PÄIVÄKOTIEN KOKEMUKSIA COVID-19 POIKKEUSAJASTA

Opetushallituksessa (OPH) toteutettiin toukokuussa 2020 kysely poikkeusolojen vaikutuksesta päiväkodin työntekijöille sekä päiväkodin johtajille. Kyselyssä kartoitettiin henkilöstön hyvinvointia sekä johtajien mahdollisuutta alaisten kohtaamiseen ja työntekijöiden mahdollisuutta lasten ja huoltajien huomioimiseen ja kohtaamiseen. Vastauksia tuli ympäri Suomen yhteensä 79 päiväkodin johtajalta ja 41 varhaiskasvatuksen opettajalta tai hoitajalta. Kaikki vastaukset olivat täysin anonyymejä.

 

PÄIVÄKOTIEN KOKEMUKSIA COVID-19 POIKKEUSAJASTA

Anna Rainio, Linda Nurhonen, Emma Kurenlahti, Sari Stalder

23.6.2020

 Johdanto

Opetushallituksessa toteutettiin toukokuussa 2020 kysely poikkeusolojen vaikutuksesta päiväkodin työntekijöille sekä päiväkodin johtajille. Kartoitimme henkilöstön hyvinvointia sekä johtajien mahdollisuutta alaisten kohtaamiseen ja työntekijöiden mahdollisuutta lasten ja huoltajien huomioimiseen ja kohtaamiseen. Vastauksia tuli ympäri Suomen yhteensä 79 päiväkodin johtajalta ja 41 varhaiskasvatuksen opettajalta tai hoitajalta (avovastauksia työntekijöiltä oli 29). Vaikka otos on pieni eikä edustava (vastaajat olivat kaikki Opetushallituksen kanssa järjestämämme myötätuntoa käsittelevän webinaarin osallistujia), heijastelevat vastaukset kiinnostavasti niitä erilaisia tilanteita ja työnkuvan muutoksia, joita päiväkodeissa on nyt kevään aikana koettu. Eräs vastaaja tiivistää:

On hoidettu normaaliajan perustehtävä ja poikkeustilan edellyttämät toimet siihen päälle. Yhteishenkeä on löytynyt. Esimiehellä on ollut mahdollisuus etätyöhön. Itse en henkilökohtaisesti ymmärrä miten kapteeni olisi voinut jättää laivan ja miehistönsä ensimmäisenä ja siirtyä kotoa käsin tsemppaamaan ja säätämään arkea. Toukokuussa tuli Koronaväsymys. (päiväkodin johtaja)

 Kyselyyn vastanneista työntekijöistä 47 % raportoi työn muuttuneen melko tai hyvin paljon kuormittavammaksi (ks. kuva 1). Vastaavasti päiväkodinjohtajista taas peräti 84 % raportoi työn muuttuneen kuormittavammaksi kevään aikana (ks. kuva 2). Toisaalta samaan aikaan noin 60 % vastanneista työntekijöistä kuvasi työn muuttuneen kiireettömämmäksi ainakin jonkun verran, melko paljon tai paljon (ks. kuva 1). Myös lasten yksilölliselle kohtaamiselle oli työntekijöiden mukaan tullut ainakin jonkin verran enemmän tilaa (yli 80 % vastaajista oli tätä mieltä). Tässä yhteenvedossa piirrämme avovastausten avulla suuntaa antavaa kuvaa muuttuneista työoloista kevään 2020 aikana. Kiinnostavaa on vastausten vastakkaisuus — esimerkiksi sekä kiireettömyyden että kiireen kokemus tuntuvat samanaikaisesti lisääntyneen. Tunnistimme neljä erilaista teemaa vastauksissa : (1) samanaikainen kiireen ja työn kuormittavuuden lisääntyminen sekä toisaalta sen merkittävä vähentyminen; (2) poikkeusajan esiinnostama ja läpieletty kokemus siitä, mitä varhaiskasvatuksen ammattilaisen työ voisi (ja tulisi) parhaimmillaan olla; (3) uusien kohtaamista ja yhteisöä kannattelevien käytäntöjen tietoinen rakentaminen poikkeusajan aikana, ja (4) yhteisön hyvinvointia kannattelevat ja toisaalta lamaannuttavat tekijät kevään aikana, joita vastaajat kuvailivat. Käsittelemme näitä teemoja seuraavaksi.

Kiireen ja kuormittavuuden samanaikainen vähentyminen ja lisääntyminen

 Kysyimme sekä päiväkodinjohtajilta että työntekijöiltä miten poikkeusolot ovat vaikuttaneet heidän työhönsä. Kaiken kaikkiaan avovastauksista ilmenee, että siinä missä toisissa päiväkodeissa kiire on hellittänyt koronan myötä, toisissa paikoissa se on nimenomaisesti lisääntynyt:

 Ensimmäisinä viikkoina kalenteri tyhjeni kaikista palavereista ja se toi paljon lisäaikaa olla läsnä työyhteisössä. Vähitellen kun saimme uudet toimintatavat sujumaan poikkeuksesta tuli uusi normi ja kaikki rauhoittuvat. Olen tietoisesti käyttänyt aikaa työyhteisön jäsenten kuulemiseen henkilökohtaisesti sekä palavereissa. (päiväkodin johtaja)

 …ja toisaalta:

Aika ei vain riitä, kun on koko ajan tietoiskuja ja palavereita uusista ohjeista ja käytännöistä, työvuorosuunnittelua ym. ym. paljon sellaista työtä mitä normaalisti ei ole. (päiväkodin johtaja)

Työntekijät olivat monin tavoin kuormittuneita vastausten perusteella. Tässäkin oli kuitenkin vaihtelua. Kuormittavuutta syntyi erityisesti tilanteissa, joissa työntekijöiden tilanteet muuttuivat esimerkiksi lomautusten, lomien siirtojen tai työtehtävien muutosten takia nopeasti ja arvaamattomasti, kuten alla kuvataan:

 Tilanteen kuormittavuus näkyy väsymyksenä. Lomautukset ovat pyörineet ja kaksi taloa yhdistetty. Henkilöstön huolena sairastuminen ja suuri lapsiryhmä. Johtaja ei koskaan paikalla eikä tiedota tulevasta tarpeeksi. (päiväkodin työntekijä)

 Samaan aikaan lähes päinvastaistakin on tapahtunut, kuten yksi vastaajista kuvasi herättävästi: ”Viime vuosien hektinen suorittaminen on ainakin toistaiseksi pysähtynyt.” Tämä on tärkeä viesti varhaiskasvatuksen arjesta päättäjien suuntaan. Lähes poikkeuksetta vastauksissa kuvataan, että yhtäkkiä työviikkoihin mahtuu taas varhaiskasvatussuunnitelmaan kuuluva mukaan hyvinkin olennainen pedagoginen keskustelu, dokumentointi, suunnittelu ja oman työn arviointi. On häkellyttävää, että poikkeusaika näin tuo näkyviin varhaiskasvatushenkilöstön normaalin työnarjen kuormittavuuden, jossa olennainen osa perustyöstä muuttuukin poikkeukseksi:

 Henkilökunta on nauttinut siitä, että kerrankin on ollut aikaa yhteiseen suunnitteluun, kehittämiseen, ammattikirjallisuuteen tutustumiseen ja spontaaniin ammatilliseen keskusteluun. Ja myös muuhun vapaampaan keskusteluun, tutustumiseen. Henkilökunnan poissaoloja ei ole juurikaan ollut ja väki on tullut jopa etäpäivinä mieluummin työpaikalle, kuin jääneet kotiin etätöihin. Voin sanoa, että poikkeusolot on nähty työhyvinvoinnin näkökulmasta vain positiivisena. (päiväkodin johtaja)

