Kurssikerta 3 – Tietokannat solmussa

Kolmas kurssikerta. Aamun gis-retriitti lähti liikkeelle ilman sen suurempia teoriaosuuksia, aiheena oli tietokantojen kanssa tomiminen sekä niiden yhdistely. Edellisen kurssikerran aiheuttama itsevarmuus QGISsiin oli pian menneisyyttä, ja afrikan tietokannat jokseenkin sekaisin. Harjoituksesta selvittiin kuitenkin kunnialla ja fokus siirtyi pian itse blogitehtävän pariin.

Tarkoituksena oli luoda Suomen valuma-alueiden ominaisuuksiin keskittyvä kartta. Pääasiallisena sisältönä kartassa ovat valuma-alueiden tulvaindeksi, sekä samojen alueiden järvisyysprosentti.

Tulvaindeksikartta.

Kartan värimaailmaksi valitsin jyrkät vastavärit. Oranssit sekä siniset estävät jo valmiiksi kovin tukkoisen kartan informaation sekoittumisen tasapaksuksi värimössöksi. Järvisyysprosenttia päätin, hieaman ohjeista poiketen ja Laura Aholan blogista mallia ottaen, ilmaista erisuuruisina ympyröinä. Päätin myös lisätä palloihin prosenttiosuuden, joka on myös tapauskohtaisesti ilmoitettu numerolla. Ympyrävalinnankin taustalla on selkeys: pylväsdiagrammeja lukiessa on vaikeampaa etenkin pienten valuma-alueiden keskittymien kohdalla hahmottaa mille alueelle mikäkin pylväs kuuluu. Toisaalta numerona ilmoitetusta prosentista voi kartanlukija myös helposti päätellä järvi- ja maapinta-alan suhteen. Eivät ympyrätkään täydelliseksi osoittautuneet, mutta ainakin allekirjoittaneen mielestä vaihtoehto toimi paremmin. Järvisyysprosentin yhteyteen lisätyn maapinta-alan kuvaajat päätin jättää kokonaan kartalta pois. Esitys on jo sen verran täynnä, etten juurikaan nähnyt lisäarvoa vielä yhden lisätekijän visualisoinnissa. Loppusilaisuna päätin vielä lisätä mukaan muutaman viikon takaa tutun itämeren vesialueen karttatason, ehkä tämä ainakin jollain tavalla selkeyttää maa- ja merialueiden eroa kartalla. Jälkeenpäin ajateltuna jokseenkin turha operaatio, samaan tulokseen oltaisiin päästy yksinkertaisella taustavärin muutoksellakin.

Kartta on suhteellisen helppolukuinen. Toki etenkin rannikoilla valuma-alueet ja järvisyysprosentit kasautuvat ikävästi, mutta QGISsin diagrammityökalun aiheuttaman päänsäryn magnitudin johdosta päätin hyväksyä kyseisen epäkohdan.

Karttaa tulkitessa hahmottuu ainakin yksi riippuvuus välittömästi: Järvisyysprosentti näyttäisi olevan kääntäen verrannollinen tulvaindeksin kanssa. Tämä on tietysti selitettävissä järvien vaikutuksella suurten vesimäärien käyttäytymiseen vesistöalueilla. Tulvan aiheuttaja on suomessa mitä todennäköisimmin sade, tai lumen sulaminen, jotka molemmat lisäävät joissa virtaavaaa vesimäärää. Alueella, jossa on paljon järviä, voi osa vedestä pakkautua näihin vesialtaisiin, kun taas vähäjärvisellä alueella kaikki vesi valuu suoraan jokiin. Näin ollen vähäjärvinen valuma-alue on siis suuremmassa tulvariskissä.

Lähteet:

Laura Aholan kurrsiblogi, kurssikerta 3: https://blogs.helsinki.fi/lauahola/