Mitä on paikkatieto? Tietoa, jonka yhteydessä kerrotaan sijainti esimerkiksi koordinaateilla. En vieläkään täysin ymmärrä, mitä paikkatieto on tai mitä kaikkea se mahdollistaa mutta tullen ymmärtämään kurssin edetessä, toivottavasti.

Luomani kartta on tehty MapInfo ohjelmalla. Ohjelma on näin aloittelijankin käsissä ihan toimiva. Olisi toki mukavaa, jos ohjelmalla voisi tehdä useamman undo-liikkeen kuin vain yhden. Toisin sanoen, virheisiin ei ole paljon varaa. Osittain myös tämän vuoksi on tärkeää MapInfoa käytettäessä tallentaa tekeleensä Workspace-tiedostona (.WOR) tarpeeksi usein, jotta ohjelman kaatuessa tehty työ ei valuisi hukkaan.
Harjoittelimme ohjelman peruskäyttöä, kuten tietokantojen tuomista ja perusteemakartan luomista.
Ensimmäinen harjoituskerta MapInfon kanssa meni hyvin, mutta pahoin pelkään, että kuherruskuukausi loppuu jossain vaiheessa ja tappeleminen alkaa. Olisinpa väärässä.

Tarpeeksi ohjelmasta, puhutaanpas kartasta, jonka tein ja kaikesta mikä siinä on pielessä. Jos huomaat vielä lisää ongelmakohtia, niin kommentoi.

Suomen kuntien kokonaisnettomuutto vuonna 2015

Kartassa on kuvattuna kokonaisnettomuutto Suomessa vuotena 2015. Kokonaisnettomuutto kertoo vain muuttoliikkeen lähtö kunnan tai kunnan johon on menty, se ei kerro suoraan syistä, eikä myöskään kunnan varsinaisesta väkiluvun kasvusta tai pienenemisestä. Muuttoliike kiinnostaa minua ja siksi se on myös karttani aiheena.
Kokonaisnettomuutto on itseensä suhtautettua, joten sen voi hyvin esittää koropleettikartalla.
Kartassa näkyvät selkeästi tummemmalla sinisellä värillä nettovoittoiset kunnat ja keltaisella ne kunnat, jotka ovat menettäneet asukkaita muuton myötä. Väritys ei ole miellyttävä, mutten vielä karttaa tehdessäni osannut muuttaa luokkien väritystä vaan jouduin hyödyntämään ohjelman tarjoamaa valmista väriskaalaa.
Teemakarttaa tehdessä on tärkeää valita oikeanlainen karttaluokitus. Pitää tarkastella
miten jakautunut esitettävä ilmiö on. Saamani histogrammi vaikutti osittain normaalisti jakautuneelta, joten päädyin käyttämään luokitusta, jossa aineisto jaettiin luokkiin, niin että jokaisessa luokassa esiintyy yhtä monta havaintoa.

Kokonaisnettomuutoksesta tehty histogrammi oikeanlaisen luokitustavan valitsemiseksi. X-akselilla on esitetty kuinka monta kuntaa tietylläkin arvolla esiintyy. Histogrammista huomataan, että suurimpia arvoja esiintyy vain harvoissa kunnissa.

Luokitus ei näytä ole paras mahdollinen, koska luokat ovat erikokoiset.
Suurin luokka on hyvin suuri 20 – 3610, kun puolestaan kaksi sitä alempaa luokkaa ovat 10 henkilön kokoisia. Toisin sanoen suurimman ja pienimmän luokan ongelmana ovat niiden suuri koko, tarkkaa väestömäärän muutosta on erittäin vaikea arvioida. Karttaa lukiessa näyttää nopealla vilkaisulla siltä, että Helsinkiin on muuttanut yhtä paljon ihmisiä kuin Lieksaan Pohjois-Karjalassa. En koe, että tekemäni kartta sopii henkilölle, jolla ei ole kokemusta karttojen lukemisesta, koska kartan informaatio on helposti väärin ymmärrettävissä.

Kartassa näkyy muutama selkeämpi kokonaisnettomuutossa asukkaita lisää saanut alue. Oulun seutu, Etelä-Suomi, Turunseutu ja Tampereen seutu. Muitakin nettovoittoisia kuntia on paljon. Kartassa näkyvät melko hyvin kunnat, joihin muutetaan ja kunnat joista muutetaan pois. Esimerkiksi Pohjois-Suomi on selkeästi alue, jossa muuttoliikettä alueelta pois esiintyy. Etelärannikko ja sieltä Tampereelle ja Lahteen ulottuvat kunnat ovat nettovoittoisia. Tämä voi kertoa siitä, että alueella on enemmän toimintaa, kuten työpaikkoja kuin kunnissa, joissa kokonaisnettomuutto on negatiivista.

Löysinkö mitään hyvää kartastani? Siinä on kivan näköiset mittajana ja pohjoisnuoli. Niiden paikka olisi voinut olla toinen. Legendakin (legenda sisältää karttamerkkien selitykset) olisi saanut olla paremmassa paikassa.

Atte Aholaisen blogin kartta kurssikerralta 1, jossa on esitetty asukasluvun muutos kunnittain vuonna 2015 muistuttaa osittain omaa karttaani.  Asukasluvun muutokseen kunnassa vaikuttanee niin muuttoliike kuin luonnollinen väestönkasvu.
Sekä Aholaisen kartassa kuin omassani on nähtävissä etelärannikon väestömäärän kasvu, joka ulottuu Tampereelle ja Lahteen asti.

-Kanerva

Lähteet:

Atte Aholaisen blogi:
blogs.helsinki.fi/ammahola/2016/1/29/moikka-maailma/

Histogrammityökalu: http://www.shodor.org/interactivate/activities/Histogram/