Viikko 4

Ruutukartta

Neljännen viikon harjoituskerralle kömmittiin tuttuun tapaan keskiviikkoaamuna heti klo 8:15. Edellisten viikkojen QGIS-niksit ovat jollain ihmeen kaupalla jääneet muistiin, joten olo oli melko itsevarma. Harjoituskerran ensimmäisenä aiheena oli ruutukartan laatiminen. Ruutukartat ovat siitä käteviä, että yksittäisiin ruutuihin on mahdollista kerätä tietoa koko ruudun alueelta ja data pystytään visualisoimaan teemakarttana.

Loin ruutukartan muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten lukumäärästä Helsingin seudun alueella (kuva 1). Kartan ruudut ovat yksi kilometri kertaa yksi kilometri kokoisia. Ruutukartassa on mahdollista esittää absoluuttisia lukuarvoja, sillä kaikki ruudut ovat pinta-alaltaan saman kokoisia ja täten vertailukelpoisia. Lukumäärältään eniten muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä näyttäisi olevan Helsingin seudun etelä- ja kaakkoisosissa. Eri tutkimusruutujen väliset erot ovat melko suuret, sillä joillain ruuduilla muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten lukumäärä on jopa yli 2500 henkilöä, kun taas joillakin ruuduilla lukumäärä on alle 50 henkilöä.

Kuva 1. Ruutukartta muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten lukumäärästä Helsingin seudun alueella vuonna 2016.

Kuvan 1 karttaesitykseen tein luokittelun aivan itse. Päädyin kuuteen eri luokkaan, sillä kokeiltuani eri luokkamääriä tämä näytti kaikkein järkevimmältä. Noudatin luokittelussa luonnollisia luokkarajoja, mutta pyöristelin niitä, jotta legenda näyttäisi siistimmältä ja helpommin luettavammalta. Tyhjät valkoiset kohdat keskellä ruudukkoa ovat alueita, missä ei ole vakituisia asukkaita. Täten ne on jätetty huomiotta karttaesityksessä. Data on kuitenkin vuodelta 2016 ja huomasin, että esimerkiksi oma asuinalueeni Jätkäsaaressa on kartassa valkoisella, sillä silloin alueella ei ollut vielä asukkaita. Viime vuoden asukastilastoilla kartta olisi luultavasti hyvin eri näköinen.

Havainnollistaakseni kuvan 1 ilmiötä hieman eri tavalla loin toisen karttaesityksen muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuudesta väestöstä Helsingin alueella (kuva 2). Tässä karttaesityksessä ruutuihin on siis laskettu suhteelliset lukuarvot kuvan 1 absoluuttisten lukuarvojen sijaan.  Kuvan 2 karttaesityksen luokittelun tein samalla tavalla kuin kuvan 1 karttaesityksen. Päädyin samaan määrään luokkia, ja luokkajakoja tehdessäni noudattelin pääosin luonnollisia luokkarajoja, jotka vain pyöristin lähimpään viiteen prosenttiin. Tämän tein legandan luettavuuden ja luokkien rajojen hahmottamisen selkeyttämiseksi. Valkoiset alueet ovat tässäkin karttassa vakituisesti asumattomia alueita.

Kuva 2. Ruutukartta muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuudesta väestöstä Helsingin seudun alueella vuonna 2016.

Valitsemalla kartalle joko absoluuttiset- tai suhteelliset arvot, kartta saadaan näyttämään huomattavasti erilaiselta. Kuvassa 2 kaakkoinen Helsingin seutu erottuu edelleen korkeine arvoineen, mutta kuvasta 1 poiketen myös pohjoinen Helsingin seutu saa paikoittain hyvinkin korkeita arvoja. Näyttäisi siltä, että alueilla, joissa on lukumäärältään eniten muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä ei välttämättä ole suhteessa eniten tällaisia asukkaita. Sama pätee toisinpäin. Molemmat kartat (kuva 1; kuva 2) havainnollistavat samaa ilmiötä, mutta varsin eri näkökulmista. Mielestäni kumpikaan esitys ei ole toistaan parempi, vaan ainoastaan informaatioltaan eriävä.