Mennää eteenpäin.

Noniin noniin noniin täällä jälleen.

En oppinut edellisestä kerrasta, että gissiä ei kannata tulla oppimaan väsyneenä, joten tälläkin kertaa olin aivan naatti :–) Onneksi teimme alkuun töitä perinteiseen tyyliin; Arttu-Senpai klikkailee taululla asioita ja muut kopioivat klikit. Tämä tyyli ei kuitenkaan jatkunut kauaa.

Tämä viides kurssikerta oli varmasti haastavin tähän mennessä (joten virkeästä mielestä olisi epäilemättä ollut hyötyä), koska pääsimme soveltamaan oppejamme itsenäisesti. Aika nopeasti meni peukalo keskelle kämmentä, mutta onneksi vierustoverit auttoivat.

Tällaisena höyhensarjalaisena uskallan väittää, että QGISin keskeisimmät työkalut ovat esimerkiksi kaikki select features toiminnot, attribute table, field calculator ja processing toolbox. Uskallan jopa väittää osaavani käyttää näitä. Select featureilla pystyy helposti valitsemaan tietyn esim. rajatun alueen ja tutkia alueen sisällä olevia muuttujia tai arvoja. Attribute tablesta näkee hyvin mitä dataa aineisto sisältää, jolloin pystyy muodostamaan parempaa kokonaiskuvaa. Field calculator on aivan mestarillinen työkalu, koska sillä pystyy laskemaan vaikka mitä, ja luomaan uusia sarakkeita jo olemassa olevaan attribuuttitaulukkoon. Processing toolbox on erinomainen erilaisten vaativimpien työkalujen löytämiseksi. Vielä kun pääsisi sille tasolle, että osaisi käyttää näitä vaativampia työkaluja joka kerta oikein. Mutta onhan tätä edes hitusen verran kiva kirjoittaa, kun huomaa, että jotain on jäänyt päähän.

No mikä tuntuu sitten edelleen vähän hankalalta? Aika moni asia, mutta ei se mitään. Ei kai kukaan ollut seppä syntyessään (haha, heikkoa.). Kaikki extractilla alkavat työkalut ovat hieman pimennossa, vaikka olemmenkin niitä vähän käyttäneet. Myös osa join työkaluista ovat edelleen vähän hankalia, koska input layeri menee välillä sekaisin. Tämä voi tosin johtua myös siitä onko hyvä vai huono päivä. Merge ja Joins -toiminnot ovat jääveet aika unholaan, koska niitä ei ole käytetty montaa kertaa. Usein QGISillä leikkiessä käy muutenkin niin, että tietää mitä työkalujen nimet tarkoittavat, mutta ei lopulta silti tiedä täysin 100% mitä ne tekevät. Dissolve -toiminto on sekin jäänyt päähäni, mutta en kuollaksenikaan muista mitä sillä tehdään tai miten sitä voisi hyödyntää. Näihin jos saisi vielä vähän lisäreeniä. Visualisointiakin olisi mukava edelleen kehittää.

Joojoo, jos luulitte ettei mulla oo mitään kovia tuloksia tarjottavana teille, niin olette VÄÄRÄSSÄ. Tämmösen taulukon väsäilin kohtuullisen kovalla tuskalla. Jokaista muistisolua piti käyttää, jotta muistin miten noita vastauksia saadaan QGISillä, mutta lopulta tämä tuotti tulosta ja ihan hyvää muistijälkeä alkoi syntyä.

Puskurointi osoittautui tällä kurssikerralla varsin hyödelliseksi toiminnoksi. Sillä pystyy korjaamaan pieniä aineiston epätarkkuuksia ja laskea esim. kuinka monta asukasta kärsii lentomelusta tai muusta liikennemelusta. Voisin uskoa tämän työkalun olevan käytössä useamminkin. En ole ihan varma, mutta voisin kuvitella, että puskurointia voidaan käyttää hyödyksi laskettaessa pellon ja vesistön väliin jäävän suojavyöhykkeen leveyttä?

Mielestäni QGISin avulla pystyy ratkaisemaan lähes kaikenlaisia ongelmia liittyen visualisointiin. Toki käyttäjän taidoista on paljon kiinni, pystyykö mestarillisia visualisointeja tekemään, mutta teoriassa ainakin lähes kaikki on mahdollista. Datan täytyy olla vain oikeassa muodossa ja se täytyy osata löytää, jonka jälkeen ovet ovatkin sepposen selällään GIS-Narniaan.

Kuvan 2 tehtävä onnistui yllättävän kepeästi, vaikka en tiedäkkään sainko vastaukset tarkoituksenmukaisilla tavoilla, vai sovelsinko vähän liikaakin. Joka tapauksessa niiden pitäisi olla oiket vastaukset. Tässä tehtävässä pääsi käyttämään paljon statistic työkalua ja minusta tuntui, että sisäistin sen.

Tehtävä 4. Tappelin lähes viisi tuntia, jotta saisin tehtyä tarvittavan kartan osana tätä tehtävänantoa, mutta en siltikään onnistunut siinä. Shout outit Laura Hynyselle, joka sai visualisoinnin toteutettua, ja muutenkin vaikuttaa erittäin potenttiaaliselta GIS-velhon alulta. En oikein tiedä mitä tein väärin, mutta tarkoitus olisi vielä saada visualisointikin tänne blogiin asti. Pääkopan männät leikkas vaa sen verra pahasti kiinne, ettei ollu hyvä jatkaa sitä tänää loppuu.

Tässä lupaamani taulukko tehtävästä 2. Muuten sujui ongelmitta, mutta ulkomaankansalaisten osuuden laskemiseen sain onneksi apua vanhemmilta opiskelijoita. Tästä huomasi, että GISeily on tosiaan hieman hankalaa, vaikka olisikin enemmän kokemusta. Oli myös virkistävä huomata, miten kokeneemmat konkarit käyttävät QGISin käyttöliittymää.

!!!!!!!!!!!!!!!VIHDOIN*********!*!*!*!*!*!*!*!*!*!*!*!!!!

Ai että, helpotus oli suuri. Monen tunnin uurastuksen jälkeen sain koropleettikarttani visualisoitua oikein. Kiitos Alex Nylanderin, joka vinkkasi minulle työkalusta;  Count Points In Polygon. En ymmärrä, miten olin tämän unohtanut, enkä ollut törmännyt siihen etsiessäni ratkaisua tähän ongelmaani. Nyt tuntuu hieman idiootilta, mutta näinhän siinä usein käy, kun on yrittänyt ratkaista liian kauan yhtä asiaa. En tosin ymmärrä, miksei Print layouttiin tullut kaikkia lukuja näkyviin, vaikka ne ns. “normi näkymässä” näkyivät. En tässä vaiheessa jaksanut enää selvittää asiaa, koska värit menevät kuitenkin oikein.

Shout out Alex Nylander MOTM (man of the match).

Kiitos jälleen kerran lukijoille, to be continued..

 

 

Lähteet:

Hynynen, Laura. Peruspalikoilla kohti itsenäistä työskentelyä. 12.02.2020
https://blogs.helsinki.fi/lauravel/ (luettu 17.2.2020)

Nylander, Alex. Kurssikerta 5: Buffereita ja väestöanalyyseja 18.02.2020
https://blogs.helsinki.fi/alny/ (luettu 17.2.2020)