Luentokerta 14.2.2023
Tämän viikon luennolla syvennyimme itse tekemiseen. Opimme aluksi yhteisesti, miten esimerkiksi ohjelmistossa suoritetaan laskutoimintoja ja miten tietyt arvot voidaan hakea aineistosta. Tämän kurssikerran oleellisimpiin opittaviin asioihin kuului myös puskurivyöhykkeen tekeminen. Puskurivyöhykkeillä voidaan selvittää tietyn kohteen vaikutusten kantama ja alueen sisälle jäävien aineistojen tietoja, kuten itsenäistehtävissä olleita asukkaiden lukumääriä. Luulen, että puskurivyöhykkeitä voitaisiin käyttää tai käytetäänkin myös esimerkiksi ympäristövaikutusten ja niiden laajuuden arviointiin tai esimerkiksi säteilyalueiden määrittämiseen radioaktiivisten aineiden lähettyvillä.
Saimme myös laittaa omat taitomme peliin luentokerralla, ja tehdä yksin tai parin kanssa pohtien tehtäviä. Kirjasimme lopuksi kysymykset ja vastaukset yhteen (taulukko 1). Oli hauskaa yrittää ratkaista tehtäviä itsenäisesti, koska samalla pystyin testaamaan omia taitojani. Mielestäni teimme hyvää yhteistyötä parini kanssa, jolloin saimme melkein koko ykköstehtävän tehdyksi yhdessä. Molempien osapuolten oivallusten ansiosta pääsimme kuitenkin näinkin pitkälle, mistä olen suhteellisen tyytyväinen. Oli myös motivoivaa saada ratkaistuksi tehtäviä, jotka saattoivat tuntua myös hieman haastavilta. Huomasin tosin vasta kotona “luuranko”-tiedoston, joka oli liitetty kurssikerran aineistoihin, ja josta olisi löytynyt neuvoja tehtävien ratkaisuihin. Ehkä niiden avulla tehtävät olisivat olleet väsyneelle opiskelijalla hieman helpompia, mutta suhteellisen hyvin pärjäsin ilmankin.
Taulukko 1. Itsenäistehtävien kysymyksiä ja vastauksia
| Kysymys/tehtävänanto | Vastaus |
| Malmin lentokentän läheisyydessä (2 km) asuvien ihmisten lukumäärä | 58 159 |
| Malmin lentokentän läheisyydessä (1 km) asuvien ihmisten lukumäärä | 8 903 |
| Helsinki-Vantaan läheisyydessä (2 km) asuvien ihmisten lukumäärä | 11 192 |
| Helsinki-Vantaan pahimmalla melualueella (65 dB) asuvien ihmisten lukumäärä | 303 |
| Helsinki-Vantaan melualueella (vähintään 55 dB) asuvien ihmisten lukumäärä | 11 923 |
| Helsinki-Vantaan lentokentän melusta (vähintään 60 dB) häiriintyvien Tikkurilaisten lukumäärä (kiitorata kaakkois-luode suunnassa) | 12 607 |
| Alle 500 metrin päässä asemilta asuvien ihmisten lukumäärä kartan alueella | 110 278 |
| Alle 500 metrin päässä asemilta asuvien ihmisten prosenttimäärä koko alueella | 21,36 % |
En tiedä, teinkö luennon aikana tarpeeksi tehtäviä, mutta ainakin sain hyviä oivalluksia sekä oppeja tunnin aikana. Huomasin jälleen, että esimerkiksi perustoiminnot löytyvät QGIS-ohjelmistosta jo helposti. Esimerkiksi vektori- ja rasteriaineistojen lataaminen palveluun, eri työkalujen etsiminen palkeista ja tietojen, kuten aineiston värin, muuttaminen onnistuvat ilman suurempia ponnistuksia. Toisin sanoen aineistojen tietojen muokkaamiseen liittyvät työkalut ovat suhteellisen hyvin hallussa. Uusimpien opittujen asioiden tekeminen ohjelmistossa sekä monimutkaisilta tuntuvat komennot, kuten laskujen tuottaminen atribuutti-taulukkoon, saattavat olla välillä haastavia; ehkä siis soveltavimmat asiat ovat kaikista haasteellisimpia. En saanut tämän vuoksi myöskään tehtyä tehtäviä eteenpäin, koska taitoni loppuivat kesken, enkä löytänyt ohjeistakaan kovin paljon apua. Käytämme kuitenkin jokaisella kurssikerralla myös soveltavia toimintoja, joten luulen, että tarpeeksi monella toistolla opin myös paremmin käsittelemään esimerkiksi atribuutti-taulukkoa, liittämään aineistoja toisiinsa sekä siirtämään tietoja eri aineistojen välillä.
QGIS:in rajoitukset ongelmien ratkaisuissa voivat olla myös monenlaisia. Ensimmäisenä minulle tulee mieleen yksinkertaisesti käyttäjän osaamattomuus, sillä en oletettavasti itse osaa hyödyntää tarpeeksi monia toimintoja ohjelmistossa. Lisäksi aineistojen sopimattomuus ohjelmiston kanssa tai puutteeliset tiedot voisivat vaikuttaa ongelmien ratkaisemiseen. Tarkkuus ja huolellisuus sekä etenkin avun pyytäminen ja saaminen varmasti kuitenkin pelastavat käyttäjän monilta ongelmilta ja pulmilta ohjelmiston kanssa.
Kokonaisuudessaan huomaan kehitystä tapahtuneen taidoissani käyttää QGIS:siä, mikä on mukavaa ja lohduttavaa. Taitojen kehittymistä on huomannut esimerkiksi myös Enni Poti blogitekstissään “Viikko 2”, joten eiköhän meillä kaikilla ole toivoa oppia QGIS-mestareiksi.
Lähteet:
Poti, E. 2023. Viikko 2. Kirjoitus “Ennin GIS-blogi” -blogissa 30.1.2023. Viitattu 15.2.2023. https://blogs.helsinki.fi/elpoti/2023/01/30/viikko-2/