeni, kun yritin tarkastella karttaa kotona; en saanut karttaa jostain syystä näkyviin.

Harjoittelin QGIS:n käyttöä vielä tekemällä koropleettikartan (kuva 1), joka kuvaa ruotsinkielisten osuutta Suomessa kunnittain (vuonna 2021). Tässä vaiheessa ensimmäisestä kurssikerrasta oli jo monta päivää aikaa, ja ohjelmiston kanssa taistelemiseen meni tovi jos toinenkin. Osa opituista toiminnoista oli jo päässyt unohtumaan viikonlopun aikana. Onneksi kampuksella sain apua Anna Liljeforsilta ja Vilma Valtolta, kiitos siitä <3. Lopulta sain kartan näyttämään siltä miltä pitäisi. Huomasin, ettei kyseisen kartan tekeminen loppujen lopuksi niin kovin vaikeaa ollut. ”Tiedostan myös, että suuri osa työtä, eli aineiston jäsentäminen paikkatiedoksi taulukkoon, oli jo tehty meidän puolesta.” kirjoittaa Lucas Yoni blogipostauksessaan Viikko 1: Try, try again. Olen asiasta täysin samaa mieltä; ensimmäisen kurssikerran harjoitukset tuntuivat kuitenkin sopivilta omaan taitotasooni nähden.

Kuvan esikatselu
Kuva 1. Koropleettikartta ruotsinkielisten osuudesta kunnittain vuonna 2021.

Aika ajoin huomaan kokevani turhautuneisuutta QGIS:n parissa, kun pitäisi muistaa tarkasti, mitä klikkaamalla jonkin asian saa tehtyä tai mistä jonkin halutun toiminnon löytää. Uskon ja toivon kuitenkin, että tämän kurssin aikana aivoihin alkaa pikkuhiljaa kerääntyä muistijälkiä tunneillä käydyistä asioista.

Palataan asiaan!

 

Lähteet

Yoni Lucas, Viikko 1: Try, try again (23.1.2023) [blogikirjoitus]. Geoinformagic. (Luettu 25.1.2023). https://blogs.helsinki.fi/luberger/2023/01/23/viiko-1-try-try-again/