Uuden tiedon tuottamista ja karttojen tekoa

Aineiston (Afrikka) ominaisuustietojen tulkintaa

Aloitimme kolmannen kurssikerran käsittelemällä tietokantoja. Kurssikerran aikana kertasimme tiedon yhdistämistä eri tietokannoista QGIS-soellukseen ja tuotimme laskemalla uutta tietoa ladattujen tietokantojen pohjalta.

Tutkimme Afrikkaa ja aineistoina käytimme timanttikaivosten ja öljykenttien sijaintia sekä konfliktien esiintymisiä eri Afrikan valtioissa (Kuva 1). Ensin voisi ajatella, että valtion varallisuus öljykenttien ja timanttikaivosten myötä lisäisi alueen konflikteja, muttei näin ole läheskään joka maassa. Esimerkiksi Afrikan pohjoisosan ölykenttäalueella Libyassa on ollut alueellisesti suhteutettuna vähän konflikteja verrattuna esimerkiksi vieressä sijaitsevaan Algeriaan. Toisaalta Etelä-Afrikan timanttikaivokset eivät ole merkittävästi lisänneet alueen konfliketja, vaikka alueella onkin ollut niitä jonkin verran. Kuten Afrikan sarvesta näkee, alueen monet konfliktit eivät näytä riippuvan varallisuudesta öljyssä ja timanteissa, vaan jostakin muusta. Syitä voi olla huono valtionjohto, köyhyys ja ilmasto-olot.

Tutkiessa Afrikan ominaisuustaulukkoa (Kuva 2), voi huomata, että maissa, joissa ei ole tapahtunut konflikteja, on joko todella vähän timanttikaivoksia tai ei yhtään. Taulukossa näkyy myös konfliktien määrän lisäksi se, monta vuotta konfliktit ovat kestäneet yhteensä. Jos taulukossa näkyisi vielä esimerkiksi konfliktin laajuus kilometreinä, voisi siitä päätellä, miten se on yhteydessä muihin konflikteihin ja kuinka tuhoisa se on ollut. Voisi siis olettaa, että näillä eri tiedoilla voisi olla mahdollinen yhteys.

Tulvaindeksi harjoitus

Tämän viikon harjoituksessa tutkimme Suomen tulvaindeksiä kartalla ja sen liittymistä Suomen järvisyyteen. Joona Korhonen blogipostauksessaan Viikko 3 (2023) selittää hyvin, mikä tulvaindeksi on: “Tulvaindeksi kuvaa joen virtaaman vaihtelua ja sen avulla on mahdollista selvittää kuinka moninkertainen on virtaaman huippu verrattuna kaikkein kuivimpaan aikaan”.

Meidän piti laskea QGIS:illä attribuuttitaulukkoon tulvaindeksi. Laskukaavana toimi keskiylivirtaama jaettuna keskialivirtaamalla, joiden  tiedot saimme aineistosta. Karttaa (Kuva 3) tehdessä virheellisesti kirjoitin valumaindeksi, mutta toisaalta idea on sama. Tulvaindeksi kuvaa virtaamavaihtelua ylivirtaamasta (tulvimisesta) alivirtaamaaan (kuiva kausi). Virtaama kertoo, kuinka paljon vettä kulkee tietyssä aikamääreessä uoman poikkileikkauksen läpi. Wikipedia (2020) kertoo, että “termi valuma taas tarkoittaa valuntaa alueen pinta-alaa kohden. Valuman tunnus on q ja yksikkö litraa sekunnissa neliökilometrillä.” Tulvaindeksi kartalla on kerrottu koroplettikartan muodossa ja alueet ovat jaettu eri valuma-alueisiin.

Jos maallikkona katson karttaa (Kuva 3), huomaan, että Turun ja Helsingin seudun alueet ovat tulvaherkimpiä, koska tulvaindeksi on näillä alueilla kaikista korkein (tumman sininen/musta). Kun taas keskisuomessa tulvaindeksi on pieni, jolloin tulvimistakin tapahtuu harvemmin ja pienemmissä määrin. Alueen topografiasta voidaan päätellä, että Turun seudulla on matalampaa kuin keski- tai pohjois-Suomessa, mikä vaikuttaa tulvaindeksiin. Myös pohjanmaalla kuten muuallakin rannikolla on erittäin matalaa, mikä johtaa siihen, että tulvaindeksi on suuri ja näin ollen tulvariski kasvaa.

Tulvaindeksi on pieni alueilla, joilla on suuri järvisyys. Ajattelisin juuri tästä sen, että järvistä vesi valuu kohti rannikkoa Itämerellä jokia pitkin, jolloin tulvaindeksi kasvaa, kun mennään kohti rannikkoa. Siksi karttaa katsoessa voisi olettaa, että järvisyydellä ja tulvaindeksillä on jokin yhteys.

Olen kokenut, että MacBookilla omalla koneella QGIS:in käyttö on haastavampaa. En saa avattua vanhoja keskeneräisiä tiedostoja, joita tuotan koulun koneilla ja jotka tallennan OneDriveen. Viimeksi QGIS jäi omalla koneella jumiin. Karttojen tekeminen koulun suurella näytöllä on paljon helpompaa ja tehokkaampaa. Kuitenkin hyvillä mielin ensi kertaan ja sormet ristissä ettei QGIS tule kaatumaan jatkossa!

 

Lähteet:

Korhonen J. 2023, blogipostaus: Viikko 3, https://blogs.helsinki.fi/kojoona/2023/02/01/viikko-3/

Wikipedia, Valunta 2020, https://fi.wikipedia.org/wiki/Valunta