Viimeistä viedään

Viimeisellä harjoituskerralla lähdimme soveltamaan aiemmin kurssilla oppimaamme ja saimme itse etsiä aineistoa, josta tuottaa analyysejä. Tehtävänä oli tehdä kuvitteellinen uusi laskettelukeskus jonnekin päin Suomea, mikä kuulosti mielenkiintoiselta. Kaikenlaiset suunnittelutehtävät ovat mieluisia, ja minulla onkin ajatuksena suuntautua suunnittelumaantieteen puolelle. Tehtävä oli todella hyvä harjoitus aikaisempien analyysien kokeiluun. Tehtävässä pääsi myös testailemaan, mikä analyysi on soveltuvin erilaisiin tarkoituksiin, ja oikeasti pohtimaan, mitä haluaa saada selville ja miten sen voi toteuttaa.

Laskettelukeskus Tervolan Vammavaaraan

Keskuksen sijoituksessa oli otettava muutamia seikkoja huomioon. Tuli ottaa huomioon rinteen jyrkkyys, pituus ja suuntautuvuus sekä esimerkiksi tiestö, muut laskettelukeskukset ja sopiva alue parkkipaikoille ja palveluille.

Etsin sopivia paikkoja Paikkatietoikkunan datan perusteella. Pitkän mietinnän jälkeen tulin siihen lopputulokseen, että sijoitan laskettelukeskuksen Tervolan kuntaan Lapin lounaisosaan. “Vammavaaran” huippu sijaitsee noin 200 metrin korkeudella ja on suurikokoinen mäki aivan Kemijoen läheisyydessä. Vammavaaran lähellä kulkee isompia teitä, ja lähellä on joitain asuinrakennuksia ja taajamia. Antaisin laskettelukeskukselle kuitenkin uuden nimen vanhan mäen nimen sijaan, sillä “Vammavaara”, voi antaa negatiivisia mielikuvia ihmisille.

Perustelut

Laskettelukeskuksen tuli sijaita kauempana muista jo olemassaolevista laskettelukeskuksista, jotta perustaminen olisi kannattavaa. Google Maps:ista tarkistaen lähimmät hiihtokeskukset sijaitsevat Rovaniemen Ounasvaaralla ja Kemin Kallissa, joihin kumpaankin on Vammavaarasta noin 50km matkaa.

Rinteen jyrkkyys tuli olla vähintään 15% ja enintään 45% (Ski.fi). Vammavaaran rinteet ovat kaikki yli 15%, mutta jyrkempiä mäkiä on vain muutama. Ajatuksena minulla oli tehdä sellainen laskettelukeskus, johon mahdollisimman moni pääsee laskemaan. Rinteiden tuli olla sopivan pitkiä, jotta laskettelu ei olisi tylsää ja Vammavaaran rinteet ovatkin itä- ja länsipuolella kilometrin luokkaa (Kuvat 2. ja 3.). Lisäksi keskus oli hyvä suuntautua etelään päin, jotta aurinko paistaisi mahdollisimman paljon rinteelle luoden mukavat lasketteluolosuhteet.

Mielestäni tärkeää on myös, että keskus sijaitsee lähellä isompia teitä, jotta sinne pääsee mahdollisimman monesta suunnasta ja pidemmältäkin matkalta. Mäen länsipuolen vieressä kulkee isompia ja pienempiä teitä, ja taajamatkin sijaitsevat suhteellisen lähellä. Näiden kaikkien seikkojen perusteella päädyin siihen, että laskettelukeskus tulisi sijoittaa länsirinteelle. Länsirinteiden jyrkkyysvaihtelut ovat parhaimmat ja matkat olivat tarpeeksi pitkiä. Länsipuolelta osa rinteistä voi suuntautua myös etelään päin.

Muitakin seikkoja olisi hyvä ottaa huomioon, kuten maaperä, kasvillisuus, sekä tasaiset alueet parkkipaikoille. Tasaisia alueita rinteen juurella oli, mutta suuri osa niistä oli soita. Toisaalta tarkastelin, että useimmat alueen suot olivat jo ojitettuja, mikä antaisi sen kuvan, että niiden päälle voisi hyvinkin rakentaa. Keskuksen rakentamisessa tulisi tottakai myös ottaa huomioon kunnan vaatimukset rakentamiselle, mutta en mennyt niin pitkälle suunnitteluprosessissa tällä kertaa.

