Kuukausi: helmikuu 2023

Tämän viikon harjoituksissa tarkastelimme bufferien ja -analyysien käyttöä QGIS:ssä. Pyörimme vielä tällä viikolla Pornaisten alueella. Aluksi bufferointi eli puskurointi tuntui itsenäisesti hankalalta, mutta onneksi muutaman harjoituksen jälkeen ja kurssikaverin avulla sain homman sujumaan. Syntyvällä bufferilla sain laskettua, kuinka monta taloa tietyllä rajatulla alueella on 100 metrin etäisyydellä tiestä. Selvitin myös, kuinka paljon näissä taloissa asuu asukkaita. Lisäksi tarkastelin Pornaisten terveyskeskuksen ja koulun vaikutusalueita. Laskin, kuinka monta prosenttia punaisella rajatun alueen sisällä olevista taloista sijaitsee linnuntietä alle 500 m päässä terveyskeskuksesta. Nämä harjoitukset olivat minusta mielenkiintoisia, koska oli kivaa tarkastella erilaisten vaikutusalueiden ulottuvuutta ja sitä, mihin erilaisten palvelujen olisi kannattavaa sijoittua.

Ohjeistetun harjoituksen jälkeen tarkoitus oli hyödyntää osaamista bufferoimalla sekä Malmin että Helsinki-Vantaan lentokenttien lentomelualueita. Piirsin aluksi yksitellen molempien lentokenttien kiitoradat erillisille tietokannoille. Tutkin melualueilla asuvien ihmisten määrää, laatimalla bufferit 2  ja 1 km:n säteellä kentästä. Kuten Joonas Lipponen mainitsi blogikirjoituksessaan [1], en itsekään aluksi onnistunut ’Join attributes by location’ -työkalun käyttämisessä. Onnistuin harjoituksissa, vaikka työskentelyni olikin melko hidasta.

 

Lähteet:

[1] Lipponen, J. Viikko 5: Alkuvaikeudet. (viitattu 27.2.2023)

Viikko 5: Alkuvaikeudet

Tämän viikon tunnilla tutkailimme ja pyörittelimme erilaisia piste- ja ruutuaineistoja. Teimme kaksi harjoitustehtävää, joista ensimmäisessä laadittiin teemakartta pisteaineiston pohjalta. Toisessa tehtävässä harjoiteltiin varjostuksen luomista pinnanmuotokarttaan ja korkeuskäyrien liittämistä karttaan. Luentokerta tuntui hieman haastavalta, kun tuli paljon uutta.

Harjoitustehtävissä perehdyimme tarkemmin rasteriaineistojen käyttöön QGIS-ohjelmistossa. Vektoriaineistojen käyttö tuntuu tässä vaiheessa selkeältä, tai ainakin perustoiminnot onnistuu.  Rasteriaineistoja en ollut ennen pyöritellyt QGIS:llä, mutta tehtävien teko sujui aika hyvin, kun vaan pysyi tarkkana ja huomasi tehdä oikeat toiminnot joka vaiheessa.

Toisessa harjoitustehtävässä tutkailtiin peruskarttaa Pornaisten kunnan alueesta. Lisäsin Pornaisten rajaus -tason aineistoon, joka rajasi keskustan alueen muusta kartasta. Toin ohjelmistoon peruskartan lisäksi 4 kappaletta rasterimuotoisia hillshade-aineistoja. Opin yhdistämään nämä eriskaalaiset rasteriaineistot yhtenäiseksi yhdistämällä aineistot toisiinsa. Tällöin aluetta voitiin analysoida kokonaisuutena. Tämän jälkeen korkeusmallista karttaan oli helppo tuoda korkeuskäyrät. Nämä toiminnot sujuivat onneksi ilman sen suurempia ongelmia.

Rinnevarjostuksen ja korkeuskäyrien jälkeen pääsin kokeilemaan ensi kertaa piirtotyökaluja QGIS -ohjelmistossa. Ensiksi loin uuden tason piirto-objekteja varten. Aktivoin tämän tason ja valitsin Add feature -nappulan, jolloin pääsin piirtämään tärkeimpiä teitä. Lisäksi merkitsin asuinrakennuksia punaisilla pisteillä, mutta onneksi seuraavan kurssikerran aineistoissa oli talo-taso valmiina, eikä kaikkia taloja tarvinnut klikkailla itse läpi aikaakuluttavasti. Niin kuin Saini Lankinen blogipostauksessaan kirjoitti, oli mukava hieman piirrellä teitä, lisätäkorkeuskäyriä ja analysoida rinnevarjostuksia.

 

Lähteet:

Lankinen, S. (15.2.2023) Sainilan’s blogi: Harjoitus 4 ja itsenäistä työtä https://blogs.helsinki.fi/sainilan/2023/02/15/harjoitus-4-ja-itsenaista-tyota/ (Luettu 17.2.2023).

Tällä viikolla tarkasteltiin erilaisia tietokantoja ja tiedon hakuun, liittämiseen sekä tuottamiseen liittyviä toimintoja. Opin tuomaan uutta dataa ja yhdistämään sitä jo olemassa olevaan tietokantaan.

Tunnilla hioin QGIS-taitojani pyörittelemällä valmista Afrikan valtiot sisältävää tietokantaa. Alkutilanteessa tietokanta koostui vain valtioiden rajoista ja niiden nimistä. Tietokannassa oli satoja rivejä, koska jokainen saari oli omalla rivillään. Yhdistin muutaman valtion saaret ja mantereen yhteen, mikä sujui helposti. Onneksi ohjelmistosta löytyi toiminto, jolla jokaisen valtion sai kerralla yhdistettyä omalle rivilleen. Lisäsin siistittyyn karttaan uutta dataa Afrikan valtioiden väkiluvuista muokkaamalla tiedostot ensin QGIS:n suosimaan csv-tiedostomuotoon. Nämä tuntuivat simppeleiltä, eikä haasteita ilmennyt.

Seuraavassa vaiheessa ihmettelin tietokantaliitosten tekemistä join-toiminnon avulla. Keräsin myös Afrikka-tietokantaani piste- ja polygonimuotoista tietoa mantereen timantti- ja öljyesiintymistä sekä konflikteista. Pohdin karttaa parannellessani, onko konflikteilla ja rikkauksien esiintymisillä jonkinlainen yhteys. Konflikteja esiintyy sekä alueilla, joilla on timanttilöydöksiä, että alueilla, joilla ei ole löydöksiä. Kuten Turkka Häkkinen kolmannen kurssikerran blogipostauksessaan [1] kirjoittaa, mielenkiintoisen tarkastelun konfliktien vaikutukselle tuottavuuteen saa myös esille tarkastelemalla tilanteita, joissa konflikti sattuu löydöksen ja ensimmäisen tuotantovuoden välille tai näkyy öljykenttien tuottavuusluokittelussa. Lisäksi toin Afrikka-tietokantaan dataa Internetin ja Facebookin käyttäjistä eri vuosilta.

Itsenäisenä harjoituksena oli tarkoitus laatia tulvaindeksikartta Suomesta hyödyntämällä tunnilla opittuja toimintoja. Koropleettikartan avulla tuli vertailla Suomen vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksia ja tulvaherkkyttä. Hetken muistelemisen ja yrittämisen jälkeen sain tuotua keskialivirtaama-datan valuma-alue -tietokannan taulukkoon ja laskettua tulvaindeksin. Varsinaisen teemakartan tekeminen oli suhteellisen simppeli juttu, vaikka tarvitsinkin apua jossakin vaiheessa. Koropleettikartan ja järvisyyden pylväsdiagrammien (kuva 1) värisävyt jäivät mielestäni turhan sekavaksi, vaikka pyörittelin niitä jo aikani. Vesistöjen mustat reunaviivat epäselkeyttävät karttaa turhan paljon.

Kuvasta 1 erottuu selkeästi, että Suomessa eniten tulvia esiintyy Etelä-Suomen rannikoilla ja Pohjanmaan lakeilla rannikkoalueilla. Pylväsdiagrammit järvisyydestä kuvaavat järvien määrää tietyllä alueella. Järvisyys on luonnollisesti korkeinta Järvi-Suomessa, missä Saimaa ja monet muut järvet sijaitsevat.

 

Lähteet

[1] Turkka Häkkinen, #yhteisellämatkalla (QGIS:n parissa), viikko 3. (Viitattu 6.2.2023)

#yhteisellämatkalla (QGIS:n parissa), viikko 3