12-02-2018 | Pähkinä purtavaksi
Aivot hyötykäyttöön
Viidennellä kurssikerralla oppilaat laitettiin ensimmäisen varsinaisen tulikokeen eteen. Tunnilla tehty harjoitus loi pohjaa tuleville toteutuksille ja sen ohjeista oppilas pystyi tarkastelemaan mahdollisia toteutustapoja mutta itsenäistehtävän varsinaiset ohjeet eivät sisältäneet tarkkoja ohjeita toteutuksen suorittamisesta tämä jäi opiskelijan selvitettäväksi. Mielestäni erittäin tervetullut lisä, samalla oppilas sai selkeämmän käsityksen omista Qgis osaamisestaan.
Täysin uutena tekniikkana tutustuimme bufferointiin, mielestäni tämä oli melko selkeä ja helppo ymmärtää. Bufferoinnin vahvuus analyyseissä on tapauskohtaisesti todella merkittävä ja sitä käytetään usein mallintamaan tutkittavan kohteen vaikutusta ympäristöön. Eemil Becker oli eritellyt muutaman tärkeän ja tehokkaan bufferianalyysityypin, näihin kuuluivat muun muassa saavutettavuus sekä teiden melu- ja ilmansaaste analyysit. Sovellettuna esimerkkinä Eemil mainitsi vielä esimerkiksi jokien alueiden maanviljelysmahdollisuuksien tutkimisen bufferianalyysillä. Blogissa käytettiin vielä hyvänä referenssinä Wei-Ning Xiangin tutkimusta kasvillisuuden vaikutuksesta veden laatuun jokien varrella, tutkimuksessa kävi ilmi kasvillisuuden kuten puiden ja pensaiden pitävän veden puhtaana.
Olen järjestellyt havaintojani tehtävistä alla sijaitsevaan taulukkoon (taulukko 1). Kuten jo mainitsin tehtävissä oli käytettävä monia jo entuudestaan tuttuja metodeja ja tekniikoita. Suurin haaste oli ymmärtää mitä tehdään ja miten. Useat tehtävät vaativat spatiaalisia analyysejä, valittu tai laskettu tieto tuli osata erotella aluellisesti, analyysit oli tulkittava tältä kyseiseltä polygonilta. Arvoja piti myös pystyä suhtuttamaan muihin arvoihin.
Käyttämiäni metodeja olivat muun muassa geoprosessointi välineet intersect sekä clip ja ladattava lisäosa spatial query. Nämä vaativat yleisesti tutkittavan tiedon erottelemisen omiin tietokantoihin, tämä tekniikka oli onneksi hyvin hallussa aikaisemmilta kerroilta.
Malmin lentokentästä 2km säteellä asuvat | 56672 | |
Malmin lentokentästä 1km säteellä asuvat | 8687 | |
Helsinki-Vantaan lentokentästä 2km säteellä asuvat | 10288 | |
Pahimmalla melualueella asuvat ihmiset | 27 | 0,262 % |
55db melualue | 11913 | |
Tikkurilan melualue | 26028 | |
Asemat 500m | 106691 | |
490173 | ||
Kaikista asukkaista | 21,77 % | |
Työikäiset asemat 500m | 73108 | 68,52 % |
koko alueella asuvat ihmiset | 1042446 | |
Taajama-alueella asuvat ihmiset, % | 1001830 | 96,10 % |
Kouluikäisiä yhteensä alueella | 114805 | |
Kouluikäisiä taajamissa alueella | 110629 | |
Kouluikäisiä taajamien ulkopuolella, % | 96,36 % | |
Maahanmuuttajien osuus yli 10%, alue | 65 | |
Maahanmuuttajien osuus yli 20%,alue | 21 | |
Maahanmuuttajien osuus yli 30%, alue | 13 | |
Aloittavat kouluikäiset Helsingin yhteiskoulussa | 14 | |
Aloittavat yläkouluikäiset Helsingin yhteiskoulussa | 62 | |
Aloittavat peruskouluikäiset kaikista koulupiirin asukkaista, % | 9,13 % | |
Vieraskielisten opiskelijoiden osuus | 10 % |
Taulukko 1. Vastauksia tehtäviin.
Lähteet:
Eemil Becker. Homma rupee sujumaan… , 19.2.2018, Luettavissa: https://blogs.helsinki.fi/beemil/ , Luettu 25.2.2018
Roope Heinonen 12-02-2018