Viikko 1

QGIS tutuksi

Ensimmäisellä kurssikerralla keskityimme QGIS-paikkatieto-ohjelmistoon tutustumiseen, sekä teimme pari yksinkertaista karttaesitystä oppimisen tueksi. Olen käyttänyt aiemmin ArcGIS Pro -paikkatieto-ohjelmistoa, joten tiesin ja tunsin QGIS-ohjelmiston perusperiaatteet jo entuudestaan. Varsinkin symbology ja attribute table -välilehdet ovat mielestäni aika samanlaiset ohjelmistosta riippumatta. Haastavinta harjoituksissa olikin ehkä ohjelmistossa navigointi ja eri toimintojen löytäminen.

Ensimmäinen kurssilla tuotettu karttaesitys tehtiin pääosin yhdessä kurssin opettajan johdolla. Tämä oli mielestäni hyvä tapa päästä kiinni sekä kurssin aiheeseen, että uuden ohjelmiston käyttöön. Karttaesityksen aiheena on Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission (HELCOM) jäsenmaiden typpipäästöt. Sopimus itämeren merellisen ympäristön suojelemisesta allekirjoitettiin Helsingissä vuonna 1974. Sopimusta uusittiin vuonna 1992 ja nykyisellään se kattaa koko Itämeren sekä sen rannikko- ja valuma-alueet. HELCOM-sopimuksen osapuolia ovat Euroopan unioni ja kaikki Itämeren rantavaltiot. (HELCOM 2023)

HELCOM-maista selkeästi eniten typpipäästöjä tuottaa Puola ja vähiten Viro (kuva 1).  Suomen typpipäästöt ovat tässä vertailussa melko keskinkertaiset. Typpipäästöjen tarkastelu on oleellista Itämeren suojelun kannalta, sillä typpi on ravinne, joka aiheuttaa Itämeren rehevöitymistä (Pohjola 2020). Rehevöityminen taas aiheuttaa haittaa monen vedessä elävän lajin elämään, ravintoverkkoon ja lopulta koko ekosysteemiin (Pohjola 2020).  HELCOM-sopimus on osaltaan onnistunut vähentämään Itämeren ravinnekuormitusta viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta meren tila ei siitä huolimatta ole merkittävästi kohentunut (Pohjola 2020). Mielestäni Saksan typpipäästöt ovat verrattaen pienet valtion kokoon ja teollisuuteen nähden (kuva 1). Mikäli Saksa onnistuu pitämään typpipäästönsä noin matalina, en näe mitään syytä sille, mikseivät muut enemmän typpipäästöjä aiheuttavat valtiot pystyisi samaan.

Kuva 1. Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission jäsenvaltiot sekä niiden typpipäästöt.

Karttaesitys (kuva 1) on mielestäni varsin onnistunut. Kartasta erottuvat informaation kannalta oleelliset valtiot ja vesialueet. Näin jälkeenpäin mietittynä luokittelun olisi voinut tehdä hieman eri tavalla siten, että Viro olisi saanut jonkun muun värityksen kuin valkoisen. Valkoinen väri hukkuu hieman kartan valkoiseen taustaan, eikä tule tarpeeksi selkeästi näkyville. Lisäksi kartan lukeminen vaatii hieman ennakkotietoja etenkin siitä, mitä HELCOM-maat ovat ja mikä on tämän jaottelun taustalla. Tämän blogin lukijoille sitä tästä syystä hieman jo avasinkin.

Luokittelua ja havainnollistamista

Ensimmäinen kurssikerta ei suinkaan ollut vielä siinä, vaan tarkoituksena oli luoda omatoimisesti karttaesitys haluamastaan aineistosta. Valitsin aineistoksi alle 15-vuotiaiden osuuden väestöstä kunnittain. Valinnalle ei oikeastaan ollut sen kummempia perusteita. Hypoteesini oli kuitenkin se, että suurinta alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä olisi Pohjalaismaakuntien kunnissa. Perusteena tälle on tietämykseni alueen uskontokunnista.

Hypoteesini osui oikeaan. Kuten kuvasta 2 on selkeästi nähtävillä, suurinta alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on nimenomaan Pohjalaismaakuntien alueella. Etenkin Kempele, Tyrnävä, Liminka, Lumijoki ja Muhos erottuvat kartasta selkeänä tummana ryppäänä Oulun eteläpuolella. Kerttu Rinkinen pohti omassa blogipostauksessaan (2023) sitä, miten lestadiolaisuus saattaa olla yksi runsasta alle 15-vuotiaiden lasten määrää selittävä tekijä. Lestadiolaisuus on levinnyt voimakkaimmin Suomessa Pohjois-Pohjanmaan seudulle ja lestadiolaisten elämänmuotoon kuuluvat usein suuret perheet (Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2023). Minunkin mielestäni tämä on selkein syy Pohjalaismaakuntien kuntien erottumiselle kartalta.

Kuva 2. Alle 15-vuotaiden osuus väestöstä kunnittain.

Suhteessa vähiten alle 15-vuotiaita näyttää olevan Itä-Lapin kunnissa. Tälle en näin äkkiseltään keksi oikein mitään selitystä. Ehkä näissä kunnissa on muutenkin vähän perheitä ja väestörakenne keskittyy vanhuksiin tai yksin asuviin työssäkäyviin ihmisiin. Varmuudella voin kuitenkin todeta, että missään kunnassa alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä ei ole täysin nolla.

Kuten edellisenkin kartan teko, tämänkin kartan teko onnistui kohtalaisen vaivattomasti. Aineiston luokittelu sekä väritys ovat mielestäni kohdallaan. Lopputulokseen olen niin ikään tyytyväinen. Kurssin lähtötaso on nyt asetettu, ja nähtäväksi jää, millaisia tuotoksia tulevien viikkojen aikana on luvassa. Pysykäähän kuulolla!

Lähteet

HELCOM (2022) About us. 23.1.2023. https://helcom.fi/about-us/

Pohjola, P. (2020) Rehevöityminen Itämerellä. Itämeri.fi. 23.1.2023 https://www.ostersjon.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos/Itameren_tila/Rehevoityminen

Rinkinen, K. (2023) 1. harjoituskerta. 23.1.2021.  https://blogs.helsinki.fi/rkerttu/

Suomen evankelis-luterilainen kirkko (2023) Lestadiolaisuus. 23.1.2023. https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Lestadiolaisuus