Helsingin yliopisto
Viides kurssikerta ei alkanut erityisen onnistuneesti. Tipahdin heti alkuun muun ryhmän matkasta uuden asian, bufferoinnin parissa. Kurssikerran aineistot olivat Moodle-alustalla kahteen kertaan ja olin kiireessä ladannut vahingossa ylemmän eli väärän vaihtoehdon, joka ei sisältänyt kaikkea harjoituksissa tarvittavia aineistoja. Ihmeteltyäni jonkin aikaa, miksi minulta puuttui osa aineistosta, huomasin, että Moodlessa on aineistot toiseenkin kertaan. Sitä kautta löysin myös puuttuvat palaset QGIS-ohjelmistoon ja pääsin jatkamaan harjoitusten tekemistä. Tutustuin aiheeseen lähinnä kirjallisen ohjeen perusteella, koska muu ryhmä oli tässä vaiheessa minua edellä. Alkutunnista Pornaisten kartan avulla tehdyt tehtävät oli onneksi melko helppo tehdä, joten sain jotakin tehtyä, vaikka jäinkin vaille opetusta. Aloin kuitenkin pohtimaan, jäikö minulta kurssikerralla jotain oleellista kuulematta, kun jäin jumiin lopputunnin itsenäisiin tehtäviin.
Pornaisten alueen bufferointia
Bufferointia harjoiteltiin ensin Pornaisten alueen kohteilla. Bufferointi on mielestäni helppo toteuttaa QGIS-ohjelmistolla. Tämä harjoitus tuntuikin helpolta, vaikka se tulikin tehtyä itsenäisesti, eikä muun ryhmän mukana. Kokosin harjoituksesta saamani vastauksen taulukkoon, joka on tässä alapuolella (taulukko 1). Tutkin rakennusten ja asukkaiden sijoittumista suhteessa teihin, terveyskeskukseen ja kouluun. Tutkittava alue oli melko pieni, joten jopa yli neljäsosa asukkaista sijoittui 500 metrin säteelle terveyskeskuksesta.
Taulukko 1. Pornaisten asutuksen keskittyminen suhteessa eri kohteisiin.
Lentokenttiä, asemia ja taajamia
Viidennestä kurssikerrasta suurin osa käytettiin itsenäiseen työskentelyyn. Tehtävänä oli tutkia asukkaiden sijoittumista Malmin sekä Helsinki-Vantaan lentokenttiin, juna- ja metroasemiin sekä taajamiin nähden. Kokosin vastaukset yhteen taulukkoon, jossa osa arvoista on annettu absoluuttisina lukuarvoina ja osa prosenttiosuuksina (taulukko 2).
Taulukko 2. Itsenäistehtävien tuloksia. Asukkaiden sijoittuminen lentokenttiin, asemiin ja taajamiin nähden Helsingissä sekä Vantaalla.
Koen, että opin tehtävien kautta hyvin bufferoimaan eri kohteita. Osaan myös valita asukkaat bufferoidulta alueelta, jolloin pystyn helposti vastaamaan kysymykseen siitä, kuinka paljon jonkin alueen sisällä tai ulkopuolella on asukkaita. Kykenen lisäksi tarkastelemaan attribuuttitaulukossa valmiina olevia muita ryhmiä, kuten eri ikäluokkien määrää tietyllä alueella. Haasteen muodostaa kuitenkin se, jos täytyy ensin saada muodostettua haluttu kohderyhmä attribuuttitaulukkoon, jotta voidaan tarkastella tämän kohderyhmän lukumääriä. Esimerkiksi, jos halutaan selvittää, kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus on vähintään kymmenen prosenttia, tulisi ensin laskea prosenttiosuudet eri alueille. Tämä on kohta, johon itse jäin harjoituksissa jumiin. Laskentatyökalunkaan käyttö itsessään ei ole minulle vierasta, mutta jotenkin en osannut yhdistää tarvittavia tietoja siten, että olisin saanut laskutoimitusta tehtyä.
Koska olin saamistani tuloksista melko epävarma, vertailin tuloksiani useamman muun kurssilaisen (Tuukan, Eemelin, Nicklaksen, Aidan ja Leon) saamiin tuloksiin. Olimme kaikki saaneet hieman toisistaan poikkeavia lukuarvoja. Poikkeavuudet eivät kuitenkaan pääosin olleet erityisen suuria ja monet niistä ovatkin ihan ymmärrettäviä. Esimerkiksi lentokenttien osalta tulosten tarkkuuteen vaikuttaa se, kuinka tarkasti kiitoradat on kartalle piirretty.
Suurimmat eroavaisuudet näkyivät olevan tuloksissa, jotka ilmaisevat asukkaiden lukumäärän vähintään 60 dB-melualueella, kun lentokone laskeutuu poikkeuksellisesti kaakosta. Minun saamani tulos on Eemelin ja Aidan tulosten tavoin noin 3 000 asukkaan tietämillä, kun taas Nicklas ja Leo ovat saaneet tulokseksi noin 13 000. Tikkurilan alueella on paljon asukkaita, joten jos kyseisen alueen on piirtänyt vähän kapeampana tai lyhyempänä. tulokset saattavat jo siitä syystä poiketa toisistaan. On kuitenkin mahdollista, että tässä on tehty myös erilaisia tulkintoja. Hyvin samankaltaisia tuloksia puolestaan saatiin taajamatehtävässä, jossa kaikki olivat saaneet tuloksen, että 500 metrin säteellä juna- ja metroasemista asuu hieman reilu 20 prosenttia koko alueen asukkaista. (Katajamäki, 2023; Ingervo, 2023; Ferreira, 2023; Palmgren, 2023; Mäklin, 2023)
Bufferoinnin hyödyntäminen
Bufferointia voidaan hyödyntää monenlaisiin tarkoituksiin. Kun harjoituksissa bufferoitiin asemien läheisyyttä, minulle tuli mieleen, että esimerkiksi uusien asemien suunnittelussa voitaisiin hyödyntää bufferointia. Näin saataisiin tietoon, millä alueella asema palvelisi mahdollisimman useita asukkaita. Vastaavasti esimerkiksi kauppakeskusten rakennuspaikkojen suunnittelussa voidaan hyödyntää bufferointia. Ruokakauppojen osalta voitaisiin hyödyntää myös tietoa siitä, kuinka paljon esimerkiksi työmatkaliikennettä kulkisi suunnitellun kaupan ohi. Etenkin, jos kaupan kohderyhmänä on sellaiset, jotka asuvat syrjäseuduilla, ja kauppaa ei ole kodin välittömässä läheisyydessä, monet pysähtyvät kotimatkalla ruokaostoksille.
Mikko toi blogissaan esille myös sen, että paloasemien sijoittelun suunnittelussa voidaan hyödyntää bufferointia (Heiskanen, 2023). Tämä ei tullut itselläni heti mieleen, mutta se on varmasti hyödyllinen oivallus. Kaikkiin kohteisiin tulisi kuitenkin päästä mahdollisimman nopeasti, jolloin on tärkeää tietää, mille alueille asutus keskittyy paloaseman läheisyydessä. Toisaalta tässä tapauksessa tulee ottaa huomioon myös se, että matka-aikaan vaikuttaa myös esimerkiksi teiden sijainnit, jolloin pelkkä etäisyyden tarkastelu linnuntietä ei riitä. Se kuitenkin antaa osviittaa suunnittelulle.
Lähteet:
Ferreira, Nicklas (2023). 5. oppitunti – Ongelmanratkaisua ja lisää ongelmanratkaisua. Kirjoitus Nicklas Ferreira – Geoinformatiikan menetelmät 1 -blogissa 28.2.2023. (Viitattu 4.3.2023) https://blogs.helsinki.fi/ferrenic/
Heiskanen, Mikko (2023). Viides harjoituskerta. Kirjoitus Mcheiska’s blog -blogissa 13.2.2023. (Viitattu 25.2.2023) https://blogs.helsinki.fi/mcheiska/
Ingervo, Eemeli (2023). Bufferointia ja analyysejä. Kirjoitus Eemelin blogi -blogissa 28.2.2023. (Viitattu 4.3.2023) https://jeemlei.github.io/geoinformatiikan-menetelmat/2023/02/28/Bufferointia_ja_analyyseja.html
Katajamäki, Tuukka (2023). 5. Kurssikerta. Kirjoitus Tuukan GIS-blogi -blogissa 25.2.2023. (Viitattu 4.3.2023) https://blogs.helsinki.fi/katuukka/
Mäklin, Leo (2023). Harjoitus 5. Kirjoitus LMAKLIN’S BLOG -blogissa 3.3.2023. (Viitattu 4.3.2023) https://blogs.helsinki.fi/lmaklin/
Palmgren, Aida (2023). Viides kurssikerta. Kirjoitus Olen QGIS-tietoinen -blogissa 3.3.2023. (Viitattu 4.3.2023) https://blogs.helsinki.fi/aidapalgeo/