Neljä karttapalvelua opetuskäyttöön

Geomedian opetukseen yläkouluissa ja lukioissa on tarjolla useampikin karttapalvelu, joilla on mahdollista toteuttaa monenlaisia oppimistehtäviä ja harjoituksia. Mutta mikä palvelu soveltuu omaan opetustyyliin parhaiten? Tässä kirjoituksessa vertailemme neljää kouluissa yleisesti käytössä olevaa karttapalvelua: Paikkatietoikkunaa, ArcGIS Onlinea, Google Mapsia ja QGIS-palvelua.

Näiden karttapalveluiden käytöstä on tehty video-oppaita, jotka löytyvät Kartta.nyt -palvelun Youtube-kanavalta palveluiden nimillä olevilta soittolistoilta.

Ohjeita Paikkatietoikkunan ja QGis-palvelun käyttöön on koottu Geopisteen verkkosivuille. ArcGIS Onlineen liittyviä harjoituksia on GIS for Schools -sivustolla.

 

Paikkatietoikkuna

Maanmittauslaitoksen maksuton selainpohjainen karttapalvelu. Palvelun peruskäyttö ei vaadi kirjautumista. Erikoistoiminnot, kuten karttojen julkaisu muilla verkkosivuilla, edellyttää kuitenkin kirjautumista. 

Paikkatietoikkunan aloitusnäkymä.

+ Paikkatietoikkunassa on käytössä valtava määrä suomalaisia paikkatietoaineistoja.

+ Palvelussa voi katsella eri organisaatioiden tuottamia paikkatietoja, esimerkiksi Tilastokeskuksen väestötietoja alueittain tai Suomen ympäristökeskuksen maanpeiteaineistoja.

+ Teemakarttoja voi tehdä itse ja omia karttoja voi julkiasta muilla sivuilla.

+ Myös koordinaattimuunnokset onnistuvat.

– Opiskelijoiden yhteisten karttaesitysten tekeminen ei onnistu.

– Analyysityökalua ei enää tueta.

 

ArcGIS Online

Monipuolinen kaupallinen kouluille maksuton selainpohjainen paikkatieto-ohjelmisto karttojen ja sovellusten tekemiseen sekä tiedon analysointiin ja visualisointiin. Käyttöön tarvitaan koulukohtainen ArcGIS-tili, jossa on käyttöoikeus opettajille ja oppilaille. ​Koulukohtainen pääkäyttäjä hallinnoi kaikkien koulun käyttäjien käyttäjätunnuksia. Arc GIS Onlinessa on Map viewer -kartankatseluohjelma, jonka perustoimintoja voi käyttää täysin kirjautumatta. 

Map Viewer on Arc GIS Online -palvelun helppokäyttöinen kartankatseluohjelma.

+ Palvelu sisältää kattavan aineistopankin ja suuren määrän sekä paikallisia että globaaleja aineistoja, joita voidaan hyödyntää omien ja yhteisten karttojen sekä sovellusten tekemisessä.

+ Käyttäjät voivat tuoda palveluun myös omia aineistojaan, jotka ovat edelleen muokattavissa ja jaettavissa ohjelman avulla.

+ ArGIS Onlineen liittyy lisäsovelluksia, joita hyödyntämällä saa peruspalvelua hyödynnettyä monipuolisemmin.

+ Erittäin monipuoliset mahdollisuudet karttojen julkaisemiseen verkossa.​

+ Map Viewer on erittäin helppokäyttöinen osa ArcGIS Onlinesta, joka toimii mainiosti ensi askeleen palveluna ArcGIS Onlinen käyttöön. Maps Viewerissä on mahdollista katsella koko palvelun tarjoamia kartta-aineistoja ja mitata matkoja. Map Vieweriin kirjautuessa voi luoda monenlaisia omia karttoja sekä tulostaa ja tallentaa niitä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi karttaesitysten tekemisen projektitöiden liitteeksi. Map Vieweriin voit kirjautua myös Facebook- ja Google-tunnuksilla.

