Kurssi kerta alkoi reippaalla ulkoilulla Dennis-myrskyn jälkituulissa. Tehtävänä oli tarkastella Kumpulan kampuksen lähialuetta kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Latasimme puhelimiimme Epicollect5-sovelluksen, johon kerättiin pistedataa eri sijainneista vastaamalla muutamaan kysymykseen mm. alueen turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja käytöstä. Itse matkasin Miinan kanssa Arabian kauppakeskukselle sekä sen läheltä löytyvään Kumtähdenkentälle sekä Toukopuistoon.
Noin 45 minuutin reippailun jälkeen meidän ja muiden ryhmien lataamat tiedot eri sijainneista koottiin yhteen Epicollect5 nettisivujen kartalle. Siellä pääsimme tarkastelemaan pisteitä ja huomasinkin, että oma Arabian kauppakeskuksen piste olikin ”jäänyt” kampuksen kohdalle. Olisi siis ollut syytä päivittää sijainti ja tarkistaa se :D. Siitä huolimatta olimme yhdessä tuottaneet muistaakseni noin 52 pistettä sisältävää karttadataa. Latasimme sen csv.tiedostoksi, jonka pystyimme sitten avata GIS:ssä sopivalle pohjakartalle.
Tällä datalla sitten leikittelimme ja tässä huomaankin toteavani, että en varmaan muuta sanaa ole GIS:llä työstämiseen käyttänyt kuin ”leikittelyä”. Sitäpä kuitenkin tehtiin ja emme tyytyneet tarkastelemaan vain värikoodein esitettyjä pisteitä siitä, mitkä alueet koettiin miellyttäviksi (vihreä) tai mitkä turvattomimmiksi (punainen), vaan päädyimme interpoloimaan. Tämä tarkoitti sitä, että interpolointi työkalu teki pisteiden väleihin jääville alueille arvion esimerkiksi niiden turvallisuudesta tulkitsemalla lähistöllä olevia pisteitä.
Kuvasta 1. tarkastelussa on alueen miellyttävyys, siten, että punaiset alueet olivat vähiten miellyttäviä ja siniset eniten. Kaikista miellyttävimpiä olivat puistoalueet, joten interpolointi työkalu on antanut niiden lähialueille myös positiivisia tuloksia. Keskimmäinen punainen alue oli Kustaa Vaasan tien yli kulkeva suojatie. Mutta kuten joonatan blogissaan kirjoitti; ”Interpoloinnista täytyy kuitenkin muistaa, että dataa (tai pisteitä) täytyy olla riittävästi tai muuten se voi vääristää liikaa tietoa, ja edistää näin misinformaatiota.”. Tälläisen vääristymän voi kuva 1. kartasta myös huomata Vallilan siirtolapuutarhan kohdalta. Muistaakseni kyseiseltä alueelta ei ollut paljoa jos lainkaan pistedataa. Oletan siis, että jotkin muutamat tai yksittäinen alueen lähellä oleva miellyttävyydeltään epämieluisa pistedata on vääristänyt siirtolapuutarhan miellyttävyyttä. Tämä nyt vain oma arvaus, mutta itse ajattelisin, että siirtolapuutarha on yksi miellyttävimmistä paikoista tai edes maisemista kyseisellä alueella.
Loppuajan käytimme hieman enemmän itsenäisesti datan hakemiseen netin syövereistä. Tai itsenäisesti ja itsenäisesti. Meille oli annettu muutama sivusto, joilta voisi ladata mieluisaa dataa lähinnä maanjäristyksistä ja muista luonnonilmiöistä. Pohjakarttana oli käytettävissä laajempi maapallon kartta. Itse latasin yksinkertaisuuden vuoksi eri magnitudien maanjäristyksiä lähinnä vuosilta 2000-2020.
Dataa latasin sivustolta, jota en muista enkä löydä. Tiedot sain kuitenkin suoraan csv muotoisena excelinä, jonka pystyi taas avaamaan GIS:ssä pohjakartalle. Esittelen tässä nyt 4 kartan kuvasarjan, jotka kuvaavat maanjäristyksiä eri voimakkuuksilla. Kuvassa 2. näkyy vuosien 2000-2020 maajäristykset magnitudeilta 6-9,1. Kuvassa 3. taas näkyy samoilta vuosilta vain 8-9,1 magnitudin maanjäristykset.
Yläpuolella olevasta karttakuvasta (kuva2) pystyy hahmottamaan myös mannerlaattojen saumakohtia. Erityisen hyvin Atlantiksen ”llä” menevän Afrikan laatan ja Etelä-Amerikan laatan sauman sekä Tyynenmerenlaatan sauman.
Halusin vielä lisätä lyhyemmiltä aikaväleiltä maanjäristyksiä esittäviä karttoja. Kuva 4. esittää 6-8,3 magnitudin maajäristyksiä vuosilta 2015-2020 ja kuva 5. 6-8 magnitudin järistyksiä vuosilta 2019-2020.
Lähteet:
Mun päähän sattuu. Reunanen Joonatan.
https://blogs.helsinki.fi/reunajoo/