Lopputaistelu: Koulutusaste ja Trumpin nousu Yhdysvalloissa

Seitsemän viikon intensiiviperehdytys QGIS:n ja geoinformatiikan saloihin huipentui tulikokeeseen. Jos pari viikkoa sitten nimesin viidennen kurssikerran itsenäisen harjoituksen saunoja ja uima-altaita sisältävistä rakennuksista Everestikseni, niin tällä kerralla kiivettiin Olympukselle. Ensimmäinen haaste oli matkata Marsin kamaralle (tietoaineiston etsintä, keräys ja muokkaus) ja lopulta piti kavuta itse vuorelle (karttojen esittäminen). Ontuvat, joskin virkistävät kielikuvat sikseen.

Tehtävänantoa noudattaen pohdin omia kiinnostuksen kohteitani. Kurssilla oltiin tähän mennessä käsitelty pääkaupunkiseutua, Suomea, Eurooppaa ja Afrikan valtioita. Nyt, kädet vapaina minua kiinnosti ryhtyä tutkimaan erilaisia aineistoja Yhdysvalloista. Globaali kulttuurimme on jo harmillisen Amerikka-keskeistä, mutta kartografian näkökulmasta maa on jaettu mukavasti osavaltioihin ja dataakin maasta löytyy. Lisäksi näin Euroopassa sijaitsevan sosiaalidemokraattisen valtion kansalaisena monet Yhdysvalloissa tapahtuvat ilmiöt ovat välillä jopa järjenvastaisia.

Tietoaineiston runsaus on sekä siunaus että kirous, kuten kurssilla on jo opittukin. Avattuani Yhdysvaltojen ”tilastokeskuksen” eli Census Bureaun sivut ymmärsin loikanneeni suohon. Sivuston käyttöystävällisyys oli kaukana logiikasta. Puistatti. Perääntyminen ei kuitenkaan ollut vaihtoehto. Ken leikkiin ryhtyy, hän leikkiinsä kuolkoon. Todettakoon, että tunneissa mitattuna käytin pelkästään sivuston tutkailuun, aineiston selvittämiseen ja muokkaamiseen enemmän aikaa kuin yhteenkään muuhun yksittäiseen kurssitehtävään. Kun vaikkapa latasin koulutusasteita sisältävän taulukon, ei latausvaiheessa ollut mahdollisuutta suodattaa pois ominaisuuksia. Sivuston tuottama csv-tiedosto sisälsi käsittämättömän määrän dataa, jotka oli vielä koodattu aivan järkyttävillä otsikoilla. Tämän vuoksi itse kartat voisivat olla edustavampia.

Mitä aineistoista sitten sai irti? Päätin tarkastella koulutustasoa osavaltioittain (Educational Attainment 2018) ja vertailla sitä vuoden 2016 presidentinvaalien äänestystuloksiin. Koko maailmaa säväytti tuo neljän vuoden takainen marraskuu, jolloin Donald Drumpf marssi valitsijamiesäänten saattelemana Valkoiseen taloon. Värikoodatut kartat tulosten jakautumisesta osavaltioittain ovat tuttuja ja helposti löydettävissä parilla klikkauksella. Itse halusin selvittää, kuinka äänet jakautuvat eri koulutusasteet huomioiden ja olisiko muuttujien välillä yhteyttä. Jotta tämä olisi mielekästä, täytyi väkiaineistosta suodattaa tarkasteluun äänioikeutetut ikäryhmät eli käytännössä 18 vuotta täyttäneet. Census-aineistossa ikäkohortit on jaoteltu jo valmiiksi kätevästi, joten tämä oli melko yksinkertaista. Jotta aineisto olisi kartografisesti esittämiskelpoista, suhteutin laskutoimintoja hyödyntämällä tietyn koulutustason saaneet henkilöt koko osavaltion väkimäärään kyseisessä ikäkohortissa.

Pohjakarttana käytin Yhdysvaltojen osavaltiot jaottelevaa shapefile-tiedostoa, jonka latasin myös valtion virallisesta lähteestä. Etuna oli se, että tiedosto sisälsi osavaltioiden nimet, joita hyödyntämällä saatoin suorittaa CSV-tietokantojen yhdistämistä kätevästi.

Presidentinvaalien äänimäärät löysin melkoisen Google-savotan jälkeen (Official 2016 Presidential General Election Results). Halusin esittää kartalla ehdokkaiden varsinaista äänimäärää prosentuaalisesti, en pelkästään valitsijamiesten osuutta. Lopullisissa vaaleissahan oli ehdolla muitakin, joiden kesken äänet jakautuivat. Nämä äänimäärät ovat toki hyvin marginaalisia. Tulokset eivät olleet esitetty helposti kopioitavissa muodossa, joten jouduin kömpelön manuaalisesti luomaan CSV-taulukon, johon tuotin pääehdokkaiden saamat ääniosuudet osavaltioittain. Taulukon toin tutun Joins-komennon kautta koulutusastetietoja sisältävään shapefile-tiedostoon.

