Hasardi harkkakerta
Toiseksi viimeisen viikon teema oli pisteaineiston esittäminen kartalla. Poiketen aiemmista viikoista, tällä kertaa tuotimme aineiston itse. Lähdimme rapeaan pakkassäähän tallustelemaan ja merkkaamaan Epicollect5-sovellukseen kohteita ja niiden sijainti- ja ominaisuustietoja. Tavoitteena oli havainnollistaa Kumpulan alueen julkisten tilojen kuten puistojen ja bussi- ja raitiovaunupysäkkien turvallisuutta. Turvallisuus määriteltiin asteikolla yhdestä viiteen niin, että yksi oli kaikkein vähiten turvallinen ja viisi kaikkein turvallisin. Jokainen opiskelija tulkitsi turvallisuudentunnetta oman kokemuksensa mukaan.
Kerätty data esitettiin kartalla ensin pisteinä, joka ei kaupunkitilaa tutkittaessa kerro juurikaan mitään. Tästä syystä pisteaineisto interpoloitiin. Interpolointi on menetelmä, jossa pisteaineistosta luodaan jatkuva taso arvioimalla pisteiden saamien arvojen, niiden lukumäärän ja tiheyden avulla, minkä arvon saavat kohdat, joissa aineistossa ei ole tietoa (GIS Resources 2013). Interpoloinnin seurauksena syntyi kuvan 1 mukainen karttataso. Kartasta (kuva 1) on havaittavissa, että opiskelijaryhmämme kokemusten mukaan kaikkein turvattomin alue on ns. Integraalimäen alue Kumpulan kampuksen edustalla, ja kaikkein turvallisin alue Arabianrannan alue puistoineen.
Kuva 1. Interpoloitu kartta turvallisuudentunteesta Kumpulan alueen julkisissa kaupunkitiloissa.
Tämän viikon itsenäisesti suoritettavana tehtävänä oli tuottaa kolme karttaesitystä, joita voisi käyttää opetustarkoituksessa. Valitsin teemaksi meteoriitit. Päätin lähestyä tehtävää melko yksinkertaisella otteella, sillä opetustarkoituksessa ykisnkertainen on usein toimivaa ja selkeää. Aloitin tehtävän tarkastelemalla meteoriittitietokantaa (NASA 2023). Meteoriitteja on aineistossa yhteensä 45 716 kappaletta, joista vanhimmat ovat pudonneet maanpinnalle jopa yli tuhat vuotta sitten. Vaikka tietokanta on päivitetty vuonna 2023, ovat tuoreimmat meteoriittihavainnot vuodelta 2013. Päätin, että ensimmäisessä karttaesityksessä visualisoisin 2000-luvulla pudonneita tai löydettyjä meteoriitteja. Mielestäni tämä on opetuksellisesti mielenkiintoinen tarkasteluajankohta, sillä ilman ennakkotietoja oletin, että meteoriitteja putoaa maahan melko harvoin.
2000-luvulla pudonneista tai löydetyistä meteoriiteista kertova karttaesitys (kuva 2) syntyi melko yksinkertaisella toiminnolla. Valitsin select features by value toiminnolla vuodeksi suuremman kuin 2000 ja toin valitut pisteet omaksi karttatasokseen. Aikavälillä 2000-2013 pudonneita tai löydettyjä meteoriitteja on tietokannassa yhteensä 17 929 kappaletta. Näistä meteoriiteista 6 020 ei kuitenkaan sisällä sijaintitietoja ja 4 497 on merkitty pisteeeseen 0.0,0.0. Tämä herätti pieniä epäilyksiä aineiston laadusta. Tarkasteltuani aineistoa vielä hieman tarkemmin huomasin, että itseasiassa todella moni aineistossa oleva meteoriitti on merkattu pudonneeksi tismalleen samaan pisteeseen. En osaa arvioida miksi joillakin meteoriiteilla ei ole lainkaan sijaintitietoa tai miksi useita meteoriitteja on merkattu samaan pisteeseen, mutta tämä on ehdottomasti asia, joka tulee huomioida aineistoa tulkittaessa.
Kuva 2. Aikavälillä 2000-2013 pudonneet tai löydetyt meteoriitit koko maailmassa (NASA 2023) .