En sijoittanut kartalle palveluita, mutta ne voisivat sijaita rinteen ja hiihtohissien alkupäässä parkkipaikkojen yhteydessä kuten useimmilla hiihtokeskuksilla. Kuitenkin tulee ottaa huomioon se, että rinteet ovat todella pitkiä, jopa yli kilometrin pituisia, niin palveluita olisi hyvä olla myös rinteiden yläpäässä tai varrella. Tällöin pitäisi suunnitella myös kuljetus- ja pelastustie rinteen huipulle, joita en ottanut huomioon suunittelupiirroksessa.

Prosessi

Latasin Paitulista kaksi karttalehteä, jotka kattoivat alueen kokonaan. Käytin Maanmittauslaitoksen korkeusmallia. Kun aineisto oli paikkatieto-ohjelmassa, niin yhdistin ne yhdeksi karttalehdeksi Raster Functions -paneelissa Mosaic Raster -toiminnolla. Sitten tein Clip Raster -toiminnolla karttalehden ainoastaan alueen kattavan kokoiseksi. Nimesin tiedoston Clip_DEM10.

Tein ensin aineistolle korkeuskäyrät Contour-toiminnolla korkeusallin pohjalta. Toin ne kartalle visuaaliseksi elementiksi sekä hahmottamisen apuun, mutta en käyttänyt niitä analyyseihin.

Sen jälkeen tein rinteen jyrkkyyttä kuvaavan tason Slope-toiminnolla. Sen sai näkyviin prosentteina tai asteina, mutta kun oli annettu, että jyrkkyyden vaihteluväli tulee olla 15-45%, niin laitoin prosentteina. Sitten uudelleenluokittelin rinteen jyrkkyystasot laskettelurinteen rinneluokkien mukaan: 2,5,15,25,45 ja 100. eli yli 45 on liian jyrkkä, 15 on vihreä, 25 punainen, 45 musta (Kuva 1.).

Tein rinteen suuntautuvuustason Aspect-toiminnolla, josta näin, mihin ilmansuuntaan rinteen ovat suuntautuneita. Tein myös rinnevalovarjosteen harjoituksen vuoksi, jolla tarkastelin vielä rinteiden jyrkkyyttä toiselta kantilta. Käytin ensin oletusarvoja, joissa valo paistaa 45 asteen kulmassa luoteesta. Kuitenkin hyvänä huomiona oli, että oikeasti alueella aurinko paistaisi etelästä noin 40 asteen kulmassa, joten kokeilin näinkin. Azimunth 180: eli aurinko paistaa etelästä, ja Altitude 40: eli aurinko paistaa 40 asteen kulmassa.

Kun olin tarkastellut aineistoa eri karttatasoilla, päädyin tuottamaan eri rinnetasoista laskettelukeskuksen kartan. Loin jokaiselle rinteelle, hissille ja parkkipaikalle omat tasot (esimerkiksi punaiset rinteet omaansa), ja piirsin näihin tasoihin vektoreita ja polygoneja. Sitten halusin tuottaa myös 3D-kuvan rinteestä, jonka tein Interpolate Shape -toiminnolla. Tein 3D-rinteet korkeusmallin mukaan jokaiselle rinnetasolle, hiihtohissille ja parkkipaikalle erikseen, jonka jälkeen ne sai näkymään kartan Scene-tasolta tarkastelemalla.

Lisää vektorianalyysejä alueesta

Viimeisenä aloin pohtimaan, mikä olisi hyvä vektorianalyysi tähän tehtävään. Vaihtoehtoja oli monia kuten maaperän, maanpeitteen, tuuliolosuhteiden, tiestön tai muun tarkastelu, joka liittyisi osaltaan laskettelukeskuksen sijoittamiseen ja rakentamiseen. Kuitenkin yritin ladata aineistoja monta kertaa, enkä löytänyt mistään syytä, miksi jostain syystä en pystynyt ladata esimerkiksi maaperäaineistoa GTK:n Hakku palvelusta. Corine-maanpeiteaineistokaan ei suostunut latautumaan vektorimuotoisena, tai jos latautui, se oli yksivärinen, enkä kyennyt vaihtamaan sitä alkuperäisiin oikeisiin luokkiin.

