”Aikamatkustus on mahdollista, mutta vain yhteen suuntaan.” Tämä kanadalaisesta tiedeblogista lainattu virke lausuttiin helmikuussa 2023 Kielikeskusfoorumissa, jonka otsikko oli ”Tekoäly viestinnän ja kieltenopiskelussa / AI in communication and language learning”. Virke liittyi fysiikan teoriaan, jonka mukaan aikamatkustus tulevaisuuteen on mahdollista, mutta menneisyyteen ei voi matkustaa. Virke tuntui sopivalta helmikuisena iltapäivänä, jolloin tulevaisuus tuntui tulleen kylään kertarysäyksellä.
Loppuvuodesta 2022 laajalle yleisölle aukeni käytettäväksi ChatGPT-niminen sovellus. ChatGPT (Chatbot Generative Pre-trained Transformer) on niin kutsuttu suuri kielimalli, eli kielikeskeinen tekoälyalgoritmi, joka on koulutettu suurella määrällä erikielistä tekstidataa. Tuloksena ChatGPT pystyy käymään ihmismäisiä tekstipohjaisia keskusteluja, tuottamaan ja kääntämään luonnollista kieltä.
Monien oppilaitosten ja korkeakoulujen edustajat joutuivat hyvin nopeasti määrittelemään suhteensa tekoälyn käyttöä kohtaan. Myös Helsingin yliopisto linjasi tekoälyn käytöstä oppimisen tukena. Luonnollisesti kaikkiin tilanteisiin, kursseihin ja tarkoituksiin soveltuvaa yhtä sääntöä ei voida määritellä, vaan linjaukset antavat perustellusti harkintavaltaa esimerkiksi opintojakson opettajalle. Perusviesti on kuitenkin selvä: tekoäly on täällä, ja se on syytä ottaa mahdollisuutena.
Kohti tekoälyn rikastamaa viestintä- ja kieliympäristöä
Täysin yllättämään tekoälyn vyöryminen arkeen ei kuitenkaan päässyt. Kielikeskuksessa tekoälyn tuloa oli osattu jo hieman odottaakin. Edellisessä Kielikeskuksen artikkelijulkaisussa tarkasteltiin tekoälyn potentiaalia viestinnän opetuksen tukena (Uitto & Niinivaara, 2020). Kielikeskuspäivillä 2019, joiden yksi järjestäjistä Helsingin yliopiston kielikeskus oli, Antti Merilehto oli yhtenä konferenssin pääpuhujista jo avannut tekoälyn merkitystä arjessamme.
Tilanne oli kuitenkin nyt erilainen. Kielikeskeinen tekoäly oli äkkiä jokaisen oppijan työkalu, ja yleinen tunnelma vaihteli henkilöstä ja tilanteesta riippuen innostuksesta huoleen. Kielikeskuksessakin ryhdyttiin verrattain välittömästi luomaan linjauksia ja esimerkkejä, joiden avulla tekoälystä saataisiin pedagogisesti fiksu työkalu kielten ja viestinnän opetukseen. Vuoden aikana erityisesti Kielikeskuksen opetuksen kehittämisryhmä pohti tilannetta paljon. Yliopiston tekoälyä koskevien linjausten jalkauttamisen, ja kielikeskuskohtaisten kysymysten erittelemisen, lisäksi vuoden aikana päätettiin käsitellä tekoälyä kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tekoälyn kanssa jo verrattain paljon ja etulinjassa toimineet opettajat esittelivät opettajakollegoilleen, millaisia pedagogisia sovelluksia ChatGPT tarjoaa. Helmikuisessa Kielikeskusfoorumissa englannin yksikön yliopisto-opettajat Jonathon Martin ja Edie Furniss jakoivat esimerkkejään ja näkemyksiään. Edie muistutti, että taskulaskimen käyttö on ollut vastaava vallankumous, johon pedagogiikka on sopeutunut sittemmin. Jonathon antoi konkreettisia vinkkejä, miten tekoälyn avulla voi auttaa opiskelijoita parantamaan omaa kielitaitoaan.
Toinen vaihe oli huolien jakaminen ja lieventäminen. Toukokuussa opetuksen kehittämisryhmä järjesti kielikeskusyhteisölle vapaamuotoisen keskustelutilaisuuden, jossa oli tarkoitus keskustella tekoälyn vaikutuksista kieltenopetukseen. Tilaisuuden kutsutekstissä todettiin, että ”Osallistuminen ei edellytä aiempaa osaamista tekoälyn tai muun kieliteknologian saralla, eikä tyhmiä kysymyksiä ole.” Tässäkin tilaisuudessa oli pieni ChatGPT-demo aluksi. Keskustelutilaisuudessa pohdittiin yhdessä erilaisia mahdollisuuksia ja muutostarpeita, joita tekoäly kielenopetukseen tuo.