Mielestäni karttaesitys (kuva 2) on selkeä ja havainnollistaa hyvin meteoriittien putoamispaikkoja maapallolla. Nähtävillä on, että 2000-luvulla meteoriitteja on pudonnut eniten Lähi-Idän kaakkoisosiin Omanin valtion alueelle sekä Yhdysvaltain länsirannikon ja Pohjois-Afrikan alueille. Napapiirin pohjoispuolelta ei ole löydetty tai havaittu yhtäkään meteoriittia. Meteoriitit ovat ilmiönä globaali ja putoamispaikat näyttävät olevan kohtalaisen sattumanvaraisia. Joillakin alueilla meteoriitin putoamisen todennäköisyys on vain hieman suurempi kuin toisilla.
Seuraavaksi päätin havainnollistaa tarkemmin meteoriittien puotoamis- ja löytöpaikkoja maapallolla. Halusin selvittää, kuinka suuri osa meteoriiteista on pudonnut pohjoiselle pallonpuoliskolle ja kuinka suuri osa eteläiselle pallonpuoliskolle. Tämäkin sujui samalla yksinkertaisella select features by value toiminnolla. Valitsin leveysasteeksi ensin pienemmän kuin nolla ja sitten suuremman kuin nolla. Pohjoiselle pallonpuoliskolle on pudonnut yhteensä 8 850 meteoriittia (kuva 3). Näistäkään osa ei sisällä sijaintitietoa ja osa on merkitty tismalleen samaan pisteeseen. Mielestäni tämäkin kartta havainnollistaa hyvin meteoriittien putoamispaikkoja ja niiden satunnaisuutta.
Kuva 3. Pohjoiselle pallonpuoliskolle pudonneet meteoriitit (NASA 2023).
Eteläiselle pallonpuoliskolle on pudonnut yhteensä 23 413 meteoriittia (kuva 4). Tämä on merkittävästi enemmän kuin mitä pohjoiselle pallonpuoliskolle on pudonnut, jopa aineiston virhemarginaali huomioiden. Vaikka eteläiselle pallonpuoliskolle onkin pudonnut huomattavasti enemmän meteoriitteja kuin pohjoiselle pallonpuoliskolle, näyttää se kartalla päinvastaiselta (kuva 3; kuva 4). Tähän vaikuttanee kyseinen karttaprojektio, jossa päiväntasaajan pohjoispuoli on selkeästi korostunut. Nämä kartat toimisivat mielestäni huonostiopetustarkoituksessa, sillä silmämääräisesti tulkitsemalla saatetaan päätyä virheelliseen tulkintaan.
Kuva 4 Eteläiselle pallonpuoliskolle pudonneet meteoriitit (NASA 2023) .
Kaikkia karttaesityksiä (kuva 2; kuva 3; kuva 4) tarkastellessani huomasin, että maapallolla on useita alueita, joille ei ole tämän tietokannan (NASA 2023) mukaan pudonnut koskaan yhtäkään meteoriittia. Silmiini pistäviä alueita ovat esimerkiksi Siperia , Pohjois-Kanada ja Amazonin sademetsän alue. Onko todella niin, ettei edellä mainituille alueille ole milloinkaan pudonnut meteoriittia, vai eikö niitä vain ole löydetty? Arvelen, että kyse on jälkimmäisestä. Karttojen opetuksellinen arvo onkin kenties enemmän karttaprojektion vaikutuksessa ilmiön tarkastelussa ja meteoriittihavaintojen puutteessa tietyillä alueilla. Kiia Korpinen huomautti blogissaan (2023), että meteoriittien putoamispaikkoja voisi olla mielenkiintoista tuntkia myös siitä näkökulmasta, millaisia jälkiä ne ovat maisemaan jättäneet.
Lähteet
GIS Resources (2013) Interpolation. 28.2.2023. https://gisresources.com/gis_interpolation_techniques_2/
Korpinen, K. (2023) Kurssikerta 6. 23.3.2023. https://blogs.helsinki.fi/kiiakorp/
NASA (2023) NASA’s open data portal. 22.2.2023. https://data.nasa.gov/Space-Science/Meteorite-Landings/gh4g-9sfh