Kriminologia – Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa (2018)

Kriminologian opintosuunta käynnistyi Helsingin yliopistossa syksyllä 2017. Jo opintosuunnan kehittämisen alussa oli noussut esiin olennainen puute. Meiltä puuttui kriminologian ajantasainen suomenkielinen oppikirja ja kokonaisesitys. Aiemmat suomenkieliset oppikirjat alkoivat olla vanhentuneita. Tarvittiin teos, joka yhdistäisi kriminologian kaksi suurta kohdealuetta: rikoskäyttäytymisen tutkimuksen ja rikollisuuteen kohdistuvien reaktioiden tutkimuksen, kuvaten kriminologian kokonaisvaltaisesti, johdonmukaisen tieteenalavision pohjalta. Kriminologian kehittäminen edellytti alan suomenkielistä perusteosta ja kokonaisesitystä, joka vastaisi tieteenalan kansainvälisen valtavirran tilaa ja vakiinnuttaisi suomenkielistä terminologiaa. Oli siis tarve lisätä ja tukea suomalaisen kriminologian kansainvälisyyttä kirjoittamalla suomenkielinen oppikirja. Vastasimme tarpeeseen kirjoittamalla tammikuussa 2018 ilmestyneen teoksen Kriminologia – Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa.

Oppikirjan perusrakenne on kaksijakoinen, kattaen rikollisuuden ja siihen kohdistuvien reaktioiden tutkimuksen. Yleisen tieteenalajohdannon jälkeen käsitellään kriminologian historia sekä kansainvälisesti että suomalaisen kriminologian osalta. Tämän jälkeen käsitellään keskeiset aineistotyypit ja metodit. Neljännessä luvussa kuvataan rikollisuuden keskeisiä, hitaasti muuttuvia rakennepiirteitä, huomion kohdistuessa mm. rikosten tekemisen ja uhriksi joutumisen kasaantumiseen henkilöille ja alueille, sekä eräiden rikoslajien vähenemiseen länsimaissa ja tämän ilmiön syihin (ns. crime drop). Viidennessä ja kuudennessa luvussa käsitellään rikollisuuden selityksiä klassisen teorian ja uusien synteesien kautta.

Seitsemäs luku tarkastelee rikollisuuteen kohdistuvia reaktioita. Niiden käsittely alkaa rikollisuuden ihailusta ja etenee sitten epävirallisista kontrollireaktioista kontrollipoliittisiin liikkeisiin ja lopulta viralliseen kontrollijärjestelmään. Kontrollikulttuurin muutokselle ja sitä selittäville teorioille on omistettu oma lukunsa, samoin kriminaalipolitiikan tarkastelulle politiikan osajärjestelmänä. Toiseksi viimeisessä luvussa käsitellään kriminologian soveltavaa tutkimusta, joka arvioi rikollisuuden ehkäisemiseen tähtääviä toimia. Viimeisessä luvussa paneudutaan viiteen kriminologisen tutkimuksen ajankohtaiseen osa-alueeseen: kansainvälisen liikkuvuuden ja rikollisuuden yhteyteen, parisuhdeväkivaltaan, talousrikollisuuteen, kyberrikollisuuteen ja terrorismiin.

Oppikirjan taustoja ja tavoitteita on kuvattu tarkemmin Haaste-lehdessä ilmestyneessä Kriminologia-palstan artikkelissa.

Kivivuori, Janne & Aaltonen, Mikko & Näsi, Matti & Suonpää, Karoliina & Danielsson, Petri (2018). Kriminologia. Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Gaudeamus, Helsinki.