Kolmatta vaihetta voisi nimittää tekoälyosaamisen lisäämiseksi. Kevään kokemusten, keskustelujen ja tilaisuuksien pohjalta opetuksen kehittämisryhmä päätyi ottamaan kieliteknologian ja tekoälyn syksyn 2023 opetuksen kehittämisen painopistealueeksi. Syyskuussa järjestettiin etäseminaari, johon kutsuttiin puhujiksi Vaasan yliopiston nuorempi apulaisprofessori Tomi Laapotti sekä Helsingin yliopistosta vanhempi yliopistonlehtori Mathias Creutz. Tomi avasi viestintätieteellisiä lähtökohtia algoritmien kanssa ja kautta käytävään vuorovaikutukseen. Mathias puolestaan avasi seikkaperäisesti sitä kielitieteellistä logiikkaa, jolla ChatGPT generoi luonnollista kieltä. Seminaarin jälkipuoliskolla kielikeskuslaiset sovelsivat puhujien esille tuomia sisältöjä yhteisessä opetuskeskustelussa, ja moni osallistuja kertoi oman ymmärryksen lisääntyneen tekoälyn logiikasta ja merkityksistä.
Kielikeskuksen visiossa, jota työstettiin erityisesti loppuvuodesta 2023, kieliteknologian ja inhimillisen vuorovaikutuksen yhteyttä korostettiin paljon. Työskentely antoi vahvan pohjan muun muassa tulevaan opetussuunnitelmatyöhön.
Ihminen keskiössä
Kielikeskeinen tekoäly vaikuttaa myös kielenkäännös- ja tarkistuspalveluihin. Kielipalvelujen työntekijät ovat pohtineet ja analysoineet yhteisissä tilaisuuksissa, webinaareissa ja seminaareissa aktiivisesti sitä, miten tekoäly ja konekäännökset muokkaavat käännös- ja kielentarkistustyötä. Alalla käydään parhaillaan vilkasta keskustelua tekoälyn käytöstä kääntämisen apuvälineenä, vaikka tekoälyä ei ole suoranaisesti kehitetty käännöstehtäviin. Kielipalveluissa onkin otettu tekoälyjärjestelmiä ja -sovelluksia käyttöön aktiivisesti ja tehty kokeiluja muun muassa ChatGPT:llä tiedonhaussa ja termien etsimisessä.
Avoin asenne tekoälyn käyttöön edellyttää myös kriittistä tarkastelua. Tekoälysovellukset ovat parantuneet ja niiden käyttö on lisääntynyt, mikä lisää tarvetta ihmistyölle varmistamaan käännöksen laatua. Lukija ei usein pysty laatua arvioimaan ilman alkuperäistekstiä. Kieliasiantuntijoiden, eli ihmistyön merkitys, onkin tässä mielessä korostunut entisestään.
Kielipalvelut ovat myös olleet mukana edistämässä yliopiston omaa konekäännintä. Idea yliopiston omasta konekääntimestä ja sen käyttötarkoituksista syntyi Kielipalveluissa: kaikkea tekstiä ei kenties olisi tarvetta kääntää käännöspalveluissa. Esimerkiksi sisäisen viestinnän tekstit, joiden kohdeyleisö on pieni ja käyttöaika lyhyt, voisivat olla sopivia tehtäviä konekääntimelle. Kieliteknologian tieteenala (HY, Hum. tdk) lähti mukaan kehittämään konekäännintä. Vararehtori Kai Nordlund edisti asiaa viemällä kehittämisehdotuksen rehtoraattiin ja yliopiston johtoryhmään. Jaakko Kurhila nimitettiin kehittämishankeen vastuuhenkilöksi, ja asia etenikin nopeasti: konekäännin Kontra (translate.helsinki.fi) oli valmis testikäyttöön syksyllä 2023. Kielipalvelujen toimittamat käännösmuistit integroidaan Kontraan kehitystyön seuraavassa vaiheessa.
Kielipalveluissa on myös keskusteltu mahdollisuudesta alkaa jälkieditoida tekoäly- ja konekäännöksiä (MTPE, machine translation post-editing), mikä eroaa perinteisestä kielentarkistuksesta merkittävästi. Kielipalveluissa jatketaankin tämän mahdollisuuden tutkimista ja etsitään kouluttautumismahdollisuuksia uudenlaiseen työhön.
Tekoäly on tullut jäädäkseen, ja siihen suhtaudutaan Kielikeskuksessa rauhallisen positiivisesti. Kielenkäyttöympäristöjen ja -välineiden kehittyessä myös Kielikeskus kehittyy aktiivisesti ja opiskelijoita sekä yliopistoyhteisöä kuunnellen ja tukien. Vain tulevaisuuteen voi matkustaa.
Teksti: Janne Niinivaara, Leena Evesti ja Irma Hallberg-Rautalin
Uitto K. & Niinivaara J. (2020). Tekoäly vuorovaikutuksen opettajana – opiskelijoiden tulevaisuusmuistelut. H. Mäkäläinen, H. Lehtonen & K. Sinikka (Eds.), Kielikeskuksen julkaisusarja 9. Unigrafia.