Kaikki kurssityöt olivat sujuneet varsin ongelmitta QGIS:n toimivuuden kannalta. Nyt lopputaistelussa rupesin vasta kohtaamaan ikäviä vastoinkäymisiä. Ohjelma ryhtyi kaatumaan oikein urakalla ja kadotin tietokantoja tuon tuosta. Kyyneleet eivät olleet kaukana. Lopulta kuitenkin saavutin vuorenhuipun, uupuneena ja turhautuneena, mutta ihmeen helpottuneena.

Tuotin muutamankin erilaista näkökulmaa edustavan karttaesityksen. Ensimmäisessä kartassa osavaltiot on värikoodattu sen mukaan, kumpi vaalien pääehdokkaista sai prosentuaalisesti enemmän ääniä (Kuva 1). Päällä ympyrädiagrammina eri koulutusasteita edustavien asukkaiden osuus. Esitys onnistuu varsin hyvin kuvaamaan vaalitulosta ja koulutuksen jakautumista osavaltioissa, mutta ei vielä paljasta mitään näiden kahden ilmiön välisestä mahdollisesta yhteydestä. Ympyrädiagrammeja on lisäksi kovin haastava tulkita tällä zoomausasteella.

Kuva 1. Yhdysvaltojen 2016 vaalitulokset osavaltioittain ja koulutusasteiden osuudet äänioikeutetussa väestössä. (klikkaa suuremmaksi)

Seuraavissa kartoissa tarkensin kartan esittämään vain mantereista Yhdysvaltoja. Jos Alaskan ja Havaijin olisi halunnut mukaan, kuten kuvassa 1, niin tulostusalue kasvoi liian laajaksi. Ongelmaan lienee ratkaisu, mutta päätin nyt oikoa mutkia. Kokonaisuuden kannalta näissä esitystavoissa ei menetetä oleellista tietoa. Kuvassa 2 esitetään vähintään alemman korkeakoulututkinnon (Bachelor’s Degree) omaavien henkilöiden osuus osavaltioittain ja äänten jakautuminen ympyrädiagrammeina. Nyt kartalta erottuvat jo sellaiset osavaltiot, joissa yli 20 % äänioikeutetusta väestöstä on kandidaatintutkintoa vastaava tai korkeampi.

Kuva 2. Vähintään alemman korkeakoulututkinnon omaavien osuus äänioikeutetuista ja 2016 vaalien ääniosuudet osavaltioittain. (klikkaa suuremmaksi)

Kahteen viimeiseen karttaan lisäsin jälleen elementtejä kokeilumielessä. Tulostin kunkin osavaltion nimen lyhennekoodin sekä korkean väestötiheyden kaupunkialueita ilmentävän aineiston (Urban Areas). Osavaltioiden nimet olivat melko hyvä lisä, sillä harva osaa paikantaa osavaltioita puhtaasti kartalta. Näin esitetty tieto saa tulkinnallista lisäarvoa, kun lukija saa käsityksen osavaltiosta.

Kuva 3. Matalan koulutusasteen omaavien henkilöiden osuus äänioikeutetusta väestöstä ja 2016 vaalien äänimäärät osavaltioittain. (klikkaa suuremmaksi)
Kuva 4. Ylioppilastutkinnon omaavien henkilöiden osuus äänioikeutetusta väestöstä ja 2016 vaalien äänimäärät osavaltioittain (klikkaa suuremmaksi).

Odotin itse selkeämpää yhteyttä koulutusasteen ja äänten jakautumisen välillä. Tämä osoittaa, että populismin ja Trumpin presidenttiyden taustalla vaikuttaa monia muitakin yhteiskunnallisia tekijöitä. Kartoilta voi tulkita, että korkeakoulutettujan osuus väestöstä koko Yhdysvalloissa on melko vähäinen. Vain kahdeksassa osavaltiossa tämä osuus on edes yli 20%. Joukossa on sekä osavaltioita, joissa Clinton on saanut suurimman osan äänistä (California, New York, Washington), että päinvastoin Trumpia kannattaneita osavaltioita (Texas, North Dakota). Itselleni mielenkiintoisin kartta on ehdottomasti matalan koulutusasteen osuuksia kuvaava (Kuva 3). Samaan aiheeseen olivat sukeltaneet myös kurssitoveri Carita Aapro-Koski ja Juho Leskinen. Molempien lopputuotoksissa ilmenee mielenkiintoisia eroavaisuuksia omiini. Nämä selittyvät eri tietokannoilla ja koulutustasoa kuvaavien muuttujien hieman erilaisella määrittelyllä. Laajempaa ilmiötä kuvattaessa olemme kaikki kolme päätyneet kuitenkin samaan lopputulokseen. Aapro-Koski (2020) otti tarkasteluun lisäksi aseelliset väkivaltarikokset, mitä en itse edes tullut ajatelleeksi. Leskinen (2020) vuorostaan hienojakoi osavaltioiden vaalitulokset äänienemmistön mukaan, mikä toi lisäarvoa karttaesitykseen.