Tarkastelin taustakarttaa, josta huomasin rakennuksien sijoittuvan laskettelukeskuksen läheisyyteen. Tästä olisi ollut kiinnostava tehdä esimerkiksi näkyvyys-tai kuuluvuusanalyysiä. Olisin ensin selvittänyt kuinka kovaa laskettelukeskuksen äänet kuuluu ja miten kauas, mikä olisi varmasti ollut haasteellisinta. Sitten olisin tehnyt bufferin keskuksesta lähtien, mistä voisi päätellä mahdolliset meluhaitat laskettelukeskuksesta asuintaloille.

Olisin voinut myös tarkastella, kuinka lähellä keskus sijaitsee esimerkiksi suurempia teitä, sillä silmäilemällä taustakarttaa, huomasin, että suurempi tie kulkee todella lähellä aluetta.

Mihin lopulta päädyin?

Päädyin tarkastelemaan maaperäaineistoa paikkatietoikkunasta käsin. Tästä päättelin, että laskettelurineet sijaitsevat pääosin kalliomaaperällä. Tästä innostuneena löysin Syke:n ladattavien aineistojen sivuilta aineiston valtakunnallisesti arvokkaista kallioalueista. Aineiston metatiedoista löysin, että se kattaa koko Suomen luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet. Se toimii maa-aineislain ja rakennuslain mukaisten ratkaisujen kehittämisessä. Se on tärkeä aineisto myös maankäytön suunnittelussa, mutta sillä ei pääsääntöisesti ole juridista asemaa loppupeleissä.

Löysin, että laskettelurinteet ovat vähintään 50m leveitä, joten tein jokaiselle bufferin, jossa näkyy rinteiden leveys. Tästä sain parametrit siihen, kuinka kattava laskettelukeskuksesta todellisuudessa voisi tulla. Sitten piirsin alueen rajat.

Alueen rajat ja kallioperäaineistot laitoin lopulta päällekkäin Clip-työkalulla. Leikkasin kallioperäaineiston laskettelukeskuksen alueen muotoiseksi ja laitoin uuden tason sekä laskettelualueen tason päällekkäin tarkasteltavaksi.

Kuten kartasta voidaan huomata, laskettelukeskus sijaitsee pääosin valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella. Vaikka laskettelukeskus sijaitseekin tällaisella alueella, se ei tarkoita, etteikö sen päälle voisi rakentaa. Kuitenkin kyseinen asia olisi hyvä ottaa huomioon ja siitä tulisi tehdä tarkempia selvityksiä rakennuttamista varten. Myös se, että onko alue järkevä paikka kalliomaaperältään lasketteluun voi olla myös kysymyksenä. Kuitenkin laskettelurinteet tulisivat kuluttamaan maaperää paljon, mikä haittaa sen säilyvyyttä. Toisaalta kalliomaa kuluu paljon hitaammin enkä osaa sanoa, kuinka paljon haittaa syntyisi.

Tämän analyysin tuottaminen oli mielestäni tärkeää ja järkevää laskettelukeskuksen perustamisen reunaehtojen etsimisen kannalta. Se antaa tärkeää tietoa alueen potentiaalisesta riskistä turmella valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta.

Lopuksi

Viimeinen kerta oli mielestäni todella hauska ja siinä sai soveltaa, kerrata ja näyttää mitä kurssin aikana on oppinut. Koin, että oikeiden ja hyvien aineistojen löytäminen analyysejä varten oli kaikkein vaikeinta, minkä olen huomannut aikaisemmilla kursseillakin. Kuitenkin kurssista jäi hyvä fiilis enkä vieläkään pelkää avata paikkatieto-ohjelmia. Nyt, kun osaa ja varsinkin ymmärtää jo hieman enemmän, tällaisten tehtävien teko alkaa tuntua jo ihan  kivalta!

Kiitos kurssista, Sofia <3

 

Lähteet:

Paikkatietoikkuna.fi

Ski.fi: https://www.ski.fi/keskusuutiset/rinteiden-vaikeusasteet-ja-opasteet/

Sofia Salonen, Geoinformatiikan menetelmät 2 – MAA-221, syksy 2023