Viimeinen kurssikerta oli siinä mielessä vapaamuotoinen, että mitään yksiselitteistä tehtävää ei ollut eikä valmista aineistoa enää annettu opiskelijoiden käyttöön. Oli siis aika soveltaa kaikkea kurssilla opittua, kerätä itse tarvittavat tietokannat, muokata niitä ja lopulta luoda haluamansa karttaesitys mistä tahansa aiheesta, joka inspiroi. Vapaus ei ole helppoa. Kun aihe voi olla mitä vain ja aineistoja on tarjolla yhden internetin verran, tulee olo, että kaikesta löytyy aivan liian paljon dataa eikä mistään juuri sitä, mitä hakee. Valtavien tietomäärien suodattaminen minkään järkevän karttaesityksen muotoon voikin olla melkoinen haaste. Haaste on kuitenkin luonteeltaan sellainen, että se on pakko opetella voittamaan, jos aikoo koskaan esim. työllistyä mihinkään, joka liippaa läheltä maantiedettä.
Kädenojennuksena opiskelijoiden suuntaan oli kurssikerran materiaaleihin kuitenkin linkattu sivustoja, joista aloittaa. Aloitin siis niistä. Muutamia vaihtoehtoja punnittuani päätin ryhtyä työstämään Yhdysvaltojen karttaa, jossa vertailtaisiin osavaltioittain äänestyskäyttäytymistä ja yleistä koulutusastetta. Samaista aluetta käsitteli eri kantilta myös Katariina Kuusikero pohtiessaan yksityiskoulujen ja julkisten koulujen jakautumista osavaltioissa sekä niiden yhteyttä sosiaalisiin ongelmiin. Hänenkin kartoistaan voi havaita, että Yhdysvallat on melkoisen polarisoitunut yhteiskunta ja minua kiinnosti selvittää, missä määrin sellainen sosioekonominen muuttuja kuin koulutustaso korreloi poliittisten mielipiteiden kanssa – tai onko tällaista yhteyttä ylipäätään havaittavissa. Taustakartan sain aikaan valmiiksi linkatulta Naturalearthdata-sivustolta ladatusta koko maailman aineistosta, josta suodatin näkyviin pelkästään Yhdysvaltojen alueen. Äänestystulosten ja koulutustason löytäminen osavaltiotasolla ei enää ollutkaan aivan näin helppoa, mutta jonkin aikaa googlailtuani löysin tarvittavia tietokantoja, joita piti toki muokata ennen kuin ne olivat itselleni käyttökelpoisessa muodossa. Vaalit, joita tässä yhteydessä tarkastelen, ovat vuoden 2018 kongressivaalit, joista löysin tarpeellisen aineiston USA:n Federal Election Commissionin sivuilta; koulutusasteen vuoden 2016 tiedoilla taas nappasin The Chronicle of Higher Educationista. Jotta tietokantakytkös taustakarttaan saatiin onnistumaan, piti molempia aineistoja jonkin verran muokata Excelissä. Tämä piti sisällään postikoodien lisäämistä (jotta yhteinen kenttä löytyy kaikista aineistoista), solujen muotoilua ja tyhjien rivien sekä sellaisten alueiden tietojen poistoa, joita ei taustakartassa ole (käytännössä territoriot, jotka eivät ole osavaltioita mutta joilla on edustaja Yhdysvaltain edustajainhuoneessa). Tämä oli puhtaasti mekaanista suorittamista, johon meni kuitenkin yllättävän paljon aikaa. Kartan visuaalista ilmettä hain myös melko pitkään enkä silti ole aivan tyytyväinen lopputulokseen. Tomi Kiviluoma oli tehnyt samankaltaisen vertailun kuin allekirjoittanutkin ja hänen laillaan huomasin esityksen yksinkertaistuvan huomattavasti ottamalla mukaan ainoastaan USA:n mannerosat; Alaska ja Havaiji eivät muuta kokonaiskuvaa juuri millään lailla, joten ne voidaan selvyyden ja luettavuuden vuoksi jättää kokonaan pois. Osavaltioiden nimien lyhenteet lisäsin myös kuvaan, ”sillä harva osaa paikantaa osavaltioita puhtaasti kartalta”, kuten Kiviluoma aivan oikein toteaa. Mietin vaihtoehtoisia ratkaisuja kahden muuttujan – koulutustason ja äänestyskäyttäytymisen – kuvaamiseen mutten keksinyt parempaa kuin Kiviluomankin käyttämät osavaltiokohtaiset värit + ympyrädiagrammit. Käänsin asetelman kuitenkin toisinpäin kuin hän: minun kartassani osavaltio värittyy sen puolueen värillä, joka on äänestetyin ja diagrammi taas kuvaa aikuisväestön koulutustasoa. Vielä piti selvittää, millä tavoin lasken osuudet äänimääristä ja mitä lasken mukaan koulutukseen. Päädyin lopulta kuvaamaan värillä todellisen ääniosuuden kaikista äänistä (siis myös niistä, jotka eivät menneet kummallekaan suurelle puolueelle) ja koulutukseen laskin kaikki akateemiset tutkinnot lukuun ottamatta Associate degree -tutkintoa, joka Fulbrightin sivuilta napatun tiedon mukaan on kaksivuotinen ohjelma, joka valmentaa eräisiin ammatteihin ja on vain osa Bachelor-tutkintoa. Vastaavaa ei esimerkiksi Suomessa edes ole ja koska kyseessä ei varsinaisesti ole kokonainen akateeminen tutkinto, jätin tämän pois laskuista. Vähintään kandidaatti pitää olla päästäkseen kartalleni! Lopputulos kuvassa 1.
Tulos on osapuilleen sen kaltainen kuin odotinkin. Yhdysvaltain itä- ja länsirannikot profiloituvat demokraattien äänestäjinä ja keskimääräistä hivenen koulutetumpina, keskellä olevat osavaltiot taas ovat republikaanien valtakuntaa ja jonkin verran kouluttamattomampaa väestöä. Ero koulutustasossa ei ole kuitenkaan tavattoman suuri ja poikkeuksia löytyy: Nevada esimerkiksi äänesti enimmäkseen demokraatteja, vaikka vain 23,4 prosentilla väestöstä on jokin korkeakoulututkinto ja Utah puolestaan äänesti yli 60 prosenttisesti republikaaneja, vaikka yliopistokoulutettuja on 32,7% väestöstä. Hienoisen koulutuksellisen yliotteen voi kuitenkin havaita demokraatteja äänestävissä osavaltioissa. Koulutustaso on kuitenkin vain yksi osa maan laajempaa poliittista ja sosiaalista diversiteettiä eikä yksin tietenkään selitä vielä mitään. Rannikoiden liberaalien suurkaupunkien ja etenkin Etelävaltioiden alueen kulttuuriset erot ovat jossain paljon syvemmällä kuin pelkässä koulutuksessa eivätkä erot vaikuta Trumpin aikakaudella ainakaan vähentyneen. Historian koura on pitkä ja vahvasorminen. Se pitää otteessaan kuin QGIS – paljon pidempään kuin ennalta arvaisi.
Kiitokset Artulle ja kaikille kurssin läpi rähmineille erinomaisen opettavaisista viikoista!
Mo.
Lähteet:
Kuusikero K. Seitsemäs luento – time to shine.
Blogikirjoitus kurssikerralta 7. Luettu 10.3.2020.
https://blogs.helsinki.fi/katakuus/2020/03/03/luento-7-omatoimi/
Natural Earth Data.
Osavaltioiden rajat. Luettu 28.2.2020.
http://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/
Federal Election Commission.
USA:n vuoden 2018 vaalien tulokset. Luettu 28.2.2020.
The Chronicle of Higher Education.
USA:n koulutusaste osavaltioittain. Luettu 28.2.2020.
https://www.chronicle.com/interactives/almanac-2018
Kiviluoma T. Lopputaistelu: Koulutusaste ja Trumpin nousu Yhdysvalloissa.
Blogikirjoitus kurssikerralta 7. Luettu 10.3.2020.
Fulbright. Tutkimus ja opiskelu USA:ssa.
Perustutkinnon määritelmä. Luettu 10.3.2020.
https://www.fulbright.fi/fi/tutkimus-ja-opiskelu-usassa/perustutkinto