– Arc GIS Onlinen käytön opetteluun kannattaa varata reilusti aikaa.

 

 

Google Maps / Google My Maps

Helposti käyttöönotettava kaupallinen ja maksuton karttapalvelu, joka on ennestään tuttu oppijoille. Google Maps on karttapalvelun julkinen puoli, jonka käyttö ei vaadi kirjautumista. Se on tarkoitettu reittioppaaksi ja paikkojen katseluun. Google My Maps vaatii kirjautumisen Google-tunnuksilla. My Mapsiin voi tallentaa henkilökohtaisia ja valitulle ryhmälle jaettuja karttoja.    

Google My Mapsissa on omien ja jaettujen kartaesitysten laatiminen helppoa. Havaintoja voi jakaa helposti eri karttatasoille.

Google Maps

+ Google Maps tarjoaa katseltavaksi katu- ja satelliittikarttoja sekä mahdollisuuden matkareitin suunnitteluun. Valittavissa myös satelliittinäkymä, maanpinnan muodot -, street view -näkymä ja reaaliaikaisia liikenne- ja COVID-19 -tietoja. Sopii monien arkielämään liittyvien harjoitusten toteuttamiseen.

+ Käyttäjät voivat lisätä piste-, viiva- ja aluekohteita Google Mapsin päälle usealle tasolle. ​

+ Toimii mobiililaitteissa.

+ Karttoja voi jakaa, upottaa toisille verkkosivuille ja tulostaa.

Google My Maps

+ Google My Maps käyttäjät voivat luoda omia ja yhteisiä karttoja henkilökohtaiseen käyttöön ja jaettavaksi.

+ Google Driven käyttäjille tutut jako- ja yhteismuokkausominaisuudet ovat myös MyMaps -karttojen osalta käytössä.

– Taustalle voi valita Googlen oman pohjakartan  tai tuoda uudeksi tasoksi oman tiedoston CSV-, XLSX-,  KML- tai GPX-muodossa.

 

QGIS

QGIS on omalle koneelle ladattava paikkatieto-ohjelmisto, joka sisältää mahdollisuuden tiedon selaamiseen, muokkaamiseen ja analysointiin. Koneelle asennettavana ohjelmana ei tarvitse mitään käyttäjätunnuksia.

QGIS on vapaa avoimen lähdekoodin ohjelmisto.

+ QGISilla voi tehdä paikkatietoanalyyseja ja tuottaa teemakarttoja. Ohjelmistoon ladataan halutut kartta-aineistot. 

+ Parhaimmillaan, kun halutaan piirtämisen lisäksi tehdä analyyseja, ja tehdä aineistoon perustuvia teemakarttoja. Pelkästään karttojen piirtämiseen hieman turhan järeä ohjelmisto.

+ Avoin lähdekoodi, lataaminen ja käyttö maksutonta.

+ Oletuksena ei mitään aineistoa kartan taustalle. Lisäosilla erilaisia taustakarttoja on kuitenkin helppo tuoda ohjelmaan.

​+ Erittäin monipuoliset mahdollisuudet muokata lopulliseen karttanäkymään tulevia elementtejä (mittakaava, selitteet jne.) Tästä on hyötyä etenkin, jos haluaa lopputuloksen kuvatiedostona.

– Karttatasoille on määriteltävä erikseen tallennuskohde, ne eivät tallennut projektin tallentamisen yhteydessä.  Tämä saattaa aiheuttaa alussa sekaannuksia.

– Karttatasoa luotaessa on valittava minkälaisia kohteita sille aikoo piirtää (piste, viiva tai alue). Muita kohdetyyppejä ei voi samalle tasolle luoda. Omien kohteiden piirtämisen työnkulun opetteluun on syytä varata aikaa. 

– Ei kartan julkasemista suoraan verkossa. (Lisäosien avulla mahdollista, mutta huomattavan monimutkaista).

– Yhteisiä karttaesityksiä ei ole mahdollista tuottaa.

