Viidennellä kurssikerralla painopiste oli puskuroinnissa ja siihen liittyvien analyysien tekemisessä. Kurssikerran harjoitustehtävän lisäksi oli itsenäisiä puskuritehtäviä sekä vähän pohdintaa QGIS:istä. Ja niin kuin melkein kaikilla kurssikerroilla, ei tämäkään kerta sujunut ilman ongelmia.
Puskurointia käytetään rajaamaan alueesta vyöhyke tietyllä säteellä ja sitten tutkimaan sen sisälle jääviä muuttujia. Sitä voitaisiin soveltaa esimerkiksi koulupiireissä tutkimalla koulun ympärillä asuvien lasten määrää. Näin olisi mahdollista selvittää eri koulujen lapsimääriä ja ehkä tasapainottaa niitä muokkaamalla koulupiirien rajoja. Toisena sovelluksena voisi olla luonnonmaantieteellisesti vaikkapa tietyn rajatun alueen kasvilajien määrän tutkiminen esimerkiksi 200 m säteellä luonnonlähteestä. Toki siinä olisi aika paljon kenttätyötä, mutta se voisi olla ideana mahdollinen.
Kurssikerran tehtävässä jatkettiin Pornaisten alueen kanssa. Puskuroinnin kautta tutkailtiin vähän digitoituja teitä ja rakennuksia ja muodostettiin niille buffereita. Tämä onnistui jopa hyvin ja tuntui suhteellisen selkeältäkin. Tämän jälkeen jatkettiin itsenäisten tehtävien kanssa. Niistäpä ei meinannut tulla yhtään mitään. Koska bufferointi alkoi nousta päähän vähän liikaa kurssikerralla, päätin suosiolla jatkaa hommia kotona. No, se hanke tyssäsi aika nopeasti, sillä läppäri totesi kurssikerran aineistokansion olevan turhan paljon pyydetty eikä kovasta suostuttelusta huolimatta halunnut edes ladata sitä loppuun. Ihan ymmärrettävää. Myöhemmin koettelin läppärin itsesuojeluvaistoa vielä kerran lataamalla aineistot, ja ilmeisesti se oli nyt kerännyt lisää rohkeutta ja latasi ne urheasti. Mutta sitten tulikin toinen este; kuten muutamilla muillakin kanssakärsijöillä, läppärin QGIS-versiossa ei ollut ollenkaan Spatial Querya. En oikein osannut soveltaa Join attributes by location –toimintoakaan hieman jo turtuneessa mielentilassa, joten nöyrryin tekemään homman koulun koneella myöhemmin.
Jotain selittämätöntä oli selvästi tapahtunut jatkaessani tehtävää koululla. QGIS toimi moitteettomasti ja sain tehtyä bufferin toisensa perään ilman mitään vastoinkäymisiä. Tehtävien vaatiessa yhä enemmän soveltamista aikaa alkoi vain kulua enemmän. On kyllä jännä miten voi saada niin paljon iloa irti siitä, että joku asia toimii niin kuin sen pitääkin. Välillä tuntuu että QGIS:in kanssa aina odottaa niitä ongelmia ja ohjelman toimiminen on enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Yrittäessäni tehdä asema- ja taajamatehtäviä varsin positiivisin mielin osaamisestani tuli kuitenkin taas palautuminen todellisuuteen. Puskurointi ja sitä edeltäneet osat sujuivat mainiosti, mutta Spatial Queryllä oli muita suunnitelmia. Vaikka tein kaiken samalla tavalla kuin edellisissäkin buffereissa, ruudulle lävähti aina yhtä piristävä virheilmoitus (kuva 1). Vaikka varmasti jollain vähän etevämmällä GIS-velholla olisi ratkaisu pulmaan, en osannut sitä itse edes googletuksen jälkeen ratkaista. Koska vaihe olisi ollut aika välttämätön tehtävän viimeistelyn kannalta, jäi se minun osaltani nyt tekemättä. Sain kuitenkin poimittua edes suuntaa-antavia lukemia.