Osavaltiot noudattavat melko hämmästyttävää jakolinjaa pohjois-etelä -suunnassa ja tähän on helppo yhdistää mielikuvia eteläisten osavaltioiden yhteiskunnallisesta asemasta ja niin sanotusta ”Raamattu-vyöstä”. Jos osavaltion äänioikeutetusta väestöstä kymmenen prosenttia (tai jopa yli) ei ole koskaan valmistunut ylioppilaaksi, on tällä merkittävä kulttuurinen vaikutus. Voidaan todeta, että suurelta osalta näiden osavaltioiden väestöstä puuttuu yleissivistävä koulutus kokonaan. Teksas on erikoinen osavaltio koulutusastetta tarkasteltaessa. Siellä sekä korkeakoulutettujen että ylioppilastutkintoa vailla olevien täysi-ikäisten asukkaiden osuus on verrattain korkea asukaslukuun suhteutettuna. Tämä selittynee osavaltion korkealla väkiluvulla ja varsin laajalla kulttuurisella diversiteetillä. Teksasissa sijaitsee myös suuria kaupunkeja, kuten Austin ja Dallas. Austinin yliopisto sijoittuu viimeisimmässä QS World University Ranking –listassa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon.

Monenlaisista haasteista huolimatta sain tuotettua varsin informatiiviset kartat haluamistani ilmiöistä. Jos olisin tiennyt, mikä edessä odottaa, olisin ehkä valinnut eri lähestymistavat. Suomenkin tasolla koulutusasteiden alueellinen esiintyminen on mielenkiintoista tutkittavaa ja Anna Avellan (2020) tuottikin hyvin kiehtovia karttoja nuorten koulutustason vaihtelusta eri kunnissa Suomessa. Toisaalta olen iloinen, että ahersin sinnikkäästi Yhdysvaltoja koskevan aineiston kanssa. Opin hyödyllisiä työkaluja kookkaan tietoaineiston käsittelyyn ja jouduin paneutumaan niihin tapoihin, joilla käsittelemäni tiedot saisi visualisoitua kaikkein parhaiten. Jälkikäteen tajusin esimerkiksi, että koulutustasoaineisto on eri vuodelta (2018) kuin presidentinvaalit. Yhdenmukaisuuden vuoksi minunhan olisi tullut valita tilastoista vuonna 2016 kerätyt tiedot. Census Bureau tarjoaisi mahdollisuuden myös luoda vastaavia karttoja etnisyyden ja sukupuolen mukaan, mikä olisi ollut mahtava lisä. Tämä olisi tiennyt muutamaa lisätuntia aineiston parissa, mihin minulla ei yksinkertaisesti riittänyt enää puhtia saati aikaa.

Ilmiöiden maantieteellinen esittäminen erilaisin geoinformatiikan keinoin on jatkuvaa kompromissien tekoa. Tähän tiivistyy kurssilta saamani anti yhdessä lauseessa. Opin lukuisia hyödyllisiä taitoja, joita saan varmasti sovellettua aineenopettajana tulevaisuudessa.

Lähteet:

Aapro-Koski, C. (2020). Kurssikerta 7: Itsenäinen karttatyö – USA:n presidentinvaalit 2016. Blogikirjoitus. 20.3.2020. <https://blogs.helsinki.fi/aacarita/>

Avellan, A. (2020). Lento QGIS 3.4.1 laskeutuminen. Blogikirjoitus. 2.3.2020. <https://blogs.helsinki.fi/avellana/2020/02/26/lento-3-4-1-laskeutuminen/>

Educational Attainment (2018). United States Census Bureau. 27.2.2020. <https://data.census.gov/cedsci/table?q=United%20States&t=Educational%20Attainment&tid=ACSST5Y2018.S1501>

Leskinen, J. (2020). Viimeinen näytös: Yhdysvaltojen koulutustaso ja äänestyskäyttäytyminen. Blogikirjoitus. 20.3.2020. <https://blogs.helsinki.fi/juhongem1/2020/03/10/viimeinen-naytos-yhdysvaltojen-koulutustaso-ja-aanestyskayttaytyminen/>

Official 2016 Presidential General Election Results. State Elections Offices. 27.2.2020. <https://transition.fec.gov/pubrec/fe2016/2016presgeresults.pdf>

TIGER/Line Shapefile, 2017, nation, U.S., Current State and Equivalent National. US Census Bureau, Department of Commerce. 27.2.2020. <https://catalog.data.gov/dataset/tiger-line-shapefile-2017-nation-u-s-current-state-and-equivalent-national>

Urban Areas. Natural Earth. 27.2.2020. <https://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/10m-urban-area/>

One Reply to “Lopputaistelu: Koulutusaste ja Trumpin nousu Yhdysvalloissa”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *