QGIS ja ulkoiset tietokannat

Kolmannella viikolla harjoittelimme tietokantojen tuomista QGIS:iin muista ohjelmista. Tällä kertaa Excel-muotoista aineistoa Lisäksi teimme kyselyitä aineistoille ja yhdistelimme aineistossa olevia karttakohteita. Saimme myös ensimmäisen harjoituksen joka piti tehdä itse niin ettei vaiheita näytetty samalla.

Afrikkan konfliktit ja luonnonvaroja

Tunnin aikana teimme kartan Afrikan konflikteista timanttikaivoksista ja öljykentistä (kuva 1)
Tehtävä tuntui suhteellisen yksinkertaiselta ja kartan visualisoiminen oli kerrankin helppoa.

Analysoimme tunnin aikana aineiston attribuuttitaulua. Sen mukaan erityisesti Angola nousee esiin kaikilla kolmella muuttujalla. Afrikan poliittinen tilanne on ollut vuosikymmeniä epävakaa ja yksi konfliktien aiheuttaja ovat luonnonvarat. Kartan perusteella konfliktit keskittyvät erityisesti Saharan eteläpuolelle sekä pohjoisimpaan Afrikkaan. Eniten öljykenttiä puolestaan on Pohjois-Afrikassa sekä Guineanlahdella. Eniten timanttikaivoksia puolestaan on eteläisessä Afrikassa.

Kuva 1: Konfliktit, timanttikaivokset ja öljykentät Afrikassa

Valuma-alueet ja tulvaindeksi Suomessa

Itsenäisenä harjoituksena piti tuottaa kartta valuma-alueista sekä tulvaindeksistä. Tehtävä oli mielestäni haastava, koska se oli lopulta aika erilainen kuin tunnilla tehty harjoitus. Minulla kului tehtävän tekemiseen monta tuntia ja useita yrityksiä. Pohdimme tehtävää yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa, minkä ansiosta sain kartan ylipäätään tehtyä.

Vaikeinta kartan tekemisessä oli sen visualisointi. Kartalla on niin paljon informaatiota, että siitä oli hyvin hankala saada selkeä ja hyvän näköinen. Hankalinta oli sopivien värien valinta sekä järvisyyttä kuvaavien pylväiden muotoilu. Tein kartan monta kertaa uudestaan, koska vaikka se näytti hyvältä QGIS:n työskentelytilassa, tulostusnäkymässä kartta oli yhtäkkiä todella epäselvä. Tiedostin myös sen, että kuvana ja varsinkin blogissa julkaistuna kartta tulisi olemaan pieni ja huonolaatuinen. Lisäksi QGIS päätti ilahduttaa minua kaatumalla muutaman kerran juuri silloin, kun en hetkeen ollut tallentanut :).

Sain kuitenkin lopulta visualisoitua kartasta mielestäni aika hyvän ja selkeän. Huomasin, että tässä tapauksessa kartta näytti paremmalta, kun taustasta teki tumman ja valuma-alueiden väreistä vaaleammat. Vaalealla taustalla kartta ei ollut tarpeeksi selkeä. Pylväitä piti myös korjailla useaan otteeseen, eivätkä ne edelleenkään ole mielestäni riittävän selkeästi, mutta varsinkin etelärannikolla pylväitä on niin tiheässä, että päällekkäisyys on väistämätöntä

Kartalla on kuvattuna tulvaindeksi valuma-alueittain sekä valuma-alueen tulvaindeksi. Kartalta voi yleistää, että tulvaherkimmät alueet sijaitsevat rannikoilla. Meren läheisyys vaikuttaa tulvimiseen, koska meri saattaa tulvia. Nämä alueet ovat myös tasaisia ja alavia, minkä vuoksi tulvia muodostuu herkemmin, kuin topografialtaan vaihtelevimmilla alueilla. Nämä alueet ovat myös jokien alajuoksuja, jotka tulvivat todennäköisemmin kuin yläjuoksut.

Eniten järviä on Itä- ja Keski-Suomessa. Järvisyys jakautuu myös niin että järviä on keskimäärin enemmän siellä missä tulvaindeksi on pienempi. Eeva Raki kirjoittaa bloginsa ”Geoinformatiikkaa oppimassa” julkaisussa ”Kurssikerta 3: Paineen alla” että järvisyys vähentää tulvimista, koska järvet säilövät paljon vettä. Tällöin vesi pysyy järvissä, eivätkä järvet tulvi yhtä herkästi kuin jatkuvasti muokkaantuvat joet.

Kuva 2: Valuma-alueen järvisyys (%) ja tulvaindeksi Suomessa ja lähialueilla.

Lopuksi

Tämän tunnin karttatehtävät olivat mielestäni jo aika haastavia. Varsinkin itsenäinen harjoitus vaati useita tunteja ja teekupillisia ja se aiheutti sekä fyysistä että henkistä kärsimystä. Haasteet kuitenkin opettavat ja voin sanoa oppineeni paljon uutta tunnin aikana ja sen jälkeen itsenäisen harjoituksen parissa.

Lähteet:

Raki Eeva, 2022, Kurssikerta 3: Paineen alla, Geoinformatiikkaa oppimassa, luettu 8.2.2022, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/eevaraki/