Suomen rahapelijärjestelmä aukeaa osittain kilpailulle – mitä sitten?

Petteri Orpon muodostaman hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomen rahapelijärjestelmä aukeaa osittain kilpailulle viimeistään vuoden 2026 alusta. Käytännössä tämä tarkoittaa Veikkauksen monopolin purkamista verkon vedonlyönti- ja kasinopelien osalta. Näitä tuotteita saisi jatkossa tarjota myös toimiluvan saaneet ulkopuoliset operaattorit.

Vaikka puhumme markkinan avautumisesta, todellisuudessa kyseessä on ennemminkin täysin ilman sääntelyä toimineen sektorin tuomisesta sääntelyn piiriin. Jopa puolet suomalaisten verkossa pelaamista rahoista on käytetty muihin kuin Veikkauksen peleihin (esim. KKV, 2023). Järjestelmän ulkopuolinen, nk. offshore-pelaaminen, aiheuttaa myös merkittäviä haittoja. CEACG:n käynnissä olevissa tutkimuksissa on mm. havaittu, että offshore-pelaaminen on yhteydessä korkeampiin pelihaittoihin avunhakijoiden keskuudessa Suomessa ja Pohjoismaissa. Offshore-pelaaminen on myös yhteydessä ylivelkaantumiseen.

Ilman toimilupaa toimineet yhtiöt ovat siis aiheuttaneet merkittäviä haittoja ja kustannuksia sekä suomalaisille että suomalaiselle yhteiskunnalle. Samalla näitä yhtiöitä ei ole voitu säädellä Suomessa eivätkä ne ole maksaneet Suomeen veroa.

Tilanteen ongelmallisuutta on lisännyt Veikkauksen asema. Veikkauksen kilpailukykyä on vahvistettu ”kanavoinnin” nimissä. Rahapelikysynnän ohjaaminen Veikkauksen tuotteisiin on Arpajaislain mukaan ollut peruste Veikkauksen mainonnalle ja markkinoinnille. Samalla Veikkaus tuo markkinoille ”kilpailukykyisiä” (eli usein korkean riippuvuusriskin) pelituotteita. Nämä tuotteet ovat usein kansainvälisten pelikehittäjien tuottamia. Kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroissa toistuu, kuinka pelaaminen on tyypillisesti alkanut Veikkauksen tuotteiden houkuttelemana ja sitten vasta siirtynyt offshore-markkinoille, usein samankaltaisiin tuotteisiin.

Monopoli on ollut yksi keino ehkäistä haittoja kansallisilla markkinoilla. Verkon rahapelimarkkinat ovat kuitenkin olleet jo pitkään kansainväliset. Lähes jokaisessa Euroopan maassa verkon rahapelimarkkinat järjestetään nykyään lisenssijärjestelmällä. Tämä on nähty markkinoiden nykytilanteessa välttämättömänä ratkaisuna. Esimerkiksi Ruotsissa Svenska Spelin monopolille ei nähty olevan perusteita, kun sen markkinaosuus putosi alle puoleen.

Lisenssijärjestelmän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa, ettei rahapelijärjestelmä ehkäisisi enää haittoja. Lisenssijärjestelmän ei myöskään tarvitse tarkoittaa, että siirtyisimme yksinoikeusjärjestelmästä vapaaseen kilpailuun. Järjestelmämuutos voidaan nähdä myös mahdollisuutena tehdä uudistuksia, joiden avulla saamme tällä hetkellä sääntelyn ulkopuolella toimivat yhtiöt haittoja paremmin ehkäisevän sääntelyn piiriin.

CEACG on tehnyt jo vuosia runsaasti järjestelmätason vertailevaa tutkimusta. Tällä hetkellä käynnissä olevissa hankkeissa tutkimme mm. verotuksen, markkinoinnin ja rahapelilainsäädännön uudistusten toteutustapoja eri maissa ja hallintoalueilla. Kaikissa vertailevissa tutkimuksissa ovat toistuneet samat lopputulemat: rahapelaaminen aiheuttaa hyvin samankaltaisia haittoja kaikkialla, järjestelmästä riippumatta. Näitä haittoja voidaan kuitenkin ehkäistä ja vähentää. Olennaista haittojen ehkäisyssä ei ole itse järjestelmä, vaan sen toteuttamistapa.

Järjestelmämuutos on mahdollisuus rakentaa uusi ja toimivampi sääntely-ympäristö Suomeen. Kokemukset ja hyvät käytännöt muista lisenssijärjestelmään siirtyvistä maista ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tarvitsemme paitsi uusia avauksia, mutta myös jo tehokkaaksi tunnistettujen keinojen systemaattista toteutusta. Esimerkiksi toimivat keinot estää offshore-pelaamista ovat tarpeen myös lisenssijärjestelmässä.

Olemassa oleva tutkimustieto osoittaa, että haittoja ehkäistään vähentämällä rahapelien kokonaiskulutusta. Tiedämme myös jo, että kokonaiskulutusta vähennetään parhaiten vähentämällä mm. saatavuutta ja näkyvyyttä. Suositeltavia politiikkatoimia ovat esimerkiksi markkinoinnin ja sponsoroinnin täyskielto, operaattoreiden valvontavastuu (duty of care), pelituotteiden haittariskin vähentäminen pelipiirteiden sääntelyn keinoin sekä vahva ja resursoitu sääntelyelin, jolle peliyhtiöiden tulee luovuttaa dataa ja jolla on toimivaltaa määrätä tehokkaasti sanktiota ja sakkoja.

Näihin pyrkiminen on hyvä alku. Järjestelmää ja sääntelyä tulee kuitenkin myös jatkuvasti kehittää – myös pelimarkkinat kehittyvät jatkuvasti. Peliyhtiöt tuovat markkinoille uusia tuotteita ja hyödyntävät aina uusia tapoja saada näkyvyyttä. Lisenssijärjestelmään siirtyminen on yksi askel alati muuttuvien markkinoiden sääntelyssä. Tässä työssä on ensiarvoisen tärkeää, että sääntelyä kehitetään puolueettoman tutkimustiedon eikä peliyhtiöiden lobbauksen perusteella.

Järjestelmätason tutkimusta ja tuntemusta tarvitaan nyt ja jatkossa. Rahapelihaitat eivät ole vain yksilön ongelma, eikä niitä ehkäistä vaikuttamalla vain yksilön käyttäytymiseen, vaan myös tarjontaan ja rakenteisiin. Uusi rahapelijärjestelmä voi toimia aidosti haittoja ehkäisevästi. Tämä kuitenkin vaatii, että uusi sääntelyjärjestelmä pystyy vastaamaan tähän haasteeseen.

Kirjoittaja: Virve Marionneau, yliopistotutkija & CEACG johtaja