Tunnin aluksi saimme tehtäväksi mennä ulos keräämään GPS-laitteen kanssa sijaintipisteitä valitsemistamme aiheesta. Opimme siis kuinka lisätä itse kerättyä sijainti- ja ominaisuustietoa MapInfoon. Itsenäisharjoituksena piti tehdä kolme karttaa, joita opettaja voisi käyttää hyväksi hasardien opetuksessa. Tein kartat maanjäristyksistä yli 5 richterin asteikolla vuodesta 1980 nykypäivään. Seuraavassa kartassa on yli 8 richterin maanjäristykset vuodesta 1980 nykypäivään ja viimeiseksi teemaksi karttaan valitsin tulvuorenpurkaukset vuodesta 1964 nykypäivään. Myönnetään, että hieman helpot kartat tein tähän tehtävään, mutta nyt tällä kertaa halusin saada kartat täysin valmiiksi jo tunneilla.
Ajattelin, että voisin esittää kartoilla maapallon ikään suhteutettuna todella todella lyhyen ajanjakson, johon mahtuu siltikin tuhansia yli 5 richterin maanjäristyksiä (kuva 1). Ideana siis kuvata sitä, kuinka elävä maapallon pinta vieläkin on. Samalla kartalla tulee selkeästi esiin mannerlaattojen reunat, joilla maanjäristyksiä pääosin tapahtuu.
Seuraavaksi näiden pisteiden päälle ilmestuu yli 8 richterin maanjäristykset (kuva 2). Tarkoituksena vain esittää, että samoilla paikoilla niitä tapahtuu kuin heikoimpiakin järistyksiä.
Viimeiseksi tulee kuvaan tulivuorenpurkaukset. Nämäkin noudattelevat mannerlaattojen saumoja (kuva 3).
Kartat sopisivat varmaankin sellaisille opiskelijoille, jotka ovat vasta tutustumassa mannerlaattoihin ja niistä aiheutuviin hasardeihin. Latasin netistä kuvan, josta käy ilmi mannerlaattojen saumat ja sekä maanjäristysten arvioitu aktiivisuus seuraavan 50 vuoden aikana. (kuva 4).
Omat karttani osuvat hyvin yhteen mannerlaattojen saumakohtien ja maanjäristysten kanssa. Siltä osin karttoja voi pitää onnistuneina. Visuaalisesti olisi kannattanut tehdä paljonkin asioita toisin paremman kartan tuottamiseksi. Nyt kartta näyttää hieman amatöörimäiseltä ja isot pallot peittävät liikaa allensa. Tulivuoret olisi voinut esittää eri symbolilla kuin maanjäristykset. Virpi Pajunen oli blogissaan keksinyt ajatuksen tasolla hyvän idean yhdistää asutuksen hasardien kanssa samaan karttaan. Haasteena tällaisella kartalla olisi suuren tiedon määrän esittäminen selkeästi.
Lähteet:
Data.gov (2014). <http://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database> Luettu 17.2.2014
Northern California earthquake center (2014). <http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html> Luettu 17.2.2014
Pajunen, Virpi (2014). Kurssikerta 6: Pisteaineistoja ja hasardikarttoja. <https://blogs.helsinki.fi/valkula/2014/02/26/kurssikerta-6-pisteaineistoja-ja-hasardikarttoja/> Luettu 11.3.2014
The geography of transport systems. https://people.hofstra.edu/geotrans/eng/ch9en/conc9en/plate_tectonics.html Luettu 11.3.2014