12-02-2018 | Pähkinä purtavaksi

Aivot hyötykäyttöön

Viidennellä kurssikerralla oppilaat laitettiin ensimmäisen varsinaisen tulikokeen eteen. Tunnilla tehty harjoitus loi pohjaa tuleville toteutuksille ja sen ohjeista oppilas pystyi tarkastelemaan mahdollisia toteutustapoja mutta itsenäistehtävän varsinaiset ohjeet eivät sisältäneet tarkkoja ohjeita toteutuksen suorittamisesta tämä jäi opiskelijan selvitettäväksi. Mielestäni erittäin tervetullut lisä, samalla oppilas sai selkeämmän käsityksen omista Qgis osaamisestaan.

Täysin uutena tekniikkana tutustuimme bufferointiin, mielestäni tämä oli melko selkeä ja helppo ymmärtää. Bufferoinnin vahvuus analyyseissä on tapauskohtaisesti todella merkittävä ja sitä käytetään usein mallintamaan tutkittavan kohteen vaikutusta ympäristöön. Eemil Becker oli eritellyt muutaman tärkeän ja tehokkaan bufferianalyysityypin, näihin kuuluivat muun muassa saavutettavuus sekä teiden melu- ja ilmansaaste analyysit. Sovellettuna esimerkkinä Eemil mainitsi vielä esimerkiksi  jokien alueiden maanviljelysmahdollisuuksien tutkimisen bufferianalyysillä. Blogissa käytettiin vielä hyvänä referenssinä Wei-Ning Xiangin tutkimusta kasvillisuuden  vaikutuksesta veden laatuun jokien varrella, tutkimuksessa kävi ilmi kasvillisuuden kuten puiden ja pensaiden pitävän veden puhtaana.

Olen järjestellyt havaintojani tehtävistä alla sijaitsevaan taulukkoon (taulukko 1). Kuten jo mainitsin tehtävissä oli käytettävä monia jo entuudestaan tuttuja metodeja ja tekniikoita. Suurin haaste oli ymmärtää mitä tehdään ja miten. Useat tehtävät vaativat spatiaalisia analyysejä, valittu tai laskettu tieto tuli osata erotella aluellisesti,  analyysit oli tulkittava tältä kyseiseltä polygonilta. Arvoja piti myös pystyä suhtuttamaan muihin arvoihin.

Käyttämiäni metodeja olivat muun muassa geoprosessointi välineet intersect sekä clip ja ladattava lisäosa spatial query. Nämä vaativat yleisesti tutkittavan tiedon erottelemisen omiin tietokantoihin, tämä tekniikka oli onneksi hyvin hallussa aikaisemmilta kerroilta.

 

Malmin lentokentästä 2km säteellä asuvat	56672
Malmin lentokentästä 1km säteellä asuvat	8687
Helsinki-Vantaan lentokentästä 2km säteellä asuvat	10288
Pahimmalla melualueella asuvat ihmiset	27	0,262 %
55db melualue	11913
Tikkurilan melualue	26028
Asemat 500m	106691
490173
Kaikista asukkaista	21,77 %
Työikäiset asemat 500m	73108	68,52 %
koko alueella asuvat ihmiset	1042446
Taajama-alueella asuvat ihmiset, %	1001830	96,10 %
Kouluikäisiä yhteensä alueella	114805
Kouluikäisiä taajamissa alueella	110629
Kouluikäisiä taajamien ulkopuolella, %	96,36 %
Maahanmuuttajien osuus yli 10%, alue	65
Maahanmuuttajien osuus yli 20%,alue	21
Maahanmuuttajien osuus yli 30%, alue	13
Aloittavat kouluikäiset Helsingin yhteiskoulussa	14
Aloittavat yläkouluikäiset Helsingin yhteiskoulussa	62
Aloittavat peruskouluikäiset kaikista koulupiirin asukkaista, %	9,13 %
Vieraskielisten opiskelijoiden osuus	10 %

Taulukko 1. Vastauksia tehtäviin.

 

Lähteet:

Eemil Becker.  Homma rupee sujumaan… , 19.2.2018, Luettavissa: https://blogs.helsinki.fi/beemil/ , Luettu 25.2.2018

 

 

 

Roope Heinonen 12-02-2018