 

 

 

 

Post it

Biologian ja maantieteen opettaja Maria Pirinen, Vihdin lukio

Olen antanut BI2-kurssilla ensimmäiseksi pohdintatehtäväksi kirjoittaa post it-lappuun lapsesi tulevaisuuden utopia/dystopiaviestin sinulle, vanhemmalle. Lapsesi on ihmetellyt koulumatkallaan jotain ja liimannut lapun jääkaapin oveen odottamaan kotiinpaluutasi.

Opiskelija jää tunnin loputtua luokan perälle pakkaamaan hitaasti reppuaan – se on usein merkki siitä, että haluaa jäädä open kanssa juttelemaan.

Kuule ope, ei mulla ole iloja on vain murheita tulevaisuudesta ja ne ei mahdu noin pienelle lapulle. Paitsi, että on tää kaikki, niin se vasta ahdistaa, kun me ollaan ne, jotka joutuu siivoamaan tämän kaiken pois.

Riittämättömyyden tunne iskee opeenkin: pitää tehdä vielä enemmän, pitää helpottaa tätä ahdistusta.

Maantieteen Geomedia-kurssilla teimme keväällä 2018 osallistumis- ja vaikuttamisprojektin yhdessä Vihdin kunnan kanssa. Tähän samaan saumaan osui ArcGisOnlinen pilotointitprojekti, johon innolla tartuin, joten paikkatiedon visualisointi oli ihan kuuminta hottia.

Teimme karttaesityksen joukkoliikenteen palvelulupauksesta kunnanhallitukselle, uuden asuinalueen palveluesittelyn ja tutkimme Nummelan vaaranpaikkoja ja viihtyisyyttä. Opiskelijat tykkäsivät, kunnan päättäjät tykkäsivät ja opekin oli tyytyväinen.

Tapasimme kuntatiimimme kanssa tammikuussa 2019 aloittaaksemme uuden projektin. Aiheeksi valikoitui nopeasti nuorten ilmastoahdistuksen vähentäminen.

Open ilmasto-opas tarjosi miltei valmiin konseptin pyöräilyvaikuttamisesta.

  • Miksi nuoret pyöräilevät niin vähän?
  • Voisimmeko lisätä pyöräilyä kouluun?
  • Kuinka paljon päästöt vähenisivät, jos autoliikenne vähenisi?
  • Mitä päättäjät tekisivät kuullessaan nuorten mielipiteet?
  • Saisimmeko aikaan päätöksiä #fridaysforfuture-hengessä?

Vihdin lukio sijaitsee Nummelanharjulla Hanko-Hyvinkää-tien ja Nummelan keskustan välissä. Koulukeskuksessa on myös yläkoulu. Yhteensä lukiossa ja yläkoulussa on opiskelijoita ja henkilökuntaa n. 1000. Aamuruuhkat ovat valtavat: henkilöautorinki pyörii saattoliikenneväylällä reippaasti yli kymmenen minuuttia.

Tilanne tulee vielä pahenemaan, kun ELY-keskus sulkee kesällä 2019 Hiidenvedentien liittymän Hanko-Hyvinkää-tieltä sen vaarallisuuden vuoksi. Kaikki autoliikenne tulee sen jälkeen kulkemaan Nummelan keskustan kautta.

Kuinka moni meistä voisi tulla kouluun/töihin muuten kuin autolla?

Mitä siis teemme? Kyselyt ilmastonmuutoksesta ja pyöräilytottumuksista, Nummelan pyöräparkkien – niin koulussa kuin markettien pihoilla – ja pyöräteiden kartoitus.

Kaikki tämä tieto, tilastot, graafit ja kartat yhdistetään ArcGisOnlinen tarinakartoiksi. Tulokset ja nuorten terveiset – utopiat ja dystopiatkin – viedään kunnanvaltuuston kokoukseen 3.6.19.

Jätetään viesti jääkaapin oveen. Nyt.

 

Katso Vihdin nuorten vaikuttamisprojekti Kokeilun paikasta nimellä Nuoret ilmastonmuuttajat.