Month: January 2020

Toinen kurssikerta käynnistyi mukavasti, koska olin päättänyt että tällä kerralla en putoa kärryltä. Kaikki meni ihan hyvin, kunnes putosin taas kärryltä, eikä mikään toiminut ja epätoivo iski.

Asiaan. Kurssikerran tarkoituksena oli harjoitella valintojen tekemistä, tietokantojen perushallintaa sekä tarkastella projektion vaikutusta karttaan ja sen mittoihin. Ensimmäisenä toimme Tilastokeskuksen vekroriaineistoa WFC-palvelujen avulla QGIS:iin, joka osoittautui todella helpoksi. Aineisto tuli tallentaa kopiona itselleen, jotta sitä pystyi muokkaamaan. Ladattua aineistoa pystyi ainoastaan tarkastelemaan, koska se oli linkitetty palvelun tietokantaan, eikä olisi mielekästä että sen tietoja pystyisi kaikki muokkaamaan.

Toimme aineistosta kuntien 2019 1: 4 500 000 tiedot tarkasteltavaksi, joille laskimme pinta-alat. Pinta-alojen laskussa tuli ottaa huomioon se, että $area-funktio laskee projektion mukaisen pinta-alan, ja koska mittayksikkö on valitussa koordinaattijärjestelmässä neliömetrin, on tulos jaettava miljoonalla, jotta yksiköksi saadaan neliökilometri. Oletus koordinaattijärjestelmänä oli siis EPSG:3067 – ETRS89 / TM35FIN(E,N). Tarkistin wikipediasta, että laskemani pinta-alat ovat edes jollain tasolla oikeas, ja Akaan PA:ksi wikipediassa ilmoitettiin 314,38 neliökilometriä, kun itse sain tulokseksi 315,01 neliökilometriä. Seuraavaksi harjoittelimme erilaisten valintojen tekoa aineistosta. Kuvassa 1 on valittu alueet, joiden pinta-ala on suurempi kuin 5000 neliökilometriä.

Kuvaa 2 varten koordinaattijärjestelmä vaihdettiin EPSG:53004 – Sphere_Mercator:ksi, jonka jälkeen laskettii uudet pinta-alat. Tämän jälkeen verrattiin näiden kahden pinta-aloja, ja kuinka mercator-projektio vääristää niitä, etenkin Suomen pohjoispuolella. Vääristymä näkyy selkeästi mentäessä kauemmas päiväntasaajalta, kuten Tiina Aaltokin blogissaan toteaa. (2020) Hän kertoo myös tarkemmin, kuinka oikeakulmainen ja oikeapituinen projektio eroavat toisistaan.

Viitteet

Tiina Aalto, 26.1.2020, Rajapinnalta pinta-alaksi

https://blogs.helsinki.fi/tidaalto/

 

Hyvä luoja ja oikein hyvää sunnuntai-iltaa, kun tätä kirjoittelen. Maanantaina oli ensimmäinen kurssikerta tämän aiheen parissa, eikä se alkanut parhaalla tavalla. Väsytti ja ärsytti ja tuntui, että kaikki meni ohi. Sain kuitenkin jotain tehtyä!  Onnekseni sain myös huomata, etten kamppaile kurssin kanssa aivan yksin, kun luin Aapo Keinäsen blogitekstiä samalta kurssikerralta (Keinänen, 2020).

Ensimmäisellä kerralla pääsimme siis tutustumaan QGIS-ohjelmistoon. Wikipedian mukaan QGis on vapaa paikkatieto-ohjelmisto,  joka sisältää mahdollisuuden tiedon selaamiseen, muokkaamiseen ja analysointiin.Ja näin teimmekin, kun pääsimme harjoittelemaan tiedon siirtoa ohjelmaan, tietojen selailua, sekä sen muokkausta erilaisten työkalujen avulla. Tomi kirjoittaa blogissaan, kuinka tärkeää geomedian lukutaito on ja sanookin osuvasti, että se onnistuu parhaiten kun tietää kuinka aineistoa on tuotettu (Kiviluoma, 2020).

Teimme tunnilla ensin yhdessä ohjeistuksen avulla karttaesityksen Itämerta ympäröivien valtioiden typpipäästöistä (kuva 1). Menimme todella nopeasti eteenpäin ja uusien asioiden tulvan seurauksena oli välillä hankalaa pysyä perässä. Olen kuitenkin kiitollinen yhteisestä aloituksesta, koska sen avulla ohjelmisto tuli hyvin tutuksi kaikkine työkaluineen.

Seuraavaksi saimmekin soveltaa oppimaamme, kun tehtävänä oli laatia teemakartta Suomen kuntien avainlukuaineistoista. Tiedot olivat Tilastokeskukselta vuodelta 2015. Päätin yksinkertaisuuden nimissä tutkia ruotsinkielisyyden osuutta väestöstä, jonka tuloksena sain teemakartan, joka on esitetty kuvassa 2. Muutin ensin absoluuttiset luvut suhteellisiksi prosenttiluvuiksi, jonka jälkeen pystyin laatimaan haluamani kartan. Tarkoituksenani oli esittää ruotsinkielisten osuus väestöstä kunnittain, mutta lukiessani Aapon blogia huomasin, että olin tehnyt saman virheen kuin hän ja esittänyt ruotsinkielisten osuuden kunnissa koko maan ruotsinkielisistä. Mutta ei se oikeastaan haittaa, kun tarkoituksena oli harjoitella käyttämään ohjelmaa.

Vaikka kaikki ei onnistunutkaan täysin, niin tästä on kuitenkin hyvä jatkaa kurssia eteenpäin. Hieman ahdistaa, että mitähän kaikkea sieltä on vielä tulossa kun ensimmäinen kerta oli jo näin intensiivinen.

Lähteet

Keinänen, A 14.1.2020 “geoinfomatiikan ihmelapsi” (blogipostaus) luettu 19.1.2020    http://blogs.helsinki.fi/kebaapo/2020/01/14/hello-world/

Kiviluoma, T 16.1.2020 “Johdanto kurssille ja QGIS:in perusominaisuudet” luettu 19.1.2020  https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/2020/01/16/johdanto-kurssille-ja-qgisin-perusominaisuudet/