Kolmas viikko alkoi yhteisellä harjoituksella, jossa käsiteltiin Afrikan maista kerättyä dataa. Tietokantoja yksinkertaistettiin ja myös tuotiin lisää dataa konflikteista ja luonnonvaroista, muun muassa timanteista. Oli mielenkiintoista nähdä miten nämä jakautuivat kartalle ja onko luonnonvaroista enemmän haittaa vai hyötyä maalle.

Taulukko 1. Viiden eri Afrikan maan tietoja pinta-alasta, väkiluvusta, internetin käytöstä, Facebook käyttäjistä, timanttikaivoksista, konflikteista ja vuosittaisista konflikteista.

Taulukosta 1 huomaa, että esim. Angola, jossa timanttikaivoksia on 43 on ollut konflikteja 69. Kaivokset eivät välttämättä kerro konfliktien määrästä, koska Etiopiassa konflikteja on huomattavasti enemmän, mutta ei ainuttakaan timanttikaivosta.

Uusien tietokantojen lisääminen oli yllättävän helppoa – paitsi itse QGIS:ille. Joins- toiminnon käyttö piti aina alustaa työn tallentamisella, koska noin joka kolmas kerta koko ohjelma kaatui. Onneksi saimme tähän hyvän perehdytyksen ja control + S oli aina liipaisimella.

Karttaa tästä harjoituksesta ei jäänyt käteen, muuta kuin taulukko, koska tallennetun projektin avaaminen pilvipalvelun kautta ei onnistunut. Ilmeisesti jokin asia tallennetuiden layereiden kanssa meni pieleen eikä QGIS enää tunnistanut niitä. Sama ilmiö tapahtui itsenäisen työn kanssa, mutta sain korjattua sen ottamalla pois tallennetun layerin edit ominaisuuden pois. Täytyy pitää silmillä tätä seuraavissa projekteissa, jotta kova työ ei mene hukkaan.

Itsenäinen työ – Tulvaindeksi

Tulvaindeksillä tarkoitetaan keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman välistä suhdetta. Keskiylivirtaama on joen uoman poikkileikkauksen läpi kulkevan vesimäärän ylimpien mitattujen arvojen keskiarvo, ja keskialivirtaama vastaavasti pienimpien mitattujen arvojen keskiarvo. Tulvaindeksi saadaan laskettua, kun jaetaan keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Saatu luku kertoo siis joenvirtausnopeuden vaihtelun suuruuden. Mitä isompi on pienimpien ja suurimpien virtaamien ero, sitä suurempi on tulvaindeksi.

-Tuomas Hartikainen

Itsenäisessä työssä myös yhdisteltiin tietokantoja liittyen Suomen valuma-alueisiin. Pienen kikkailun, laskutoimitusten ja kartan ulkoasun muokkaamisen jälkeen sain mielestäni kelpo tuotteen näytille (Kuva 1).

Kuva 1. Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi (keskiylivirtaama/keskialivirtaama)

Kartasta huomaa, että rannikoiden muun muassa Pohjanmaan valuma-alueiden tulvaindeksi on suuri. Tämä johtuu muun muassa alueiden vähäisistä järvistä, jotka tasaisivat tulvahuippuja. Luin myös Eemil Sillankorvan blogista miten viime jääkauden jälkeinen maakohoaminen, etenkin Pohjanmaalla, on vaikuttanut jokien loivenemiseen ja siten niiden tulvaherkkyyteen. Kartasta huomaa myös, että isompien valuma-alueiden tulvaindeksi on huomattavasti pienempi kuin pienempien alueiden.

Toisesta tekemästäni kartasta (kuva 2) huomaa hyvin miten järvisyyden vähäisyys vaikuttaa tulvaindeksiin. Alueilla, kuten Pohjanmaalla järvisyys prosentti on pieni, joten tulvaindeksi on suuri.

Kuva 2. Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyys. 

Toisen kartan (kuva 2) visualisoinnissa unohdin ensimmäisen viikon tapaan kokonaan punavihervärisokeuden. Myös pylväät hieman sekoittuvat toisiinsa etelärannikolla (Tuomaksen blogissa hyvä tarkennettu kartta), mutta muuten olen tyytyväinen kartan ulkonäköön.

Legendan tekeminen toiseen karttaan oli hieman hankalaa, koska QGIS:ssä pylväiden esittäminen legendassa oli mitäänsanomatonta eikä antanut mitään tietoa pylväiden pituudesta suhteutettuna prosenttimäärään. Siksi legendan prosenttipylväät täytyi itse näperrellä Paint 3D:llä, joka tuotti aluksi hieman hankaluuksia, mutta pienen väännön jälkeen lopputulos on parempi kuin QGIS:n oma legenda.

Viikko oli erittäin antoisa ja tuli opittu paljon uutta QGIS:istä. Ohjelmiston käytöstä alkaa pikku hiljaa päästä kärryille ja pieniä juttuja ei tarvitse enää kysyä vierustoverilta tai opettajalta. Vaikkakin QGIS:sin kanssa joutui hieman vääntämään paikkapaikoin nautin etenkin valuma-alue työn tekemisestä. Ensi viikolla väännöt jatkuvat!

Lähteet:

Hartikainen, T . Maa-gis-ta menoa, 3. kurssikerta (2022), https://blogs.helsinki.fi/tuomhart/ (käytetty 3.2.2022)

Sillankorva, E. Eemilin mantsa-blogi, KK3: Hankaluuksia Afrikassa ja tulvii Pohjanmaa (2022), https://blogs.helsinki.fi/sillanko/ (käytetty 3.2.2022)