Loppu häämöttää

Viimeinen kurssikerta oli varattu omien projektiemme tekemiselle. En pitkään oikein tiennyt, mitä aiheita haluaisin kartoissani käsitellä. Lopulta kuitenkin päädyin itselleni läheisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Näin yksiössä asuvana opiskelijana mikä sen parempaa kuin tutkia, maksanko minä enemmän vuokraa kuin muut! Kartoissani näkyy niin keskimääräiset neliövuokrat euroina vuosila 2015 ja 2019, kuin myös maakunnissa korkea-asteen suorittaneiden määrä. Olen henkilökohtaisesti aina kuullut, että suurissa opiskelijakaupungeissa myös vuokra on pilvissä (tähän voin samaistua omasta kokemusesta…) Tarkoituksenani oli siis selvittää, onko tämä todella totta. Koska en löytänyt mistään suoranaisesti opiskelijoiden määrää karttoihin, käytin datana korkea-asteen tutkinnon suorittanutta väestöä. Toki aineisto voi siis tarkoittaa, että jossain ei edes ole korkea-astetta ja silti väestö on korkeasti koulutettua. Voidaan siis tarkastella karttojani siltä kannalta, ovatko yksiöiden vuokrat korkeampia korkeasti koulutetuilla alueilla.

Kuvassa 1 näkyy yksiöiden keskimääräiset neliövuokrat vuonna 2015. Kuvassa 2 taas näkyy sama, mutta vuonna 2019. Kartoista huomaa kyllä muutoksen: neljän vuoden aikana yksiöiden neliöhinnat ovat todellakin menneet kalliimmiksi. Ehkä suurin muutos on tapahtunut Pohjanmaalla, joka hieman yllätti minut. Toki alueella on korkeakouluja, mutta niistä en ole muihin verrattuna kuullut koskaan aiemmin. Ehkä hintojen nousu voi johtua ihmisten halusta palata takaisin asumaan kotiseuduilleen, tai vuokrat ovat olleet liian korkeat muualla ja näin luoneet muuttoaallon nostaen asuntojen arvoa.

Verrataan sitten ylempiä kuvia korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin. Kuvassa 3 näkyy korkea-asteen tutkinnon suorittaneet vuonna 2015 ja kuvassa 4 taas vuodelta 2019.

Karttoja tutkimalla voisi päätellä, että yksiöiden vuokralla ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden sijainnilla on jonkinlaista yhteyttä. Esimerkiksi Pirkanmaalla vuokrat ovat suhteellisen korkeita, ja myös korkeasti kouluttautuneita asuu alueella. Samaa voisi sanoa myös Uudestamaasta, mutta tulee myös ottaa huomioon esimerkiksi pääkaupungin ja muiden suurten kaupunkien sijoittuminen maakuntiin. Helpottaakseni tukimista laadin siis vielä kartan, joka näyttää vuoden 2019 yksiöiden neliövuokrat sekä Suomen yliopistojen sijainnit (lukuunottamatta Maanpuolustuskorkeakoulua).

Nyt onkin jo helppo havaita, että punertavimmilla alueilla on myös korkeakouluja. Uusimaa on kirkkaanpunainen, ja siellä onkin lukuisia yliopistoja. Keski-Suomen alueella näyttää myös olevan lukuisia yliopistoja, joten ei ole yllätys, että yksiöiden vuokrat ovat korkeita. Moni suomalaisista myös asuu eteläisessä Suomessa ja yleisesti mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vähemmän / harvaan asuttuja alueet ovat. Huomataan kuitenkin, että esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan neliövuokrat ovat suuremmat kuin Etelä-Pohjanmaan. Syitä tälle voi olla monia, mutta tulee ottaa kuitenkin huomioon se, että Pohjois-Pohjanmaalla kartan mukaan on yliopisto.

Näiden karttojen perusteella voin itse siis ainakin todeta, että yksiöiden neliövuokrat ovat suurella todennäköisyydellä suurempia niissä maakunnissa, missä on korkea-kouluja. Korkeasti kouluttautuneiden asuinalueilla saattaa olla jotakin yhteyttä, mutta karttojen perusteella sitä en voi sanoa varmaksi.