Kurssikerta 6 – 24.2.2023

Datan sekä karttojen tuottamista ja interpolointia.

Tänään harjoittelimme paikan ominaisuustiedon keräämistä luonnossa ja sen hyödyntämistä paikkatietosovelluksessa. Keräsimme ryhmän kanssa luonnossa eri kohteista ominaisuustietoa, mikä oli rentouttava keino aloittaa aikainen aamu. Kerätty data siirrettiin koneelle, ja se näkyi pisteinä kartalla.

Kokeilimme csv muotoista tiedostoa (comma separated values), joka koostuu tekstimuotoisesta datasta, jonka osat ovat erotettu pilkulla. Harjoittelimme interpolointia kerätyn datan avulla

Koska käytimme pistemuotoista aineistoa, interpolointi on hyvä keino nähdä arvojen jakautumista kartalla. Interpoloinnissa arvioidaan ja lasketaan uusia arvoja valmiina olevien pisteiden väliin. Se tuottaa rasterimuotoisen pinnan.

Esimerkissämme interpolointi menetelmä laskee olemassaolevien arvojen perusteella missä väliin jäävissä arvoissa on turvattomia ja turvallisia alueita. Se kerää lähellä olevat pisteet ja toisaalta kauempana pisteistä se vaikuttaa vähemmän. Se siis laskee, millainen vaikutualue pisteillä  on turvallisuuden suhteen.

Kuva 1. interpoloitu kartta Kumpulan alueen turvallisuudesta.

Hasardi kartat

Sitten pääsimme tuottamaan omia karttoja, joiden olisi tarkoitus esittää luonnonhasardeja selkeästi, jotta sillä voisi opettaa asiaa koulussa. Valmiiksi annettujen aineistojen lisäksi Natural Earth:ista löytyi hyvälaatuista globaalia dataa tätä varten. Vapaavalinnaisuuden mukaan lähdin tuottamaan ensin kartan maanjäristyksistä.

Ensin ajattelin, että ottaisin aineiston pitkältä aikaväliltä, josta näkisi varmasti, missä päin on yleensä kovia maanjäristyksiä. Kuitenkin otin 10 vuoden aikaväliltä omasta syntymävuodestani lähtien, sillä halusin kartalle vähemmän pisteitä.

Kuva 2. Viiden sekä kahdeksan magnitudin maanjäristykset maailmalla

Matalemman magnitudin maanjäristyksiä ja siitä ylöspäin on kartalla paljon, ja ne muodostavat selkeitä linjoja, kulkien litosfäärilaattojen mukaisesti. En kuitenkaan löytänyt netistä aineistoa litosfäärilaattojen rajapinnoista, jolloin kartta olisi opettanut tästä asiasta hyvin. Kuitenkin kartta on opettavainen siinä mielessä, miten järistykset sijoittuvat ja minkälaisen suhteen kovimpien maanjäristyksien ja muiden järistysten sijoittumisesta voi nähdä.

Maan rakenne – Geologia.fi
Kuva 3. Litosfäärilaattojen sijoittuminen maapallolla. Lähde: https://th.bing.com/th/id/R.b81a632c9d7e1fa9387aaa81a485f32f?rik=D%2fzaLCjHeACRdQ&riu=http%3a%2f%2fwww.geologia.fi%2fwp-content%2fuploads%2f2018%2f05%2flaatat1.gif&ehk=kfUZaT9w7ugkAeAn3lUBalEwHwRsRMC7fwbAII902uE%3d&risl=&pid=ImgRaw&r=0&sres=1&sresct=1

Kun maanjäristys karttaa vertaa litosfäärilaattojen karttaan voi huomata niiden yhteyden. Tämä tapa voisi olla jopa hauskempi oppimismielessä, kun yhteyksiä ja eroja tulee tulkita erillisillä kuvilla. Kuitenkin kartta 2 tuottaa yhtä hyvää informaatiota litosfäärilaattojen rajapinnoista kuin kuva 3.

Kuva 4. Tulivuoret ja maanjäristykset maailmalla 2002-2013.

Sitten tein edellisen maanjäristyskartan pohjalle uuden kartan, johon lisäsin tulivuorten sijainnit. Kartta 4. on opettavainen siinä mielessä, että siitä näkyy tulivuorten ja maanjäristysten yhteys. Kuitenkin voi huomata, että tulivuorten sijainti ei aina johdu litosfäärilaattojen läheisyydestä kuten maanjäristysten usein johtuu. Esimerkiksi Afrikan keskellä on paljon tulivuoria.

Kiitos Turkka Häkkisen, sain viimeiselle kartalle idean esittää pistemäinen tieto suuruusjärjestyksessä. Turkan blogissa Viikko 6, hän käytti kokoeroja kuvaamaan maahan pudonneiden meteoriittien painoa. Visuaalisesti pidin tästä ilmeestä, se oli helppo tehdä ja se lisäsi oman karttani luettavuutta myös. Kokeilin hyödyntää tätä luokittelutapaa kuvaamaan maailman väestöä. Toin materiaalia Natural Earthin tietokannoista, joista käytin “most populated places” -dataa.

Kuva 5. Maailman väestö ja tulivuoret.

Kartalta voi löytää maailman väkirikkaimmat alueet kuten Pohjois-Amerikan itärannikko, Itä-Aasia sekä Eurooppa. Kartasta voi huomata sen, että myös tulivuorten läheisyydessä asuu maailman eniten ihmisiä, esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa etenkin Jaavan saarella. Alueella on paljon tulivuoria sekä ihmisiä. Kartalta voi jopa huomata litosfäärilaattojen saumakohtia, sillä tulivuoret tekevät joitrain selkeitä ketjuja kartalla, jotka yhdistyvät saumakohtiin. Tämän voi tarkistaa esimerkiksi vertaamalla kuvaa 3 karttaan.

Lähteet:

Häkkinen T. Viikko 6. (Viitattu 9.3.2023) https://blogs.helsinki.fi/turkkaha/2023/02/26/viikko-6/

Kuva 2: Geologia.fi, maan rakenne. (Viitattu 9.3.2023) https://th.bing.com/th/id/R.b81a632c9d7e1fa9387aaa81a485f32f?rik=D%2fzaLCjHeACRdQ&riu=http%3a%2f%2fwww.geologia.fi%2fwp-content%2fuploads%2f2018%2f05%2flaatat1.gif&ehk=kfUZaT9w7ugkAeAn3lUBalEwHwRsRMC7fwbAII902uE%3d&risl=&pid=ImgRaw&r=0&sres=1&sresct=1

One Reply to “Kurssikerta 6 – 24.2.2023”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *