Työkalupakki hukassa

Päivää. Tai yötä.

 

Oli miten oli, palaan iloksenne tai ainakin omaksi ilokseni taas pieneltä luovalta tauolta takaisin blogin kirjoittamisen sykähdyttävään maailmaan! Viidennellä kurssikerralla oppimistavoitteeksi oli asetettu karttakohteiden bufferointi sekä erilaisten laskutoimitusten tekeminen kohteiden avulla. Alkuharjoitukseksi laskin ohjeiden mukaisesti Pornaisten alueen teiden pituuksia ja peltojen pinta-aloja, minkä jälkeen puskuroin alueella sijaitsevista teistä, terveyskeskuksesta ja koulusta erikokoisia alueita, jotta saisin selville näiden kohteiden vaikutusalueen ja saavutettavuuden. Kuvassa 1 karttanäkymä alueesta:

 

Kuva 1. Pornaisten alueen bufferointeja.

 

Varsinaiset itsenäistehtävät aloitin Malmin lentokenttäalueen analysoinnilla. Tehtävänä oli laskea kentän melualueella asuvien ihmisten määrä 1 km:n ja 2 km:n säteellä, mikä onnistui helposti samalla logiikalla kuin alkuharjoituksessakin. Viralliset lentomelualueet määrittävät Helsingin kaavoitusta, joten asia on sikäli merkittävä ja myös ajankohtainen, sillä – kuten tunnettua – Malmin lentokentän alueelle kaavaillaan asuinaluetta n. 25 000:lle ihmiselle. Tällaisia uudistussuunnitelmia tietysti myös vastustetaan yritystoiminnan, historian, ilmailun tai kaupunkikuvan muuttumattomuuden ystävien toimesta, jotka puolestaan ovat tukkanuottasilla mm. lähes koko kaupunginvaltuuston kanssa. ”Aiemmin Suomen suurimpana ollut aloite ilmailukäytön jatkamisesta (Malmilla) käsiteltiin valtuustossa halveksien ja naureskellen, emmekä halua kansanliikkeelle uutta nolausta”, kertoo Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen. Meluhaitat ovat olleet yksi (ei kuitenkaan ehkä vahvin) perustelu kentän purkamiseksi, joten halusinkin laskea, kuinka moni lähialueen taloista on rakennettu lentokentän käyttöönottovuoden (1936) jälkeen, jotta voin määritellä… hmm… Mitäköhän tämän tiedon avulla voikaan määritellä? Jaa-a. Vaikkapa sen, kuinka moni ihminen on jäävi vastustamaan kenttää melunäkökulmasta? Mennään sillä. Kyllä. Paremman puutteessa. Taulukosta 1 voimme lukea, että 1 km:n säteellä kentästä on yhteensä 745 rakennusta, joista vaivaiset 51 on rakennettu ennen lentokentän käyttöönottoa. Näissä 51:ssä talossa asuvat 184 ihmistä ovat moraalisesti oikeutettuja valittamaan naapuriinsa rakennetusta kentästä. Loput 97,87% alueen asukkaista asuvat rakennuksissa, jotka on rakennettu kentän käyttöönoton jälkeen. Kuvassa 2 nämä talot merkitty punaisella. Ei valitusoikeutta heillä meluun! Asia käsitelty.

 

Taulukko 1. Malmin lentokentän melualueen asutustietoja.

Asukkaita 1 km:n bufferilla 8650
Rakennuksia 1 km:n bufferilla 745
Asukkaita 2 km:n bufferilla 56947
Rakennuksia 2 km:n bufferilla 4686
Ennen vuotta 1936 rakennettuja taloja 1 km:n bufferilla 51 (6,85% kaikista taloista)
Asukkaita ennen vuotta 1936 rakennetuissa taloissa 1 km:n bufferilla 184 (2,13% kaikista asukkaista)
Kuva 2. Malmin lentokentän melualue.

 

Seuraavaksi otin käsittelyyn hiukan isomman lentokenttäkompleksin, Helsinki-Vantaan. Nytkin laskin melualueita, mutta hivenen mutkikkaammin kuin Malmin tapauksessa. Taas piirsin kiitoradat Add line feature -työkalulla, tallensin ne tietokannaksi, valitsin rakennuksia ja niissä asuvia ihmisiä Select by location -työkalulla, tallensin niitä tietokannoiksi, tarkistelin joka välissä Statistics-paneelista kohteiden määriä ja kirjasin niitä ylös (aivan kuten Malmin tapauksessakin). Lisäksi laskin arvion Tikkurilan 60:n dB:n lentomelualueesta, joka toteutuu, jos koneet joutuvat laskeutumaan ko. suunnasta esimerkiksi poikkeuksellisen tuulen tai lentokentän rakennustöiden vuoksi. Taulukosta 2 voidaan todeta, että aluesuunnittelu tuottaa tulosta: kovimmalla meluvyöhykkeellä 2 km:n alueella lentokentästä asuu vain 27 ihmistä. Jos taas Tikkurilan yli lentäminen olisi päivittäistä, kovasta melusta kärsisi jatkuvasti 12 489 ihmistä.

