Tällä kurssikerralla tuntui vihdoin siltä, että jotain jäi käteen tunnilta. Aloitimme Buffer -toimintoon tutustumisella ja teimme lisäksi analyyseja liittyen näihin alueisiin. Kohteenamme oli Pornaisten alueen lisäksi pääkaupunkiseudun lentokentät ja niiden luomien meluvyöhykkeiden tutkiminen ja melun vaikutus alueella asuviin ihmisiin.
Muutama ärräpää kyllä pääsi tehtäviä kotona työstäessä, mutta päätin kuitenkin kerrankin perehtyä aiheeseen huolella. Nyt alkaa jo sujumaan uusien layereiden luonti ja erilaisten komentojen käyttö. Intersection -työkalun käyttäminen oli myös jonkinlainen ahaa-elämys, vaikka sitä tunnilla hitusen käsiteltiinkin. Ilmeisesti bufferointi oli muidenkin mielestä miellyttävää puuhaa, ja Minerva Lahtinen toteaakin, että sen opettelu oli ‘helppoa ja kivaa”. Aika monta kertaa piti kuitenkin veivata edestakaisin, kun ei tarkalleen tiennyt, tuliko nyt käyttää Join attributes by location-, Select by location- vai Intersection-työkalua ja kummin päin eri layerit nyt syötetään haluttuihin kohtiin. Myös yhden pienen täpän puuttuminen jostakin kohdasta saattoi laittaa koko homman uusiksi. Joka tapauksessa bufferoinnin tulokset ovat hyvin selkeitä ja voin hyvin kuvitella, että maantieteilijä käyttäisi tätä monenlaisissa työnkuvissa.
Huomasin myös, miten paljon helpompaa on työskennellä, kun tarpeettomat layerit poistaa tehtävien välissä, sillä ne ovat häiritsemässä uusia analyyseja tehdessä. Tajusin myös jossain vaiheessa käyttää Deselect features from all layers -työkalua sen sijaan, että olisi aina hakenut uuden koskemattoman layerin esimerkiksi väestöä koskien.
Tehtävä, jossa tuli selvittää uuden kiitoradan melun vaikutus ihmisiin jäi hieman epäselväksi. En tiedä, miten nimenomaan tuon halutun 60dB:n vaikutuksen voisi saada selville, mutta bufferoin siitä nyt normaalisti tuon 1km alueen ja laskin siinä olevien asukkaiden määrän.
Taajamatehtävää tehdessä iski kuitenkin pieni epäilys siitä, ovatko luvut kuitenkaan oikeat, sillä valittujen pallojen lukumäärä näin silmämääräisesti tuntui paljon pienemmältä kuin ¼, jonka prosenttilaskut antoivat olettaa. Toisaalta taajamissa on tiedettävästi paljon kerrostaloja, eli yhtä taloa kohden asuu moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin taajaman ulkopuolisella alueella. Mietin kuitenkin, olisivatkohan oikeat luvut tulleet count- sarakkeesta sum-sarakkeen käytön sijaan? Päätin kuitenkin tehdä tehtävät loppuun sum-saraketta käyttämällä.
Viimeisen itsenäisen tehtävän kanssa meni sukset pahasti ristiin, kun monesta yrityksestä huolimatta laite joko herjasi ’invalid geometry’:a (ilmeisesti väärät tietokannat käytössä), tai sitten Select by location -toiminnolla ei tapahtunut _yhtään mitään_. Ainoa tässä vaiheessa, mitä sain selville, oli uima-altaiden lukumäärä, joka oli 855, jos siitä nyt on mitään lohtua. Mielelläni näkisin tästä tunnilla mallin, miten tehtävä suoritetaan. Nyt uima-altaat kuitenkin tulevat jo korvista ulos ja ajanpuutteen (ja hermojen säästön) vuoksi viimeinen tehtävä jääköön tekemättä.
Vaikka viimeisen tehtävän kanssa tulikin tapeltua, niin kuten Pihla Haapalokin toteaa blogissaan, erilaisten toimintojen käyttö rupeaa olemaan jo aika rutiininomaista, kun vertaa ensimmäiseen kurssikertaan. Jotain siis on mahdollisesti jäänyt jo käteen, jee!
Lopussa vielä selkeistä selkein Taulukko buffereista.
Viitteet
Haapalo, P. (2020). Kädet ilmaan. Luettu: 26.2.2020. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/haapalop/
Lahtinen, M. (2020). “I’ve learned that I still have a lot to learn.” Luettu 26.2.2020. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/minerval/