Ilmasto ja yhteiskunta muuttuvat – onko Itämeren hyvä tila mahdollista saavuttaa?

Muuttuva ilmasto ja globaalit yhteiskunnalliset muutokset antavat reunaehdot ravinnekuormituksen vähentämistoimille ja määrittävät vaikeuskertoimen Itämeren hyvän tilan saavuttamiselle.

Itämeren rannikkovaltiot ovat sitoutuneet vähentämään ravinnekuormitustaan. Kuormitus onkin pienentynyt merkittävästi 1980-luvun huippulukemista. Tämä on ollut seurausta aktiivisesta vesiensuojelusta ja ympäristöpolitiikasta, mutta myös teknisestä kehityksestä ja muutoksista talouden eri sektoreita ohjaavissa muutosvoimissa.

Itämeri on edelleen huonossa hapessa. Typen osalta tarvittaisiin vähintään 5-10% vähennys ja fosforin osalta 30-40% vähennys nykykuormitukseen, jotta Itämeri voisi rehevöitymisen osalta vähitellen palautua hyvään tilaan.  Edessä on vielä vuosikymmenien työ, jotta kuormitus saadaan pysyvästi laskettua tavoitetasojen alle.

Megatrendit ja yhteiskunnalliset muutokset ohjaavat myös vesiensuojelua 

Itämeren ravinnekuormitus koostuu monesta pienestä purosta. Jokaiseen näistä puroista vaikuttaa joukko erilaisia muutosvoimia. Vähittäisten muutosten, kuten väkiluvun kasvun, ohella myös monet yhteiskunnalliset mullistukset ja yllätykselliset tapahtumat voivat nopeastikin vaikuttaa talouteen ja sen eri sektoreihin, joista osa kuormittaa vesistöjä ravinteilla.

Kuva. Havainnollistus maankäyttöön ja ravinteiden kiertoon vaikuttavista muutosvoimista (lähde: Pihlainen et al. 2020)

Esimerkkinä nopeasta ja etukäteen  vaikeasti ennakoitavasta muutoksesta käy Neuvostoliiton hajoaminen, joka näivetti Baltian maiden maatalouden vuosikymmeneksi. Rantavaltioiden asteittainen liittyminen EU:hun ja osaksi yhteistä maatalous- ja ympäristöpolitiikkaa  on toinen hiljattain tapahtunut merkittävä muutos.

Taustalla vaikuttavia muutosvoimia ja trendejä on hyödyllistä arvioida paitsi mennyttä ympäristöpolitiikkaa arvioitaessa, myös eteenpäin luodattaessa ja uutta ympäristöpolitiikkaa suunniteltaessa. Muutokset kulutuskäyttäytymisessä ohjaavat sitä millaisia tuotteita ja palveluita kuluttajat ostavat tulevaisuudessa. Tämä taas ohjaa tuotannon volyymiä sekä edelleen tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia (ml. kasvihuonekaasupäästöt ja ravinnekuormitus vesistöihin).

Miten muuttuvat yhteiskunnalliset olot ja ilmastonmuutos vaikuttavat Itämeren ravinnekuormitukseen?

Tätä kysymystä tarkastellaan Science of The Total Environment-lehdessä julkaistussa artikkelissa (Pihlainen et al. 2020). Työssä arvioitiin kahden ilmastoskenaarion (RCP4.5 ja RCP8.5) ja neljän yhteiskunnallista muutosta kuvaavan ”Shared Socioeconomic Pathway (SSP)” skenaarion yhteisvaikutuksia typen ja fosforin päästöihin nykyhetkestä aina vuosisadan loppuun saakka. Laskelmissa otettiin huomioon valuma-alueilta, jätevesien ja ilmansaasteiden kautta mereen päätyvät ravinteet.

Ilmastonmuutos lisää sateisuutta, lyhentää routajaksoja ja lisää ravinnehuuhtoutumia erityisesti Itämeren valuma-alueen pohjoisosissa. Simulointien mukaan keskimääräinen ravinnehuuhtoutumat Itämeren valuma-alueilta lisääntyvät vuosisadan loppuun mennessä 7-36% pelkästään muuttuvan ilmaston seurauksena.

Haarukka tulevaisuuden ravinnekuormitukselle on kuitenkin paljon laveampi, kun ilmastovaikutusten lisäksi otetaan keskeisiin toimialoihin liittyvät muutosvoimat huomioon. Yhdistetyissä skenaarioissa ravinnekuormitus vuosisadan lopussa on 52 – 115% kokonaiskuormituksen nykytasosta.

Vaikka ilmastonmuutos on tärkeä ravinnekuormitukseen vaikuttava tekijä, kuormittavien toimialojen ja kulutuskäyttäytymisen taustalla olevat muutosvoimat ovat yhteisvaikutuksiltaan vieläkin merkittävämpiä.

SSP-skenaariot ovat vaihtoehtoisia globaaleja tulevaisuudenkuvia

Ilmastotutkijoiden kehittämät SSP-skenaariot sisältävät keskenään johdonmukaisen joukon oletuksia väkiluvun, talouden, koulutustason, yhteiskuntarauhan, kulutustottumusten ja teknisen kehityksen nopeudesta ja suunnasta. Työssä tarkastellut yhteiskunnalliset skenaariot edustivat kolmea globaalia yhteiskunnallisen kehityksen ääripäätä (SSP1: kestävä kehitys, SSP5: hiileen sitoutuva kehitys, SSP3: sulkeutuva maailma) ja keskitien kehitystä (SSP2).

Ruokaan liittyvien kulutustottumusten mahdolliset muutokset on ehkä merkittävin ravinnekuormitusta ohjaava taustatekijä. Yhdessä väkiluvun ja kansainvälisen elintarvikekaupan kanssa ne ohjaavat maankäyttöä ja tuotantoeläinten määriä pitkällä aikavälillä.

Muutosvoimien yhteisvaikutus on osiensa summa. Jäteveden puhdistukseen ja maatalousteknologiaan  liittyvä tekninen kehitys ja kaupungistuminen vähentävät kuormitusta. Toisaalta esimerkiksi väkiluvun kasvu, riitaisat välit naapurivaltioiden kesken ja proteiinipitoinen ruokavalio lisäävät kuormitusta. Keskimäärin yhteiskunnallisilla muutosvoimilla on kuormitusta vähentävä vaikutus.

Kestävän kehityksen skenaariossa (SSP1) ravinnekuormitusta vähentävät muutosvoimat kumoavat ilmastonmuutoksen vaikutukset. Tässä skenaariossa Itämeren kuormitustavoite saavutettaisiin kohtuullisilla lisäponnistuksilla erityisesti fosforikuormituksen hillitsemiseksi. Toisessa ääripään tulevaisuuskuvassa (SSP5-skenaario) sekä yhteiskunnan muutokset että nopea ilmastonmuutos merkittävästi vaikeuttaisivat Itämeren suojelua. Itämeren suojelulle tämä tarkoittaisi tarvetta asteittain kasvavalle mittavalle lisäpanostukselle kuormituksen hillitsemiseksi. Uusia kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä tulisi jatkuvasti hakea jo käytössä olevien toimenpiteiden rinnalle. Maataloustuottajille tämä tarkoittaisi entisestään kiristyviä rajoitteita.

Onko kuormitustavoitteita mahdollista saavuttaa?

Itämeren ympäristöongelmien ratkaisu on alueellinen kysymys ja lopulta rantavaltioiden omissa käsissä. Itämeren ravinnekuormitus varmasti saadaan vähennettyä tavoitetasoon, jos asia koetaan riittävän tärkeäksi. Tämä tutkimus osoitti, että hyvin paljon helpompaa tavoitteen saavuttaminen on yhteiskuntarauhan ja sopuisan kansainvälisen kanssakäymisen oloissa ja kestävyysajatteluun nojaavassa hallinnossa. Ilman johdonmukaista ja pitkäjänteistä ympäristöpolitiikkaa tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta missään oloissa.

Viitteitä:

O’Neill, B. C., Kriegler, E., Riahi, K., Ebi, K. L., Hallegatte, S., Carter, T. R., Mathur, R. & van Vuuren, D. P. 2014. A new scenario framework for climate change research: the concept of shared socioeconomic pathways. Climatic Change 122, 387–400.

Pihlainen, S., Zandersen, M., Hyytiäinen, K., Andersen, H.E., Bartosova, A., Gustafsson, B., Jabloun, M., McCrackin, M., Meier H.E.M., Olesen, J.E., Saraiva, S., Swaney, D., Thodsen, H. 2020. Impacts of changing society and climate on nutrient loading to the Baltic Sea. Science of the Total Environment (Open-access artikkeli ladattavissa täältä)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *