Helsingin yliopisto
Ehdottomasti yksi yleisimmistä kysymyksistä on tähän mennessä ollut ”Niin mistä sun työpäivä oikein koostuu?”, mutta tähän mennessä yksikään päivä ei ole ollut täysin samanlainen jolloin yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa. Voin kuitenkin kertoa esimerkkinä siitä millainen työpäiväni oli tänään.
Ihaninta tutkijan työssä on se että varsinaista työaikaa ei ole, vaan tavoitteena on ennemmin edistyä tutkimuksessa kuin vahtia omia työtunteja. Tästä johtuen työpäivän pituus vaihteleekin tutkimuksen edistymisen ja lähestyvien deadlinejen mukana.
Aamupäivä:
9.00 Aamu-unisena ihmisenä saavun työpaikalle yleensä yhdeksän kieppeillä jolloin aamun kahvitauko alkaa. (Poikkeuksena toki päivät jolloin kalenterissa on palavereita). Aamukahvi on hyvää aikaa herätä päivään sekä keskustella kollegojen kanssa tärkeistä ja vähemmän tärkeistä asioista.
9.30 Kahvin jälkeen on hyvä aika siirtyä avaamaan tietokone sekä lukemaan kaikki sähköpostit. Olen yleensä tehnyt edellisenä päivänä listan asioista, jotka yritän saada seuravaana päivänä tehtyä, joten aloitan listan ensimmäisestä asiasta. Tänään se tarkoitti kesällä kenttätöistä kerätyn aineiston esikäsitelyä analysointiin soveltuvaksi. Jotta lämpötila-aineistoa voidaan käyttää analyyseissa on eri mittareista kerätty aineisto yhdistettävä, kalibroitava ja tarkastettava mahdollisten rikkinäisten mittareiden varalta. Koska aineistoa on paljon kestää koodin ajaminen hetken, jonka aikana pyrin lukemaan yhden tai useamman alaan liittyvän artikkelin jotta pysyn kärryilä siitä mitä tutkimusta muissa tutkimusryhmissä tehdään. R -koodin saatua itsensä ajettua onkin aika käydä lämpötilaineisto läpi ja kirjata ylös kaatuneet lämpömittarit, puuttuneet säteilysuojat, yms huomiot jotka vaikuttavat kerättyyn aineistoon. Tähän operaatioon kuluva aika vaihtelee tutkimusalueittain, mutta esimerkiksi tänään käsittelyssä on 50 mittaria jotka ovat keränneet aineistoa kolmen vuoden ajan. Eli tutkittavaa riittää koko aamupäiväksi.
11.30 On yleensä lounastauon aika, joka on hyvä hetki poistua näytön ääreltä ja saada ajatuksia hiukan muualle työnteosta.
Iltapäivä:
12.00 Lounaan jälkeen siirryin suunnitellemaan seuraavan viikon kenttätöitä. Normaalisti kenttätyöt pyritään hoitamaan loppukesästä, mutta nyt poikkeuksellisesti osa kenttätöistä tehdään vasta nyt lokakuun lopussa. Kenttätyöt ovat itsessään hyvin yksinkertaisia, mutta ne vaativat hiukan etukäteistä suunnittelua. Suunnitteluvaiheeseen kuuluu mm. tutkimuspisteiden sijainnin siirtäminen gps:iin ja majoituksen sekä vuokra-auton varaaminen. Näiden lisäksi kenttäläppärit, mittareiden lukulaitteet, maastokartat, sekä rikkinäisten mittarien tilalle asennettavat toimivat laitteet pitää kerätä kasaan.
14.00 Kahvitauko
14.30 Tauon jälkeen keskittyminen työntekoon alkaa hiukan jo horjumaan, minkä vuoksi pyrin tekemään tehtäviä joissa mielenkiinto varmasti säilyy, tai joissa pääsee liikkumaan pois työpöydän ääreltä. Tänään noihin tehtäviin lukeutuu tentin mallivastausten suunnittelu, sekä tenttipapereiden tulostaminen huomenna järjestettävää koetta varten.
Työpäivä päättyy yleensä noin klo 16 aikaan, mutta koska varsinaista työaikaa ei ole niin lähtöaika vaihtelee päivittäin. Ennen töistä lähtöä kuitenkin teen taas tehtävälistan seuraavalle päivälle, sekä kirjoitan ylös mitä sain päivän aikana tehtyä. Tehtyjen asioiden kirjaus auttaa kummasti torjumaan huijarisyndroomaa, sekä vähentämään tunnetta siitä että mitään järkevää ei ole saanut aikaiseksi eivätkä hommat edisty.