Posilla – vaikka väkisin

TERRRVE!

Heti neljännen blogipostauksen alkuun haluan kiittää edelliseen blogitekstiini viitanneita, kiitos. Ennätyksiä rikottiin viittausten määrän ollessa jopa neljä, huh huh. En tiedä miten pystyn vastaamaan tähän suosion määrään.

Minun täytyy myös myöntää, että tämä kursiskerta oli raskain tähän mennessä. Yltiöpositiivisuuteni laitettiin kovaan testiin, mutta en antanut sen murtua. Olin järkyttävän väsynyt, levoton ja kuormittunut –  onneksi vierustoverini Aino Sainius piti tällä kertaa positiivisen ilmapiirin yllä (toki yliväsymyksestä johtuen). Kirjotan tätä päivitystä jälleen heti tunnin jälkeen, joten olen pahoillani jos väsymykseni paistaa läpi.

Kuva 1. Muunkielisten osuus suomea puhuvasta väestöstä pääkaupunkiseudulla. Luvut ovat prosentteina. Täysin valkoiset alueet pääkaupunkiseudun sisällä ilmaisevat, ettei alueilla asu ketään.

Tällaiseen karttaan päädyin. Ei paras, ei huonoin. Värit voisivat varmasti mallailla paremmin, mutta ainakin esitettävät asiat erottuvat. Pienempi ruutukoko olisi tuonut tarkkuutta, mutta luettavuus olisi voinut kärsiä kun kuvan liittää blogiin. Tämän takia päädyin 1kmx1km ruutuihin. Kartasta voi hyvin nähdä, että muunkielisten osuus on pienempi Helsingin kantakaupungissa verrattuna koillis/itä-Helsinkiin. Tämä oli toisaalta hieman odotettu tulos, jos on yhtään lukenut Helsingin kaupunkiin liittyviä uutisia. Myös pohjois-Vantaalla on pieni muunkielisten keskittymä. Kolmas erottuva alue on Helsingin luoteisosassa. Tämä alue jakautuu myös Vantaalle ja Espooseen. Näin salolaisen pääkaupunkiseututietämyksellä sanoisin alueelle kuuluvan mm. Myyrmäki, jolloin tulos ei ole jälleen kovin yllättävä.

Edellä mainitut alueet erottuvat, koska niissä on esimerkiksi halvemmat asumismenot. Muunkielisiin kuuluu paljon maahanmuuttajia, jotka ovat usein taloudellisesti heikommassa asemassa kuin kantasuomalaiset, jolloin he pakkautuvat helposti halvemmille asuinalueille. Tähän taas vaikuttaa luonnollisesti kaupungin ajama aluepolitiikka, esim. investoinnit rakentamiseen tai julkiseen liikenteeseen.

Kuva 2. Muunkielisten absoluuttinen lukumäärä pääkaupunkiseudulla 1kmx1km  ruudukossa. Täysin valkoiset alueet pääkaupunkiseudun sisällä ilmaisevat, ettei alueilla asu ketään.

Kuvan 2 kartta kuvaa kuvan 1 karttaa paremmin, missä muunkielisiä oikeasti on. Esimerkiksi Pohjois-Vantaalla ei ole kuvan 2 mukaan paljon muunkielisiä, vaikka nopeasti katsottuna kuva 1 näyttää näin. Toki kuvan 1 tiedot ovat suhteutettuna yksittäisten ruutujen asukasmääriin.

Joka tapauksessa esimerkiksi lehdestä nopeasti katsottuna molemmista kuvista voi jäädä väärä kuva muunkielisten osuudesta alueilla. Tämän takia en käyttäisi kumpaakaan kuvista kovin vaikuttavissa mediossa, tai missään mediassa ollenkaan. Legendaa parantaisin molemmissa kuvissa, jotta voisin kertoa paljonko jokaisella ruudulla on muuten asukkaita. Tällöin se helpottaisi lukijaa suhteuttamaan saamani muunkielisten arvot, eikä antaisi niin väärää kuvaa muunkielisten osuudesta alueilla. Kartat olisivat myös informatiivisempia jos lisäisin vielä useamman asteikon. Tällöin olisi vähemmän täysin tummanpunaisia alueita, jolloin vääristystä (ja mielikuviin vaikuttamista) tapahtuu vähemmän. Paremman informatiivisuuden saavuttamiseksi lisäisin vielä kaupunkien nimet, suurimmat asuinalueet ja tiet.

Kuten Matti Katajisto blogissaan toteaa, ruututeemakarttojen vahvuus on ilmiöiden kuvaaminen suhteellisesta näkökulmasta. Hän myös kertoo, miten helposti ruututeemakartalla voi esittää aluerajauksia ylittäviä ilmiöitä ja karsia turhan tarkkuuden pois. Ruututeemakartan etu on muutenkin juuri siinä, että yleistettävyys on helppoa ja järkevää. Kartantekijän on vain aina pidettävä mielessä, ettei yleistä liikaa. Ruututeemakartalla on siis helppo esittää paljon dataa pienellä alueella. Esimerkiksi edellisen kurssikerran Afrikka kartta oli hieman vaikealukuinen, koska kaivoksia oli niin paljon ja päällekkäin. Tätä ilmiötä olisi ehkä järkevämpi visualisoida ruututeemakartalla.

Gif 1. Tähän välii postausta piristävä gifi. Lampaat ja ilmeisesti laama/alpakka ovat elämänsuola.

Tunnin lopuksi aloimme vielä valmistemaan seuraavan kurssikerran töitä. Ensimmäistä kertaa ikinä käytimme rasteriaineistoa. Juuri ja juuri uskoin, että hetki oli todellinen.

Kuva 3. Pornaisten alueesta kuvattu korkeusmalli ja rinnevarjostus.
Kuva 4. Pornaisten alueesta peruskarttalehti ja korkeusmalli. Kuva on samasta kohtaa kuin kuva 3.

Kuten kuvasta 3 näkyy, ovat sen korkeuskäyrät tarkempia kuin peruskarttalehden (kuva 4). Käyrät kyllä vastaavat toisiaan melko hyvin, mutta kuvassa 3 ne ovat hitusen tarkempia.

Eipä mulla oo muuta sanottavaa noista. Pääsispä pelaa fribaa. Stay tuned for more.

SKRTT SKRTT

 

Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-10066803 (luettu 6.2.2020)

Katajisto, Matti. Varsinaista velhoilua. 5.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/mattikat/ (luettu 6.2.2020)

One Reply to “Posilla – vaikka väkisin”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *