Ensimmäinen kurssikerta toimi johdatuksena ja osittain kertauksena paikkatiedon eri muotoihin ja tapoihin analysoida ja käsitellä paikkatietoa. Käytännön työn osalta jouduin oppimaan paljonkin uutta ja teknistä asiaa, sillä QGIS-ohjelma ei ollut minulle entuudestaan tuttu. Tutustuimme eri paikkatietokantojen eroihin ja yleisimpiin tapoihin esittää paikkatietoa.
Kurssin menetelmät ovat hyödyllisiä, sillä koen tärkeäksi ja mielekkääksi tuntea niitä tapoja, joilla paikkatietoa voidaan manipuloida. Geomedian kriittinen lukutaito on olennainen osa henkilökohtaista ammatillista oppimista tulevana aineenopettajana. Erilaisia infografiikoita ja karttamaisia visualisointeja tulee vastaan nykyään lukemattomissa lähteissä sanomalehdistä virallisiin valtiollisiin julkaisuihin. Tunnistaakseen grafiikan laadinnassa käytettyjä motiiveja ja vääristymiä on tunnettava grafiikan laadintaan käytettyjä menetelmiä. Informaation kriittistä tulkintaa myös edesauttaa se, että ymmärtää, mitä muita esitystapoja olisi mahdollista käyttää.
Ohjelman teknisen puolen tullessa vähitellen tutuksi saimme tehtäväksi laatia teemakarttoja Suomen kuntien avainlukuaineistosta, joka oli Tilastokeskukselta ladattua dataa vuodelta 2015. Avainlukuja on tarjolla runsas valikoima ja oli haasteellista navigoida niiden läpi ja päättää oma mielenkiintonsa kohde.
Olen aina ollut kiinnostunut maiden ja kuntien välisistä ikärakenteiden eroista. Ryhdyin tutkimaan mahdollisuuksia tuottaa teemakarttoja pohjautuen tähän teemaan. Tilastokeskus on jaotellut kuntien väkilukuja monipuolisesti eri ikäryhmien mukaan ja vaihtoehtojen runsaus tuottikin haasteita laatia laadukkaita karttoja. Luettavuuden nimissä yhdelle kartalle on valittava vain yksi aineisto kerrallaan. Vertailukelpoisten karttojen täytyisi siis olla esitettynä vierekkäin niin, että kukin kartta sisältää koropleettisesti visualisoitua tietoa ikäryhmien osuuksista kuntien väkiluvuista. Kokeilin muutamia tapoja, mutta hetken rämmittyäni aineistorunsauden suossa päätin, ettei lopputuotoksen arvo vastaa siihen käytettyä aikaa (Kuva 1). Myöhemmin selaillessani muiden kurssilaisten blogitekstejä huomasin, että Carita Aapro-Koski (2020) oli toteuttanut oman teemakarttansa sukupuolten osuuksista eri kunnissa juuri tällaiseen vertailevaan tyyliin. Lopputulos on tyylikäs ja informatiivinen, joten ehkä itsekin tulevissa harjoituksissa harkitsen vastaavaa toteutustapaa.
Yksinkertaisuus on kaunista ja päätin harjoittelun nimissä laatia teemakartan, jossa havainnollistetaan yhtä selkeää muuttujaa. Suomen tapauksessa kuntien väliset muuttoliikkeet ovat myös mielestäni kiehtova ilmiö ja arvelin, että maakuntien väestökatoa suhteessa kaupunkikeskusten vetovoimaan olisi mielekästä visualisoida.
Visuaalisesti lopullinen kartta (Kuva 2) onnistuu esittämään ilmiön halutulla tavalla. Punainen väriskaala toimii, sillä selkeät vetovoimaiset ytimet erottuvat kartalta merkittävällä tavalla. Lisäksi kartalta pystyy helposti tulkitsemaan Suomen suuret, alueelliset erot ja muuttotappiota kokevien kuntien suhteettoman suuren määrän koko muuhun maahan nähden. Kartta-aluetta olisi voinut myös suurentaa, sillä nyt pienimmät kunnat Etelä-Suomessa eivät oikein tahdo erottua. Tämän tajusin vasta liittäessäni kuvan tähän blogitekstiin. Luokkarajoja muokkasin hieman niin, että muuttotappiota kokevat kunnat ovat kokonaan omana, alimpana luokkanaan, jotta ne erottuisivat. Silti luokkien lukumäärät ovat sellaisenaan sekavat ja vaikeuttavat luettavuutta. Saman havainnon oli tehnyt Paavo Kettunen blogissaan (Kettunen 2020). Tasaluvut olisivat tehneet kartan sisältämästä informaatiosta tosiaan selkeämmän.
Lähteet
Aapro-Koski, C. (2020). Ensikosketus QGIS-ohjelmaan. Blogikirjoitus. 19.1.2020. <https://blogs.helsinki.fi/aacarita/2020/01/18/geoinformatiikan-menetelmat-1/>
Kettunen, P. (2020). Kurssikerta 1. Blogikirjoitus. 16.1.2020. <https://blogs.helsinki.fi/paavoket/2020/01/14/moikka-maailma/>
10 vastausta artikkeliin “Johdanto kurssille ja QGIS:in perusominaisuudet”