Helsingin yliopisto
Tällä viikolla tarkasteltiin erilaisia tietokantoja ja tiedon hakuun, liittämiseen sekä tuottamiseen liittyviä toimintoja. Opin tuomaan uutta dataa ja yhdistämään sitä jo olemassa olevaan tietokantaan.
Tunnilla hioin QGIS-taitojani pyörittelemällä valmista Afrikan valtiot sisältävää tietokantaa. Alkutilanteessa tietokanta koostui vain valtioiden rajoista ja niiden nimistä. Tietokannassa oli satoja rivejä, koska jokainen saari oli omalla rivillään. Yhdistin muutaman valtion saaret ja mantereen yhteen, mikä sujui helposti. Onneksi ohjelmistosta löytyi toiminto, jolla jokaisen valtion sai kerralla yhdistettyä omalle rivilleen. Lisäsin siistittyyn karttaan uutta dataa Afrikan valtioiden väkiluvuista muokkaamalla tiedostot ensin QGIS:n suosimaan csv-tiedostomuotoon. Nämä tuntuivat simppeleiltä, eikä haasteita ilmennyt.
Seuraavassa vaiheessa ihmettelin tietokantaliitosten tekemistä join-toiminnon avulla. Keräsin myös Afrikka-tietokantaani piste- ja polygonimuotoista tietoa mantereen timantti- ja öljyesiintymistä sekä konflikteista. Pohdin karttaa parannellessani, onko konflikteilla ja rikkauksien esiintymisillä jonkinlainen yhteys. Konflikteja esiintyy sekä alueilla, joilla on timanttilöydöksiä, että alueilla, joilla ei ole löydöksiä. Kuten Turkka Häkkinen kolmannen kurssikerran blogipostauksessaan [1] kirjoittaa, mielenkiintoisen tarkastelun konfliktien vaikutukselle tuottavuuteen saa myös esille tarkastelemalla tilanteita, joissa konflikti sattuu löydöksen ja ensimmäisen tuotantovuoden välille tai näkyy öljykenttien tuottavuusluokittelussa. Lisäksi toin Afrikka-tietokantaan dataa Internetin ja Facebookin käyttäjistä eri vuosilta.
Itsenäisenä harjoituksena oli tarkoitus laatia tulvaindeksikartta Suomesta hyödyntämällä tunnilla opittuja toimintoja. Koropleettikartan avulla tuli vertailla Suomen vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksia ja tulvaherkkyttä. Hetken muistelemisen ja yrittämisen jälkeen sain tuotua keskialivirtaama-datan valuma-alue -tietokannan taulukkoon ja laskettua tulvaindeksin. Varsinaisen teemakartan tekeminen oli suhteellisen simppeli juttu, vaikka tarvitsinkin apua jossakin vaiheessa. Koropleettikartan ja järvisyyden pylväsdiagrammien (kuva 1) värisävyt jäivät mielestäni turhan sekavaksi, vaikka pyörittelin niitä jo aikani. Vesistöjen mustat reunaviivat epäselkeyttävät karttaa turhan paljon.
Kuvasta 1 erottuu selkeästi, että Suomessa eniten tulvia esiintyy Etelä-Suomen rannikoilla ja Pohjanmaan lakeilla rannikkoalueilla. Pylväsdiagrammit järvisyydestä kuvaavat järvien määrää tietyllä alueella. Järvisyys on luonnollisesti korkeinta Järvi-Suomessa, missä Saimaa ja monet muut järvet sijaitsevat.
Lähteet
[1] Turkka Häkkinen, #yhteisellämatkalla (QGIS:n parissa), viikko 3. (Viitattu 6.2.2023)