Yön pimeydessä arkkitehti Engel piirsi karttaan arvoituksen. Mukulakivien läpi kulki polku, joka pohti myyttien syntyjä syviä. Löydä unohdettu reitti, lähde mukaan selvittämään salatie ja ratkaise Engelin koodi! Lähtö on Helsingin tuomiokirkon Unioninkadun puoleisten portaiden luona (katso kuva). Katsomusten kaupunkipelin Lähtö-sivun salasana on: topelia.
Below in English.
Vaikka Carl Ludvig Engel (1778-1840) eli kauan ennen nykypävän uskonnontutkimuksen syntyä, oltiin hänen aikanaan kiinnostuttu vieraista kulttuureista ja toisista maailmoista. Engelkin suosi arkkitehtuurissaan niin kutsuttua uusklassista empiretyyliä. Se tarkoitti juhlallisen vaikutelman luomista, jossa innoitus haettiin muinaisen antiikin ja Egyptin historiasta, mytologiasta, taiteesta ja rakennuksista. Sen lisäksi, että tyylisuunnan innoittajana toimi silloisen Ranskan keisarin Napoleonin hovityyli, 1800-luku oli antiikin taiteen ja kulttuurin nousuaikaa myös arkeologisten löydösten myötä.
Tämän lisäksi maailman muut kulttuurit ja toiset kansat inspiroivat Euroopan kulttuuriväkeä. Löytöretkeilijät olivat kartoittaneet maailmaa vauhdilla etsien resursseja tai kauppareittejä. Euroopan maista Iso-Britannia oli noussut 1700-luvulla siirtomaavallaksi Intiassa ja muissa Aasian maissa, eli ottanut haltuunsa toisia maita omien rajojensa ulkopuolelta.
Siitä huolimatta, että toinen ja vieras oli jännittävää, Euroopassa 1800-luvulla ajatukset oman kansan historiaan, omaan myyttiin ja sen syntyyn kehittyivät. Romanttiset aiheet tarinoissa ja taiteessa lisääntyivät sekä Euroopan myyttinen muinaisuus kiehtoi ja kiinnosti. Niin Suomessakin Kalevala, Elias Lönnrotin kokoama ja kertoma teos runolauluista julkaistiin ensimmäisen kerran 1835, jolloin Engelkin olisi päässyt vielä lukemaan sen tarinoita. Kalevalan kaltaista kirjallisuutta pidettiin Euroopassa tärkeänä osana oman valtion ja kansan yhtenäisen, jopa myyttisen, menneisyyden osoittamista – niin maantieteellisen kuin kansallisten rajojen määrittämisenä.
Rajoja meihin ja heihin, toisiin ja muihin pohdittiin maailmalla ja kotimaassa. Yliopistoissa uskonnon tarkastelu ylettyi myyttisen historian pohdintaan siihen, mitä erilaiset symbolit eri kansoilla tai uskonnoilla merkitsivät. Tätä symboleista ponnistavaa ajattelua pidetään modernin uskonnontutkimuksen alkuaikana.
Niinpä Engelkin yhtenä synkkänä talvisena iltana, kokiessaan kaipuuta synnyinkaupunkiinsa Berliiniin, jäi aprikoimaan syvemmin taiteensa merkityksiä. Kun lapset ja vaimo olivat menneet nukkumaan, tarttui Engel paperiliuskaan ja mustekynään, käänsi öljylamppua suuremmalle, oikaisi silmälasejaan sekä kirjoitti ensimmäiset sanat…
Engelin koodi.
Engel’s code – Citypuzzle by Katsomukset
At nightfall the architect Engel drew a map filled with puzzles. Through cobblestones the winding trail of myths circled into the city. Find the forgotten route, unravel the secret path and solve Engel’s code! Find the beginning at the Helsinki Cathedral Unioninkatu side stairs (see picture). The first password for the ”Start” page is: topelia.
Although Carl Ludvig Engel (1778-1840) lived long before the birth of modern religious studies, his era was interested in foreign cultures and other worlds. Accordingly, Engel favored the so-called neoclassical empire style in his architecture. The style drew its inspiration from the history, mythology, art and buildings from ancient Greek, Rome and Egypt. In addition, the style was inspired by the court trends of the French emperor Napoleon. The 19th century saw the re-imagination of ancient art and culture, also due to the archaeological discoveries made then.
The changing and expanding world, existing cultures and people inspired the elite of Europe. Explorers, maps and new trade routes emerged in a fast pace. Britain had become a colonial power in India and other parts of Asia in the 18th century, meaning that the nation took over other countries beyond its own borders.
Nevertheless, the other and the strange was exciting. In Europe ideas about origin, myth and birth of nations and people developed – including romantic themes in stories, folktales and art. The mythical antiquity of Europe fascinated and intrigued. In Finland, too, the Kalevala, a book on poems and folklore compiled and narrated by Elias Lönnrot, was first published in 1835. Engel would have been able to read its stories. The literature trend of national epics, like Kalevala, became a tool for nation building, geography, state and people, to show one’s origin and unity rooted in mythical beginnings.
Boundaries between us, them and others, were contemplated abroad and at home. In universities, the examination of myths extended to different symbols and meanings among religions and people. These ideas are considered to be one of the roots of modern religious studies.
Thus Engel, on a gloomy winter evening longing for his hometown Berlin, found himself contemplating on the deeper meanings of his art. After his children and wife had gone to bed, Engel grabbed a strip of paper and an ink pen, turned the oil lamp on, straightened his glasses, and wrote the first words…
Engel’s code.