Vuonna 1936 avattu Malmin lentokenttä sijaitsee melko keskeisellä paikalla asutuksen läheisyydessä, mikä on ymmärrettävästi aiheuttanut kiistoja kentän toiminnan ja sen aiheuttaman melun kannalta. Tehtävänä oli tutkia puskuroinnin kautta lentokentän lähellä asuvien ihmisten määrää (kuva 2). Yleisesti ottaen kilometrin säteellä kentästä asuu vähemmän ihmisiä kuin sitä kauempana (taulukko 1), mikä on itsestäänselvyys. Asutus sijoittuu suureksi osaksi kentän länsipuolelle, kaakkoispuolen asumattomuutta selittävät Lahdenväylä sekä teollisuusalue.
Vastaavanlainen tehtävä toteutettiin myös Helsinki-Vantaan lentokentän kanssa. Puskuroinnin tuloksena saatiin selville, että tämän kentän läheisyydessä on huomattavasti vähemmän asutusta kuin Malmin kentän vieressä (taulukko 2). Pahimmalla melualueella eli noin 65dB altistamina asuu noin 31 ihmistä, joka on 0,26% 2 km säteellä kentästä asuvista. Vähintään 55dB melualueella asuu 12 134 ihmistä, mikä on aika paljon jatkuvan melualtistumisen kannalta. Harjoituksessa tutkailtiin myös mahdollisen kiitoratamuutoksen aiheuttamaa melua Tikkurilan puolella. Nyt en kyllä ole ihan varma että teinkö oikein, mutta määrittäessäni Tikkurilan suunnalla altistuvien määrää sain tulokseksi 12 573 ihmistä. Kuten Tuuli Lahin toteaa blogissaan, matkustelu ja kaupungistuminen sekä niiden seurauksena lentokenttäliikenne kiihtyvät, mikä lisää melun määrää. Melu on asutukselle jatkuva rasitustekijä.
Tosiaan näissä kahdessa seuraavassa tehtävissä sain tehtyä lähinnä bufferoinnit. Ensimmäisessä tutkailtiin asemien läheisyydessä asuvien ihmisten määrää. 500 m päässä asemista näyttäisi olevan 9718 rakennusta kokonaismäärän ollessa 90725 koko pääkaupunkiseudulla mikä on karkeasti 10 %. Saavutettavuuden kannalta luku on melko alhainen, toki luku on varmasti eri asukkaita laskettaessa. Taajamatehtävässä puolestaan rakennuksista 53 856 samasta kokonaismäärästä sijaitsi taajamissa. Tämä vastaa noin 60 % pääkaupunkiseudun asutuksesta, mikä on tietysti selitettävissä eri maankäyttömuotojen perusteella: keskusta-alueilla liiketoiminta ja kaupallisuus dominoivat tontteja, jolloin asutus sijoittuu toimintojen ympärille. Rakennusten määrää taas selittävät lähiöiden omakotitalot kerrostaloihin verrattuna, eli yksittäisiä rakennuksia on itsessään enemmän. Mikäli olisin saanut laskettua asukkaat pelkkien rakennusten sijaan, saataisi samoilla keinoilla prosenttiluku joka kuvaisi pääkaupunkiseudun taajama-astetta.
Koska edelliset tehtävät vähän epäonnistuivat, valitsin suosiolla viimeisistä itsenäistehtävistä helpoimman eli koulutehtävän. Siinä tarkasteltiin koulupiirejä ja oppilaiden määriä (taulukko 3). Tarkemman tutkimuksen kohteena oli SYK eli Helsingin Suomalainen yhteiskoulu ja sen koulupiiri (kuva 3). Muunkielisten oppilaiden suhteellisen korkeaa määrää mahdollisesti selittää koulussa opiskelun kielipainotteisuus. Kokonaisuudessaan kouluikäisiä oppilaita on kyseisessä koulupiirissä melko paljon, vaikka ihan kaikki eivät välttämättä SYKiin menekään. Jotenkin kyseenalaistan tutkailuni tulokset, mutta enpä toisaalta osannut laittaa edes oppilaiden ikää oikein; ekaluokkahan aloitetaan 7-vuotiaana ja yläasteikäisiin sisältyvät myös 16-vuotiaat. Hups.
Puskurointi on periaatteessa hyvin ymmärrettävissä ja menetelmänä käytännönläheinen, mutta sen tekeminen ohjelmassa oli vähän haastavaa. Tuntuu kuitenkin, että nyt osaan puskuroinnin perusteet ja osaan jo päätellä seuraavien vaiheiden toimintoja.
QGIS on tässä viime viikkojen aikana ehtinyt tulla jo vähän tutuksi. Peruspiirteet kurssikerroilla tehtävistä harjoituksista ja niihin tarvittavista toiminnoista ovat jokseenkin hallussa. Tarvitsisin enemmän ymmärrystä ja harjoitusta siitä, miten tietokannat liittyvät toisiinsa ja miten niitä käytetään, eli ylipäätään miksi niillä työskennellään. Haluaisin siis muutenkin oppia hahmottamaan tiettyjen toimintojen, etenkin laskutoimitusten, vaikutusta ja miten ne käytännössä vaikuttavat aineistoon. Tarkemmat analyysit ja monimutkaisemmat laskut ovat tällä hetkellä ihan liian ylivoimaisia. Tämä kurssikerta oli siinä mielessä hyödyllinen, että soveltavissa tehtävissä joutui oikeasti miettimään enemmän kuin valmiiden ohjeiden kanssa.
Parhaiten ja nopeimmin QGIS:istä ovat tulleet tutuksi piirtotyökalut, kartan visualisointityökalut sekä tulostusikkuna. Näillä työskentely onnistuu lähes täysin ongelmitta. Toki esimerkiksi Corelin käyttö on varmasti antanut valmiuksia myös muiden ohjelmien grafiikkatoimintojen oppimiseen. Mielestäni kartan visuaalisuutta on kiva suunnitella ja hienosäätää, joten niiden nappuloiden löytäminen QGIS:istä on ollut helppoa. Tietysti myös tiedostotyyppien sekä vektori- ja rasteriaineistojen väliset erot ovat helposti ymmärrettäviä, ovathan ne keskeisessä osassa ohjelmiston käytön kannalta.
QGIS on ohjelmana hyvin monipuolinen ja sillä pystyy varmasti tekemään mitä monimutkaisimpia tehtäviä. Se kuitenkin sisältää myös rajoitteita. Näistä ensimmäisenä mieleen tulee Spatial Query, jota ei ole ollenkaan osassa QGIS-versioista. Se toimii kyllä hyvänä esimerkkinä siitä, miten yksi toiminto tai sen puuttuminen vaikuttaa ohjelmalla työskentelyyn. Toki on varmasti keinoja kiertää tämäkin ongelma, mutta näin QGIS-aloittelijana kovin pitkälle menevä soveltamineen ei ihan onnistu. Ja tietysti QGIS voisi olla aika paljon sisukkaampi; parin tietokannan lisäämisen ei mielestäni pitäisi riittää syyksi koko ohjelman kaatumiseen.
Kaiken kaikkiaan helpoiten onnistuvat grafiikkatyökalut, heikoiten tilastollisemmat toiminnot. QGIS-osaamiseni ei siten ole todellakaan tasapainoista, mutta ehkä lisätreenillä saisi vähän paremmin ohjelmaa haltuun. Ihan suoraan sanottuna en osaa QGIS:istä paljon mitään, ainakaan niin että ymmärtäisin täysin mitä teen. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut hurjasti ekoihin kertoihin verrattuna!
Jostain syystä blogini tekstit hyppelevät paikoittain ihan miten sattuu jättäen välejä, vaikka olen yrittänyt niitä erikseen korjailla. Ne kuitenkin palautuvat aina takaisin, joten antaa olla sitten.
Lähteet ja viittaukset:
Lahin, Tuuli. Kerta 5: Itsenäistehtävät ovat liikaa QGIS:lle (19.2.2018) <https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/> Luettu 21.2.2018