Helsingin yliopisto
Niin se vain on tämänkin kurssin viimeinen viikko taputeltu. Tehtävänanto tälle kerralle oli hyvin vapaamuotoinen. Laadin kaksi karttaa, joissa molemmissa tarkastellaan kahta eri muuttujaa. Valitsin muuttujat sen mukaan, että niiden perusteella voidaan tulkita jotakin eri kuntien elinvoimaisuudesta.
Olen kiinnostunut kaikkien Suomen kuntien elinvoimaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Koko Suomen alueelle oli kuitenkin hankala saada selkeästi luettavaa karttaa valitsemistani muuttujista, joten rajasin tarkasteltavaksi alueeksi hieman pienemmän alueen. Lapissa väkimäärä on yleensä ottaen pienempi kuin muualla Suomessa, joten pidin sitä siksi mielenkiintoisena vaihtoehtona.
Suomen Lapin kuntien elinvoimaisuus
Tarkasteltavalla Suomen Lapin alueella on 21 kuntaa. Ensimmäiseen karttaan (kuva 1) olen havainnollistanut työikäisten osuutta kaikista kunnan asukkaista vihreän eri sävyin. Kuvasta voidaan havaita, että eniten työikäisiä on Enontekiön, Kittilän, Rovaniemen ja Sodankylän kunnissa. Työttömyysprosentit eivät kuitenkaan jakaudu samalla periaatteella, vaan työttömyysprosentit näyttävät vaihtelevan riippumatta siitä, kuinka paljon alueella on työikäisiä.
Kuva 1. Työikäisten suhteelliset osuudet ja työttömyysprosentit Suomen Lapin kunnissa vuonna 2020.
Toiseen karttaan (kuva 2) olen havainnollistanut vihreän eri sävyillä korkeakoulutettujen osuutta kunkin kunnan koko väestöstä. Lisäksi olen koonnut kunkin kunnan osalta ympyrädiagrammin elinkeinorakenteesta. Diagrammien laatiminen tuotti aluksi hieman päänvaivaa, mutta onnistuin lopulta saamaan kuhunkin diagrammiin useamman eri muuttujan.
Kuva 2. Suomen Lapin kuntien elinkeinorakenteet ja korkeakoulutettujen osuudet vuonna 2020.
Pelkästään laatimieni karttojen perusteella on vaikea tehdä päätelmiä Lapin kuntien elinvoimaisuudesta. Voidaan kuitenkin todeta, että joissakin kunnissa työikäisiä on enemmän kuin toisissa, jolloin myös edellytykset huolehtia työelämän ulkopuolella olevista vaihtelee. Kartoilta voidaan myös havaita että, Rovaniemellä, missä on suhteessa paljon työikäisiä sekä korkeakoulutettuja, ja palvelut muodostavat suurimman osan elinkeinosta, työttömyys on kohtalaisen alhainen. Vastaavasti Rovaniemen itäpuolella, missä työikäisiä ja korkeakoulutettuja on suhteessa vähemmän ja palvelujen osuus elinkeinosta on pienempi, työttömyys on korkeammalla tasolla.
Muiden laatimia karttoja
Laadittuani kartat kävin lueskelemassa myös muiden kurssilaisten blogeja. Monissa blogeissa oli erittäin onnistuneita tuotoksia! Tuukan laatimat kartat liittyvät hieman samaan aiheeseen kuin omani. Hänen blogissaan on nähtävillä kartat rakennetuista alueista, tyhjien asuntojen osuuksista sekä yli 65-vuotiaiden osuuksista Japanin pääsaarilla (Katajamäki, 2023). Tuukka pohti karttojen avulla ikääntymiseen ja kaupungistumiseen liittyviä asioita, jotka ovat keskeisiä asioita myös minun teemassani kuntien elinvoimaisuudesta. Myös Mikon tuotoksen aihe liittyy omaani. Hän tuotti karttansa työttömyyteen ja korkeakoulutettujen osuuksiin liittyen (Heiskanen, 2023). Hänen karttansa kuvaa kuitenkin Helsinkiä postinumeroalueittain eikä Lappia kunnittain. Lisäksi väestöön liittyviä karttoja oli laatinut Nicklas. Nicklaksen kartoilla teemana on syrjäytymisriski (Ferreira, 2023).
Muiden kurssilaisten blogeissa oli monipuolisesti myös muunlaisia teemoja kuin suoraan väestöön liittyviä teemoja. Esimerkiksi Aidan blogissa on kartta, joka kertoo auton alle jääneistä mustakarhuista (Palmgren, 2023). Onnettomuuksissakin on toki toisena osapuolena yksittäiset ihmiset. Aida oli kuitenkin lisäksi laatinut myös väestöntiheyttä kuvaavan kartan, joten voidaan todeta, että väestöön liittyviä teemoja on hyödynnetty runsaasti kurssilaisten keskuudessa.
Lopuksi
Tämä on tällä kertaa viimeinen kirjoitus blogiini, kun kurssi nyt päättyy. Koin kurssin ja QGIS-ohjelmiston parissa monia tuskaisia hetkiä, mutta toisaalta ajattelen, että niistä on ollut hyötyä. Pystyn tulevaisuudessa hyödyntämään ohjelmistoa esimerkiksi opetusmateriaalin tekemiseen. Vaikka välissä ehtisinkin unohtaa toimintoja, on minun helpompi kerrata asioita kuin opetella kokonaan alusta asti.
Oppiminen vaatii ponnisteluja ja muiden kurssilaisten blogien perusteella en ole ainut, joka on tehnyt paljon työtä kurssin suorittamiseksi. Työ on kuitenkin kannattanut, sillä nyt voin todeta oppineeni kurssilla paljon uutta ja saaneeni siitä hyötyä tulevaisuuteen.
Kiitos lukijoille ja kurssin vetäjälle! Kiitos myös kanssaopiskelijoille, olen oppinut paljon lukemalla kirjoittamianne blogipostauksia!
Lähteet:
Ferreira, Nicklas (2023). 7. oppitunti – Omien karttojen tekoa. Kirjoitus Nicklas Ferreira – Geoinformatiikan menetelmät 1 -blogissa 7.3.2023. (Viitattu 18.3.2023) https://blogs.helsinki.fi/ferrenic/2023/03/07/7-oppitunti-omien-karttojen-tekoa/
Heiskanen, Mikko (2023). QGIS kurssikerta 7. Kirjoitus Mcheiska’s blog -blogissa 27.2.2023. (Viitattu 18.3.2023) https://blogs.helsinki.fi/mcheiska/
Katajamäki, Tuukka (2023). 7. Kurssikerta. Kirjoitus Tuukan GIS-blogi -blogissa 17.3.2023. (Viitattu 18.3.2023) https://blogs.helsinki.fi/katuukka/
Palmgren, Aida (2023). Seitsemäs kurssikerta. Kirjoitus Olen QGIS-tietoinen -blogissa 12.3.2023. (Viitattu 18.3.2023) https://blogs.helsinki.fi/aidapalgeo/2023/03/12/seitsemas-kurssikerta/#more-104