Helsingin yliopisto
Henkilö- tai asiantuntijabrändin tietoinen rakentaminen jakaa mielipiteitä: joidenkin mielestä se on tärkeä ja oleellinen osa työelämää, jotkut puolestaan kokevat sen liian laskelmoivaksi toiminnaksi.
Joskus opiskelijoilla ei välttämättä ole tarpeeksi tietoa siitä, millaisiin työtehtäviin he voisivat tulevaisuudessa työllistyä; itse voin allekirjoittaa tämän. Miten humanistin asiantuntijuus ja monipuoliset työtehtävät saataisiin paremmin näkyviin, ja miksi se olisi tärkeää? Millaista hyötyä esimerkiksi Instagramista voi olla osana humanistin asiantuntijabrändin rakentamista? Oman pohdinnan lisäksi olen tätä kirjoitusta varten tutustunut Kalle Sirkiän opinnäytetyöhön Henkilöbrändin rakentaminen Instagram-sovelluksessa (2017).
Asiantuntijabrändiä rakentaessa on tärkeää keskittyä sellaiseen alueeseen, jonka kokee itselleen tärkeäksi ja jossa haluaa profiloitua asiantuntijaksi. Ammatillisesta näkökulmasta se voi olla esimerkiksi jokin ala tai ilmiö, johon on opinnoissaan erikoistunut tai erikoistumassa – miksi odottaa valmistumiseen asti? Sen lisäksi kannattaa miettiä myös muita vahvuuksiaan ja ominaisuuksiaan: miten erotun muista?
Seuraavaksi tulee määritellä kohderyhmä ja sille viestiminen. Itseltään voi kysyä haluaako markkinoida itseään järjestöille, yrityksille tai organisaatioille vai haluaako tuoda asiantuntijuuttaan näkyväksi laajemmalle yleisölle. LinkedIn voisi sopia paremmin ensimmäisen vaihtoehdon kohdalle. Sen sijaan Instagram on erinomainen markkinointikanava laajan kohderyhmän tavoittamiseen.
Instagramin idea on jakaa kuvia ja videoita hetkistä eli viestiminen tapahtuu osin visuaalisuuden kautta. Siitä huolimatta esimerkiksi sovelluksen yrityskäyttö on lisääntynyt ja kuvateksteihin panostetaan eri tavalla. Profiilin visuaalisuus on asia, johon Instagramissa kannattaa panostaa, sillä siihen ihmiset kiinnittävät ensimmäisenä huomionsa. En kuitenkaan olisi huolissani, sillä valokuvaamista – joko älylaitteella tai kameralla – voi harjoitella, ja nykyään on tarjolla monenlaisia sovelluksia kuvanmuokkaukseen.
Vaikka Instagramia käyttäisikin vain asiantuntijabrändin rakentamiseen, voi mielestäni tuoda myös omaa persoonaansa esille. Siksi profiilin tyyliä ja teemaa kannattaa miettiä. Ammatillisesta näkökulmasta teema voi liittyä omaan asiantuntijuuteen, mutta miten sitä tuo esille ja miten siitä viestii, on pohdinnan arvoinen asia: Ovatko kuvat vain työhöni tai osaamiseeni liittyviä vai kuvaanko toisinaan myös itseäni ja arkeani? Millä tavalla kerron työstäni ja osaamisestani, kirjoittamalla vai kuvaamalla videoita? Käytänkö hashtageja? Ovatko kuvatekstit muodollisia vai rentoja tai jopa puhekielisiä? Viimeinen on huomionarvoinen seikka, sillä kielellisillä valinnoilla voi vaikuttaa siihen millaisen kuvan itsestään antaa.
Lopuksi nostaisin esille aktiivisuuden. Instagramissa kannattaa kommentoida, vastata kysymyksiin, ottaa kantaa, jakaa postauksia ja seurata muita. Sen lisäksi myös brändiään kannattaa kehittää aktiivisesti, sillä se ei välttämättä koskaan rakennu täysin valmiiksi.
Tässä kirjoituksessa olen tuonut esille Instagramin roolia asiantuntijabrändin rakentamisessa. Kirjoitukseni tarkoituksena oli myös pohtia hieman miksi humanistien asiantuntijuuden olisi tärkeää näkyä. Etenkin nuorten tavoittaminen voisi lisätä heidän tietämystään eri alojen asiantuntijuudesta ja monipuolisista pohjakoulutuksista; sen myötä erilaisten mahdollisuuksien ymmärtäminen voisi lisätä positiivisia mielikuvia humanistisista aloista ja työelämästä muutenkin.
Lisäksi työelämän ja työnantajien näkökulmasta ajateltuna olisi tärkeää, että humanistisilta aloilta valmistuvat osaisivat markkinoida itseään ja osaamistaan monipuolisesti: kun koulutus ei valmista suoraan tiettyyn ammattiin, voi asiantuntijuus olla hyvinkin laaja-alaista.
Toivottavasti tämä kirjoitus herätti positiivisia mietteitä Instagramin hyödyntämiseen liittyen.
Lähde: Sirkiä, Kalle 2017: Henkilöbrändin rakentaminen Instagram-sovelluksessa. Turun Ammattikorkeakoulu.