 

Taulukko 2. Helsinki-Vantaan lentoaseman melualueen asutustietoja.

Rakennukset enintään 2 km:n etäisyydellä kiitoradoista 2228
Asukkaat enintään 2 km:n etäisyydellä kiitoradoista 10427
2 km:n vyöhykkeellä asuvat vähintään 65:n dB:n lentomelualueen asukkaat 27
2 km:n vyöhykkeellä asuvat vähintään 55:n dB:n lentomelualueen asukkaat 610
Kaikki vähintään 55:n dB:n lentomelualueen asukkaat 11913
Tikkurilan 60:n dB:n lentomelualueen asukkaat (arvio) 12489

 

Sitten taas bufferoin ja tein yksinkertaisia laskutoimituksia metro- ja juna-asemien saavutettavuudesta pääkaupunkiseudulla. Ei siitä sen enempää, taulukko 3 puhukoon puolestaan.

 

Taulukko 3. Pääkaupunkiseudun juna- ja metroasemien saavutettavuus.

Alueen asukkaat yhteensä 490173
Enintään 500 m:n päässä asemista asuvat ihmiset 106691 (21,77% kaikista asukkaista)
Työikäiset enintään 500 m:n päässä lähimmästä asemasta 73108 (68,52% kaikista enintään 500 m:n päässä asemista asuvista)

 

Tähän asti kaikki meni pienen gis-taukoni huomioiden jopa yli odotusten. Hankaluuksia oli kuitenkin luvassa, kun aloin painia taajamien kanssa. Aloitin laskemalla Vaki_vantaa_font_point -tietokannan perusteella taajamien asukaslukuja. Taajamissa asuvien ihmisten prosentuaalisen määrän sain helposti kokoon perinteisellä Select by location -työkalulla, mutta taajamien ulkopuolella asuvien kouluikäisten prosenttiosuutta laskiessa tulos oli aina se, että kaikki asuvat taajamissa. Jumitin tässä kohtaa arviolta tunnin ja kävin tarkastamassa muiden blogeista, mitä tuloksia he olivat saaneet aikaan. Kellään taajamien ulkopuolisten kouluikäisten määrä ei ollut nolla. Alex Nylanderilla olivat asukkaiden kokonaismäärätkin jo aivan eri luokkaa kuin minulla, mutta sikäli kuin tulkitsin tilanteen oikein, tämä johtui eri väestötietokannan käytöstä (Alex käytti koko pääkaupunkiseudun aineistoa, minä pelkän Vantaan). Yritin monta kertaa uudestaan eri tavoin, mutta tulosta ei tullut. Lopulta tein koko kouluikäisten tietokannan uudestaan ikävuosilla 7-14 (alun perin 7-16), jotta voisin verrata saamaani tulosta suoraan Joonatan Reunasen saamiin tuloksiin. Tein laskutoimitukset uudestaan ja nyt kaikki toimikin, kuten taulukosta 4 voi päätellä. Ihmeellinen on elämä. Jotain oli jossain vaiheessa aiemmin mennyt vikaan mutten osaa sanoa mitä.

 

Taulukko 4. Vantaan alueen asutustietoja.

Taajamissa asuvat ihmiset yhteensä 478371 (97,59% kaikista asukkaista)
7-14-vuotiaat yhteensä 43786
7-14-vuotiaat taajamissa asuvat 42621
7-14-vuotiaat taajamien ulkopuolella 1165 (2,66% kaikista saman ikäisistä)

 

Ilo oli kuitenkin lyhyempi kuin koskaan. Heti seuraavana tehtävänä ollut ulkomaalaisten osuuksien laskeminen taajamissa vei minut pitkäksi ajaksi epätoivon partaalle ennen kuin ymmärsin pyytää apua. Onneksi edellä mainittu Nylander muistutti minua ystävällisesti, suorastaan pelastavan enkelin lailla, Join attributes by location (summary) – ja Count points in polygon -toimintojen oikeaoppisesta käytöstä, minkä avulla sain kuin sainkin tehtävän (ja tätä seuranneen putkiremonttitehtävän) lopulta tehtyä. Kyseiset työkalut ovat olleet ennenkin jostain syystä ongelmallisia minulle ja nytkin tarvitsin apua oikeiden tasojen valitsemiseen. Kyllä se siitä vielä. Ulkomaalaisten osuuksia laskiessani päätin käyttää koko pääkaupunkiseudun aineistoa, mikä selittää taulukossa 5 olevien lukujen eroja esimerkiksi Tomi Kiviluoman saamiin lukuihin – hänellä kun on asukastietoa sisältävää informaatiota 343:sta taajamasta, minulla 557:stä. Tulokset esitetty myös karttatulkintana kuvassa 3.

 

Taulukko 5. Ulkomaalaisten osuus pääkaupunkiseudun taajamissa.

Pääkaupunkiseudun taajamat, joissa asukastietoja 557
Taajamat, joissa ulkomaan kansalaisten osuus yli 10% 65 (11,7% taajamista)
Taajamat, joissa ulkomaan kansalaisten osuus yli 20 % 22 (3,9% taajamista)
Taajamat, joissa ulkomaan kansalaisten osuus yli 30% 14 (2,1% taajamista)
Kuva 3. Ulkomaan kansalaisten osuus pääkaupunkiseudun taajamissa.

 

Lopuksi tein vielä itsenäistehtävän liittyen tuleviin putkiremontteihin Helsingissä. Tarkoitus oli siis selvittää, missä päin Helsinkiä on tulevina vuosina odotettavissa suhteessa eniten kerrostalojen putkiremontteja. Tätä varten selvitin potentiaalisessa remontti-iässä (rakennettu vuosina 1965-1970) olevat rakennukset ja niiden sijoittumisen Helsingin pienalueille. Muutamalla laskutoimituksella sain aikaan taulukossa 6 näkyvät tiedot ja kuvassa 4 näkyvän koropleettikartan.

 

Taulukko 6. Helsingin rakennustietoja.

Vuosina 1965-1970 rakennetut talot Helsingissä 2094
Vuosina 1965-1970 rakennetut kerrostalot Helsingissä 776
Asukkaiden määrä putkiremontti-iässä olevissa helsinkiläisissä kerrostaloissa 42994
Asuntojen määrä putkiremontti-iässä olevissa helsinkiläisissä kerrostaloissa 25838
Kuva 4. Putkiremontti-iässä olevien kerrostalojen osuus kaikista kerrostaloista Helsingissä.

 

Ilman apua en näistä tehtävistä selvinnyt. Eri tietokantojen yhdistäminen tuottaa välillä turhan paljon vaikeuksia. QGIS tarjoaa työkalut moneen asiaan, mutta toisinaan tarvitsen jonkun vinkkaamaan oikeille poluille tai muuten saatan viettää tunteja etsiessäni yksin ratkaisua yksinkertaiseen ongelmaan.

 

Jonain päivänä olen vielä gis-guru. Se päivä ei ollut tänään.

 

Nährään!

 

Lähteet:

 

Malmi Airport.

Äänitasomallinnus. Luettu 3.3.2020.

https://www.malmiairport.fi/helsinki-malmin-aanitasomallinnus-paivitetty-kaavoituksessa-kaytetyt-melukayrat-eivat-vastaa-todellisuutta/

 

Uutta Helsinkiä.

Malmin lentokentän alue. Luettu 3.3.2020.

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/malminlentokentanalue

 

Kuntalaisaloite.

Kunnallinen kansanäänestys Helsinki-Malmin lentokentän säilyttämisestä ilmailukäytössä. Luettu 3.3.2020.

https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/6466

 

Iltalehti.

Uutinen. Luettu 3.3.2020.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/30c87b7d-ef08-456f-a42b-44bea7f05df0

 

Nylander A. Kurssikerta 5: Buffereita ja väestöanalyysejä.

Blogikirjoitus kurssikerralta 5. Luettu 3.3.2020.

https://blogs.helsinki.fi/alny/2020/02/18/kurssikerta-5-buffereita-ja-vaestoanalyyseja/

 

Reunanen J. Mennää eteenpäin.

Blogikirjoitus kurssikerralta 5. Luettu 3.3.2020.

https://blogs.helsinki.fi/reunajoo/2020/02/17/mennaa-eteenpain/

 

Kiviluoma T. Valintojen maailma: bufferointia ja tietokantojen syväluotaavaa suodatusta.

Blogikirjoitus kurssikerralta 5. Luettu 3.3.2020.

https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/2020/02/12/valintojen-maailma-bufferointia-ja-tietokantojen-syvaluotaavaa-suodatusta/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.