Alkuun työntekijät olivat huolissaan viruksen leviämisestä ja oman terveyden puolesta. Kun henkilökuntaa oli mitoitukseen nähden reilusti, tilanne käytettiin hyväksi: tehtiin erilaisia rästitöitä, oli mahdollisuus keskustella asioista, tehdä arviointia jne. Ilmapiiri oli hyvinkin rento ja leppoisa. Sen jälkeen henkilökuntaa on määrätty lomalle ja osa jää kesällä lomautuksille. Mitoitus vedetään minimiin, eikä pystytä varautumaan sairastumisiin ja muihin yllättäviin muutoksiin. Vaarana on työntekijöiden väsyminen ja sen myötä ilmapiirin kiristyminen. (päiväkodin johtaja)

Toinen kysymyksemme koski sitä miten poikkeusolot ovat työntekijöiden ja päiväkodin johtajien mielestä vaikuttaneet oman työyhteisön hyvinvointiin. Sama yllättävän kiireettömyyden ja mahdottoman kiireen vaihtelu näkyy näissäkin vastauksissa. Samaan aikaan huoli on lisääntynyt ja epävarmuus ja pelko ovat tulleet mukaan arkiseen perustyöhön:

Hämmennystä. Turhautumista. Kyräilyä. Valittamista esimiehelle. Tiedonkulun ongelmaa. Nopeat muutokset väsyttäneet. Joustavuus koetuksella. Olisi pitänyt pystyä enemmän puhua työnjaosta ja kiireellisyysjärjestyksistä. Toisaalta toistemme tsemppaamista. (työntekijä)

 Työyhteisössä on ollut paljon poissaoloja ja lähihoitajien siirtäminen soten käytettäväksi on kuormittanut ryhmää. Ne henkilökunnasta, joilla on muutenkin vaikeuksia pysyä mukana työn sykkeessä uuvahtavat. (työntekijä)

Totta kai tämä tilanne on vaikuttanut! On ollut stressaavaa ja olemme tehneet työtä epätietoisuudessa ja aluksi myös omasta ja perheiden terveydestä huolestuneina. Onneksi olemme saaneet tukea toisiltamme. Varsinaiset vaikutukset todennäköisesti näkyvät vasta, kun tilanne on normalisoitunut, edes hieman. (päiväkodin johtaja)

Moni johtaja raportoi alaistensa väsymisestä ja ahdistumisesta. Päiväkodinjohtajien päivät taas tuntuivat monella koostuneen yllättävästä ja nopeaa reagoimista vaativasta paperityöstä ja tiedottamisesta /ongelmanratkaisusta. Samaan aikaan omien alaisten kohtaamisille tuntui monella nyt olevan oman kuvauksensa perusteella jopa enemmän aikaa, kun lukuisat palaverit siirtyivät ja kohtaaminen siirtyi pitkälti verkkoon. Pyysimme päiväkodinjohtajia vastaamaan kysymykseen miten poikkeusolot ovat vaikuttaneet mahdollisuutesi kohdata ja huomioida alaiset. Vastauksia tähän kysymykseen tuli paljon. Osa päiväkodinjohtajista ehti poikkeusaikana olla konkreettisesti paikalla päiväkodissa ja sitä kautta enemmän läsnä henkilöstön jokapäiväisessä arjessa:

 Ollut ehkä enemmän aikaa huomioimiseen ja kohtaamiseen, koska teen tiiviimmin töitä nyt lapsiryhmässä lomautusten vuoksi. Olen lähempänä paikalla olevaa henkilöstöä. Olen mukana jokapäiväisessä arjessa. (päiväkodin johtaja)

Vastaavasti moni päiväkodin johtaja kuvaa, että etäyhteydet ja palaverien siirtyminen verkkoon ovat mahdollisuudet joustavamman ja kiireettömämmän, mutta ennen kaikkea säännöllisemmän läsnäolon ja kuulolla olemisen henkilöstön ajatuksille:

 On ollut aikaa olla läsnä, kun kokoukset ovat verkossa. Pidetty pitkiä kokouksia, arvioitu mennyttä ja suunniteltu tulevaa. Käyty kiireettömät kehityskeskustelut. (päiväkodin johtaja)

 On ollut aikaa arvioida, suunnitella ja laittaa oppimisympäristö kuntoon. Kaikki ovat saaneet pitää etäpäiviä, joihin on kerätty materiaalia, johon (sen aikana) perehdytään. Yhteishenki on hyvä. (päiväkodin johtaja)

 Poikkeusaika nostaa esiin sen miltä ‘laadukas varhaiskasvatus’ voisi näyttää ja tuntua

Kuten yllä ilmeni, moni vastaaja kuvasi kyselyssä, että koronatilanteen myötä, täysin yhtäkkiä, arkeen aukesi tilaa sellaiselle työn suunnittelulle ja työhön liittyville ammatillisille yhteisille pohdinnoille, joita normaaliaioina ei juuri ehtinyt käydä. Poikkeusaika toi näkyville, miten tärkeitä tällaiset kiireettömät oman työn suunnittelun ja reflektoimisen hetket voivat olla ammatilliselle identiteetille ja työhyvinvoinnille. Työntekijät kuvaavat tilannetta esimerkiksi näin:

 Lapsia on ollut ryhmässä paikalla vain 1/3, mutta työntekijöitä koko ajan kuitenkin kaksi. Olemme pystyneet toimimaan kiireettömästi, huomioiden jokaisen lapsen sekä osallisuuden toteutumisen paljon paremmin kuin normaalioloissa. Nyt on tunne, että olemme tehneet laadukasta varhaiskasvatusta. (työntekijä)

 Ollut enemmän aikaa keskustella vanhempien kanssa.  Vanhemmat tuoneet esille, miten lapset nyt rauhallisempia, kun eivät ole vain massaa, vaan heidät ehtii kohdata aidosti. (työntekijä)

 Yksilöllinen kohtaaminen ja huomioiminen on ollut mahdollista lähes päivittäin, kun lapsia on ollut vähän paikalla. Paikalla olevat lapset on oppinut tuntemaan huomattavan paljon paremmin, kuin normaalin arjen kiireessä. (työntekijä)

 Vastauksissa, sekä päiväkodin työntekijöiden että johtajien, korostuu sen kuvailu, kuinka varhaiskasvatuksen laatua on nyt pystytty ylläpitämään, kun lapsimäärä on merkittävästi pienentynyt. Työtä on ehtinyt suunnitella, lapset on ehtinyt kohdata kunnolla, osallisuus on toteutunut, on ehtinyt lukea työhön liittyvää kirjallisuutta. Tämä on varsin ajatuksia herättävää. Nämä vastaukset kertovat kevään yhteiskunnallisen poikkeustilan lisäksi myös päiväkotien normaaliarjesta omalla laillaan pysyvänä “poikkeustilana”, jonka tämä koronan nostama yhdestä näkökulmasta rauhoittuneempi arki vain värittää esiin. Jos voimme oppia jotakin korona-ajasta päiväkodeissa, se olisi tämän viestin kuuleminen ja ottaminen vakavissaan, kun järjestellään ja tarkastellaan varhaiskasvatuksen lähitulevaisuutta. Millaisilla käytännöillä tällaista kiireettömyyttä voidaan mahdollistaa vai eikö voida? Tarvitaanko vakava kriisi mahdollistamaan varhaiskasvatussektorin työn tekeminen laadukkaasti ja kuormittumatta?

Uusia ratkaisuja kohtaamiseen

 Sen lisäksi, että poikkeusaika (kaikkine haasteineen ja huolineen) on tuonut kokemuksen myösihanteellisemmista työoloista, on poikkeusaika vastausten perusteella ollut otollista aikaa kokonaan uusienkin ratkaisujen kehittämiselle. Erityisesti on jouduttu pohtimaan uudenlaisia kohtaamisen ja vuorovaikutuksen muotoja henkilökunnan ja johtajan tai toisaalta henkilökunnan ja vanhempien välillä. Tässä alla työntekijät kuvaavat tarvetta uudenlaisille kohtaamisen tavoille vanhempien kanssa:

Poikkeusolot ovat mutkistaneet vuorovaikutusta, on täytynyt keksia uusia käytänteitä vuorovaikutukseen. Aikaa menee enemmän mutta toisaalta keskustelut ovat olleet lämminhenkisempiä, korona yhdistää meitä kaikkia. (työntekijä)

 Paikalla olevien vanhempien kanssa on ollut aikaa keskustella mieltä painavista asioista. Yhteydenpito kotona oleviin perheisiin on toteutettu ryhmän sähköisen portfolion avulla sekä soittaen koteihin. (työntekijä)

 SoMe-työ vuorovaikutteisemmaksi: Sama hyvä keskusteluyhteys on säilytetty, on viestitelty ja soiteltu niille ketä ei ole nähty. Käytetty myös meet-yhteyttä ryhmässä. (työntekijä)

 Voi olla, että osa näistä käytännöistä jää elämään myös poikkeustilan jälkeiseen aikaan. Osassa varhaiskasvatusyksiköistä on myös ollut ehkä jo valmiita rakenteita tukemaan uusien toimintatapojen nopeaa soveltamista ja käyttöönottoa, jolloin tämä on poikkeusolojen alkaessa käynyt ripeästi. Seuraavista päiväkodinjohtajien vastauksista välittyy kuva yhteisöstä, jossa on nopeasti onnistuttu luomaan uusia, hyvinvointia lisääviä rakenteita ja käytäntöjä johtajan ja työntekijöiden väliseen kohtaamiseen:

Olen ollut enemmän paikalla yksikössäni. Olen huolehtinut siitä, että pienissä kokoontumisissa on ollut aikaa keskustella ihan vapaasti kaikista mieleen tulevista asioista ja tunteista. Herkkä kuuleminen ja kysyminen on ollut tärkeää, niin asioita ja tunteita ei jää piiloon. Olemme yhdessä katsoneet lyhyitä koulutuksia yms. jotka tukevat jaksamista ja poikkeustilanteen tuottamien asioiden käsittelyä. Työn merkityksellisyyttä ja riittävyyden tunnetta olen pyrkinyt vahvistamaan. Selkeät ohjeistukset ovat olleet tärkeitä. Yhdessä pohdimme, mikä tuottaa hyvää mieltä. Niinpä aloitimme esim. taukojumpat ja mindfullnesit. (päiväkodin johtaja)

Olemme luoneet uudenlaisia ratkaisuja ja keinoja kohtaamiseen. Virtuaaliset aamutsekkaukset ja virtuaaliset kahvit normaalin kokousrakenteen lisäksi. Meillä on monia kanavia olla yhteydessä. Teams, whatsapp, sposti ym… (päiväkodin johtaja)

Moni päiväkodin johtaja, joka vastasi kyselyymme sanoo, että poikkeusaikana työntekijän tarve kuuntelemiselle ja kohtaamiselle on ollut huomattavasti suurempi ja se on koettu jopa tärkeimmäksi työtehtäväksi varsinkin maalis-huhtikuun ensimmäisten poikkeusviikkojen aikana — niinkin, että omaa työaikaa ja työkuormaa joutui venyttämään:

Tunnetyöskentelyä on tarvittu selkeästi enemmän samoin rakenteellisia kohtaamispaikkoja. Henkilökunnan siirto muihin tehtäviin aiheutti sen että paikallaolijat saivat työskennellä ihan tosissaan. (päiväkodin johtaja)

Konkreettisista tapaamisista etäyhteyksiin. Hyvää on ollut esim kokousten tehostuminen, huonoa on ollut se, että vuorovaikutukseen liittyvät esim. tunnetilat jäävät huomioimatta. Osa etäkäytännöistä jää pysyväksi; täytyy löytää hyvä keskitie =) (päiväkodin johtaja)

 Koen, että poikkeusoloaikana minun tärkeä tehtävä on ollu huomioida alaiset ja antaa heille aikaa ja tukea. Tämä ei olisi ollut mahdollista, jos en olisi itse tehnyt pidempiä päiviä. Alaisten kohtaamisen vuoksi en myöskään ole tehnyt töitä etänä kuin muutaman päivän. (päiväkodin johtaja)

Samaan aikaan monissa vastauksissa piirtyy esiin myös tilanne, jossa johtaja ei enää mitenkään pysty hoitamaan kaikkea kohtaamista ja lisätyötä, joka olisi tarpeen ja kokee näin voimakkaasti riittämättömyyttä:

Huonosti. Olen kyllä ollut päiväkodilla, mutta pysytellyt omassa työhuoneessa. Henkilöstö käy kertomassa siellä asiansa. Etäpäiviä olen pystynyt pitämään vain kaksi koko aikana. (Päiväkodiin johtaja)

 Henkilökunnalla paljon puhuttavaa, aikaa liian vähän kohtaamisille. Sähköpostia tulee paljon jonka mukana erilaisia tehtäviä. Keväällä on muutenkin paljon työtä. Perheet soittelevat ja kyselevät paljon/ asiakastyö. (Päiväkodin johtaja)

 Vaikuttaa siltä, että eri paikoissa ja eri alueilla koronarajoitusten ohjeistukset ovat olleet hyvinkin erilaisia. Toisissa paikoissa johtaja on ollut lapsiryhmässä kiinteästi itse mukana paikkaamassa lomautettuja, toisaalla taas ryhmissä vierailu on kielletty kokonaan:

 Päivät tuovat tullessaan paljon odottamattomia töitä, tällöin hallinnollinen työ vie paljon aikaa kohtaamisilta. Koronarajoitukset hankaloittavat työyhteisön yhteisiä palavereja, eikä yhteiselle keskustelulle ole ollut aikaa. (päiväkodin johtaja)

Tämän hetkisen ohjeen mukaan ei saa kiertää ryhmissä. Kohtaamisen mahdollisuuksia on paljon vähemmän. Alaisia on yli 40, joten työntekijöiden kohtaamiseen ei ole koskaan riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia. (päiväkodin johtaja)

Hyvinvointia lamaannuttavat ja toisaalta kannattelevat tekijät poikkeusaikana

Lopuksi haluamme vielä nostaa esiin vastauksista nousevat tekijät, jotka poikkeusaikana pitivät yllä hyvinvointia, toiveikkuutta ja hyvää mielialaa, mutta myös ne tekijät jotka lisäsivät huolta ja kuormitusta. Nämä ovat myös tärkeitä viestejä varhaiskasvatuksen kehittämistyöhön kun normaaliarki aikanaan vahvemmin palaa. Alla olevissa kahdessa esimerkissä päiväkodin johtaja kokee olevansa vaikeassa välikädessä taloudellisen kannattavuuden mittarien ja henkilöstön tukemisen välillä:

Työyhteisössä on ollut paljon väsymistä/ahdistusta  yleisen epävarmuuden ja ”odottamisen” vuoksi. Henkilöstön voimavaroja on vienyt kaupungin johdon jatkuva valvonta  siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö ”pääsee nyt liian helpolla”, kun kaikki lapset eivät ole paikalla, vaikka pedagogeilla on nyt vihdoinkin ollut aikaa tehdä niitä työtehtäviä, joihin normaalisti arjessa ei tahdo jäädä aikaa (esim. pedagogiset asiakirjat, toiminnan ja oppimisympäristöjen suunnittelu sekä järjestäminen). Tehtäväni on raportoida johdolle joka aamu paikallaolevien lasten ja pedagogien lukumäärä. Tilanteen erityisyyttä/ainutlaatuisuutta  monessakin mielessä ei oteta huomioon, vaan tuijotetaan vain lasten ja aikuisten suhdelukua. (päiväkodin johtaja)

