QGIS kolmannella kerralla: turhautumisesta onnistumiseen

Tunti 31.1.2023

Tämän viikon kerralla keskityimme lähinnä tekemiseen, mikä oli hauskaa; opetustyyli sopi myös minulle paremmin, kun sain itse koko ajan tehdä. QGIS päätti tosin temppuilla kanssani, mutta vaikka jäin hieman jälkeen, sain omin neuvoin kirittyä muut kiinni; osasin siis tehdä harjoitteet myös itsenäisesti! Muillakin kurssilaisilla, kuten Lucaksen blogitekstistä ”Viikko 2: Hieman ärsytti, mutta ei se haitannut” (2023) käy ilmi, on ollut ilmeisesti samanlaisia turhautumisen kokemuksia ohjelmiston kanssa, mutta myös onnistumisenkin kokemuksia, kun kerraten tekee samat harjoitteet uudelleen oikein.

Harjoittelimme luennolla esimerkiksi yhdistämään aineistoja ja niiden sisältöjä Afrikka-tehtävässä, jossa muun muassa timanttien ja öljylähteiden tietoja kuvattiin pohjakartalle. Kartanteon lisäksi aineisto voisi kertoa myös esimerkiksi tiedonkeruun tärkeydestä eri vuosikausina, koska tietokantaan on kirjattu muun muassa lähteiden löytymisajankohdat; joinakin vuosikymmeninä rikkauksia on saatettu etsiä enemmän tai tekniikka on voinut vaikuttaa niiden löytymiseen. Konfliktien avulla voitaisiin puolestaan tulkita esimerkiksi maan vakautta eri ajanjaksoina.

Harjoituksen jälkeen saimme itse toteuttaa Suomen kartan tulvista ja järvisyydestä (kuva 1).

Kuva 1. Suomen tulvaindeksi sekä järvisyys

Kuvasta 1 voi päätellä, että suurimmat tulva-alueet ovat sijoittuneet rannikkoalueille. Osa kohdista jää hieman järvisyys-histogrammien alle, mutta suurin osa näkyy kuitenkin selkeästi. Järvisyys seuraa melko samalla tavoin tulvaindeksiä, vaikka esimerkiksi Järvi-Suomi ja Lappi ovat vähemmän tulvista kärsiviä, järvisiä alueita; oikeastaan suurimmat järvisyysprosentit sijaitsevatkin näillä alueilla.

En tiedä, onko koropleettikartta taaskaan tarpeeksi hyvin tehty, mutta en saanut kokeilemalla parempaakaan. Kyseisellä asteikolla erot ainakin tulevat hyvin näkyviin, vaikka välit eivät olleet muistaakseni Jenksin luonnollisia välejä. En myöskään tiedä, onko ylipäätänsä sallittua laittaa mittakaavaa kartan yläraunaan; tämän kuvan kanssa se näytti kuitenkin selkeimmältä yläreunaan laitettuna. Järvisyyshistogrammien kanssa tarvitsin hieman apua, mutta olin kuitenkin alun perin oikeilla jäljillä niiden tuottamisen kanssa. Olen lopputulokseen melko tyytyväinen; värit ovat suhteellisen toimivat ja ilmiöt on selitetty kartalla sekä legendassa.

Tällä kurssikerralla muistin jo hyvin QGISsin perustoimintoja, mikä ilahdutti kyllä kovasti; muistaminen helpottaa uuden oppimista, kun vanhojen asioiden kertaamiseen ei mene niin paljon aikaa. Aineistojen yhdistäminen ei ollut minulle tuttua, mutta tämän kerran jälkeen minulla on varmasti taas enemmän avaimia taskussani; ties vaikka itse saisin tuottaa työpaikalla vastaavia karttoja joskus. Kurssikerralla edettiin tällä kertaa mielestäni hyvää vauhtia, jolloin ehdin myös sisäistää paljon asiaa. Parini oli myös paikalla, mikä oli mukavaa; saimme keskusteltua hankalimmista kurssikerran asioista, ja pystyin jopa auttamaan muutamassa kohdassa toista. Sain enemmän itsevarmuutta, kun osasin koko kurssikerran aikana tuottaa kartalle pyydettyjä asioita; tämä voisikin olla piilo-opetussuunnitelman antia tai jopa päivän kurssikerran tavoitteiden saavuttamista. Samoin kuin Lucas (2023) innostui toiselta kurssikerralta, sain itse kolmannelta luennolta onnistumisen kautta uudenlaisen innostumisen karttojen tuottamiseen.

Motivoituneena siis ensi viikkoa kohden!

 

Lähteet:

Yoni, L. 2023. Viikko 2: Hieman ärsytti, mutta ei se haitannut. Kirjoitus ”Geoinformagic, Lucaksen ensimmäiset askeleet kohti GIS-velhoutta” -blogissa 30.1.2023. Viitattu 1.2.2023. https://blogs.helsinki.fi/luberger/category/gis-avautumiset/ 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *