Kenen enkelit? Lumoa, tulkintoja ja kannanottoja kuvataiteen ja tutkimuksen syklisessä otteessa

 

Taustat ja perustelut

Koneen säätiön rahoittaman ja Helsingin yliopistossa toteutettavan Kenen enkelit? -hankkeen taustalla on uskontotieteilijä Terhi Utriaisen ja valokuvataiteilija Hanne Kiiverin töiden vuoropuhelu, jossa tutkitaan enkelin hahmon saamia tulkintoja ja muodonmuutoksia. Utriainen seurasi noin 10 vuotta sitten suomalaisten naisten monenkirjavaa kiinnostusta enkeleihin. Kiiveri luki Utriaisen etnografisen tutkimuspäiväkirjan Enkeleitä työpöydällä ja ammensi siitä inspiraatiota valokuvilleen, joissa erilaiset nykypäivän ihmiset kohtaavat olennon näkymättömästä maailmasta. Kiiverin taiteellisessa ilmaisussa kerronnallinen aiheenkäsittely yhdistyy väreillä, valolla ja varjolla luotuun tunnelmallisuuteen.

Hanke tiivistää ja rikastaa alkanutta vuoropuhelua käyttämällä tutkimuksesta inspiroitunutta taidetta virikkeenä tuottaa uudenlaisia aineistoja erilaisten kokemusten tutkimukselle. Samalla luomme ja testaamme taidetta ja tiedettä syklisesti yhdistelevää tutkimuksellista käytäntöä, jollaista ei ilman yhteistyötämme olisi olemassa.

Miksi enkelin hahmo?

Levottomina ja epävarmoina aikoina erilaiset välitilojen hahmot usein valtaavat tilaa kulttuurissa ja mielikuvituksessa. Yksi tällainen hahmo on enkeli.

Google-haku tuottaa tällä hetkellä yli 2 000 000 osumaa hakusanalla ’enkeli’, ja englanninkielinen hakusana ‘angel’ tuo 1 750 000 000 osumaa. Tämä tarkoittaa, että enkelin perinteinen symboli elää vahvasti myös digitaalisessa universumissa kuljettaen kulttuurisen muistin ja kuvittelun joskus villejäkin prosesseja. Nämä prosessit ovat taidehistorioitsija James Elkinsin ilmausta lainaten uskonnon ja taiteen outoja ja joskus myös oudoksuttuja rajamaastoja.

Enkelin hahmo on monen (ei vain kristillisen) uskontoperinteen keskeinen symboli, joka on kokenut muodonmuutoksia vuosisatojen ja -tuhansien aikana, mutta silti pysynyt jokseenkin tunnistettavana. Enkelit ovat erilaisten välitilojen, kuten syntymän, sairauden tai kuoleman sanansaattajia. Ne heijastavat lumoa, lohtua ja mahdollisuuksia.

Kuvataiteessa enkeli on yksi ikonisimmista ja toistetuimmista kuva-aiheista, joka voi esiintyä siivekkäänä ihmishahmona tai vaikkapa valoilmiönä. Suomalaisille tutuin on suojelusenkelin hahmo, joka kansanomaisimmillaan löytyy esimerkiksi kotien seiniltä suosituista painokuvista tai kanavatöistä.

Enkeli ei ole vain uskonnollinen kuva, vaan myös maallistunut kulttuuri on jatkuvasti innostunut enkeleistä. Joidenkin tutkijoiden mukaan vuosituhannen vaihde ja 2000-luku onkin ollut erityisesti populaarikulttuurin ja -uskonnon enkelten kulta-aikaa. Nykyajan enkelit voivat edustaa yhtä hyvin vaikkapa kauneutta tai suojelua kuin kriisiä ja tuhoa. Enkelin hahmon voi nähdä vaikkapa iholle tatuoituna.

Hankkeen toteutus

Vaikka enkelin hahmoon kohdistuvat kokemukset ja tulkinnat ovat yleisiä, niitä on saatettu oudoksua tai väheksyä.

Meitä kiinnostaa enkelikuvaston saama tulkintojen kirjo suomalaisen nykykulttuurin ja yhteiskunnan kontekstissa. Samalla luomme ja arvioimme uudenlaista taiteen ja tutkimuksen vuoropuhelussa toteutuvaa tutkimuskäytäntöä.

Kenen enkelit? -hankkeessa valokuvataiteilija Hanne Kiiverin valokuvat ja niistä koottu näyttely tarjotaan virikkeiksi erilaisten ihmisten tulkinnoille ja kuvittelulle. Kuvilla ja niiden katselemisella ihmiset asemoituvat myös katsomuksellisesti. Visuaalisuutta korostava maailmamme kutsuu monenlaisiin identiteettineuvotteluihin ja minuuden rakennustalkoisiin.

Näyttely kiertää pääkaupunkiseudulla, minkä lisäksi siihen voi tutustua virtuaalisesti. Tutkijat tallentavat taideteosten vastaanotossa tuotettuja tulkintoja ja kuvittelua tutkimusaineistoiksi.

Taidehistorioitsija Hans Beltingin mukaan ihmisruumis on elävä väline, jonka kautta kuvia prosessoidaan, vastaanotetaan ja välitetään. Hankkeessamme taiteilija Hanne Kiiveri tarjoaa myös halukkaille yleisön jäsenille mahdollisuuden ilmoittautua ”enkelikuviin”, jotka he yhdessä suunnittelevat. (Kuvia on mahdollista toteuttaa rajattu määrä.) Näistä kuvista kootaan lopuksi uusi näyttelykokonaisuus, joka myös toimii tutkimusaineistona. Lopuksi hankkeesta julkaistaan taiteilijan kuvia ja tutkijoiden tekstejä käsittävä kirja.