Lähihoitajan koulutuksen saaneita on väkisin siirretty perusturvaan, järjestelyt on hoidettu huonosti ylemmän johdon toimesta. Henkilökuntaa on pakotettu ylemmän johdon toimesta pitämään vuosia toukokuussa, joita on kuitenkin neuvotellen peruttu tilanteen muuttuessa. Työantaja uhkasi lomautuksilla, joita ei vielä kuitenkaan tullut. Päiväkodin johtaja joutuu toteuttamaan työantajan epäoikeudenmukaista ja huonoa johtamista. (päiväkodin johtaja)

 Tämä tuottavuuden mittareiden vaikutus varhaiskasvatuksen ydintyön toteuttamiseen on todettu myös monissa tutkimuksissa  (esimerkiksi Suomessa sitä on tutkinut Maiju Paananen): se näkyi myös poikkeusajan järjestelyissä osassa päiväkotiyksikköjä.  Toisaalta, vastaajat kirjasivat myös tekijöitä, jotka varhaiskasvatuksessa kannattelevat työyhteisöjä yli pelottavan ja epävarman ajan. Nämä kaksi asiaa toistuivat useissa vastauksissa: (1) vahva yhteishenki ja työyhteisön huumori ja ilo sekä (2) aikuisen ja lapsen välisen kohtaamisen, jakamisen ja ilon merkitys päivittäisessä työssä. Yksi vastaajista kiteyttää asian näin:

On löydetty positiivista, iloa niiden lasten kanssa jotka ovat päiväkodissa. Henkilökunta on jaksanut itseasiassa paremmin. On juteltu paljon maailmantilanteesta, tultu lähemmäksi toisiamme. (työntekijä)

Päiväkodin johtaja kuvaa omasta näkökulmastaan asiaa näin:

Mieliala on vaihdellut hyvästä huolen kokemiseen. Välillä on ollut ”kyllästymistä koronaan”. Joillain yksittäisillä hieman pelkoakin ajoittain. Kokonaisuutena kuitenkin olemme saaneet pidettyä ilmapiirin positiivisena ja usein hauskanakin. Hyvin on jaksettu. Nyt on tupa liki täynnä lapsia ja lasten iloon on helppo yhtyä. Myös hyvä huumori on auttanut paljon. (päiväkodin johtaja)

Parhaimmillaan päiväkodin johtajan on ollut myös mahdollista omalla toiminnallaan auttaa yhteisöään jaksamaan ja kantamaan yli vaikean ajan:

Ajattelisin, että työhyvinvointi on lähes samalla tasolla kuin ennen koronaa. Alussa oli hieman hämmennystä ja pienoista pelkoa. Saimme etätyökäytännöt hyvin käyntiin. Esimiehenä olen varmistanut saatavilla olon. Olen pitänyt posittiivista virettä yllä. Puhunut työn merkityksellisyydestä, pitänyt tavoitteita mielessä ja suunnannut katsetta tulevaan. Ylimääräisestä työstä, jota korona on aiheuttanut olen kiittänyt ja kannustanut. (päiväkodin johtaja).

Syksyn tullessa tiedämme enemmän, millaisessa arjessa elämme päiväkodeissa, kun koronavirus vielä vaikuttaa yhteisössämme. Näistä vastauksista saamme suuntaa siihen, miten työntekijöitä ja työyhteisöjä voisi tukea ja antaa työrauhaa, kun etsitään uusia tapoja rakentaa arkea yhdessä.

Tervetuloa!

Tervetuloa seuraamaan Korona tuli kylään – Koronan vaikutukset varhaiskasvatukseen blogisivuja. Sivuilta löydät aiheeseen liittyvät uusimmat blogitekstit ja julkaisut, sekä tietoa hankkeestamme ja sen edistymisestä.