Tällä kertaa mennään suoraan asiaan, sillä mulla ei ole mitään ylimääräistä höpistävää tai edes sille tarvetta!
Avasimme Afkrikan kartta-aineiston QGIS:iin ja tarkoituksena oli tuoda karttapohjaan excelistä dataa. Meidän täytyi kuitenkin löytää yhteinen tekijä, kuten vaikka valtion nimi, jolla yhdistäisimme datan ja karttapohjan. Ainoa ongelma oli, että karttapohjassa yhdellä valtiolla oli useita sarakkeita, sillä jokaikinen saari yms. oli omana tietokantanaan. Sen vuoksi yhdistimme karttakohteet yhdeksi sarakkeeksi. Sille oli kaksi tapaa (merge ja dissolve), jotka molemmat tulivat minullekin tutuksi ja jos haluat lisätietoa käy tsekkaamassa Emma Ward kurssiblogi, hän selittää ne siellä mukavan yksinkertaisesti :). SPÄM! Näin meillä oli vain yksi sarake kutakin valtiota. Excel-data muokattiin csv-tiedostoksi, jota QGIS osaa lukea ja tukea. SPÄM! Meillä oli excelin tiedot onnistuneesti ohjelmassa, ja koska tämä ei ollut edes varsinainen tämän kurssikerran tehtävä hyppään lopputulokseen, jossa meillä oli karttannäkymänä tämä: (SPÄM!)
Sen haluan todeta, että olin aivan totaalisen mukana tällä kurssikertalla ja jopa nautin ajastani QGIS:in parissa vaikka, vaikka QGIS:ini kaatui (ensimmäisen) kerran!
TEHTÄVÄ 1:TULVAINDEKSIKARTAN TEKEMINEN
Jatkoimme sitten enemmän itsenäisesti (toisaalta itse kaverin kanssa) harjoitustehtävään. Toimme ohjelmaan dataa kaikilta Suomen päävaluma-alueilta :
Päätehtävänä oli tulvaindeksin laskeminen ja sekä sen esittäminen koropleettikarttana. Tämän lisäksi kartalla piti esittää Suomen alueiden järvisyysprosentteja diagrammeina. Laskemiseen tarvittavat tiedot olivat kuitenkin erillään ja niitä piti ensin yhdistellä QGIS:in ”Join” toiminnalla, jota käytettiin myös Afrikan kartan kanssa. Ensin tässä tuli yhdistää ”keskiylivirtaama” data ”valuma_alueet” dataan, joka sisälsi sekä keskivirtaama, keskialivirtaama tiedot ja valuma-aluekartan.
Järvisyysprosentit olivat taas erillään excel-tiedostona, joka tuli muuntaa csv-tiedostoksi ja liittää QGIS:iin. Diagrammien muodostaminen onnistui leikkimällä ja netistä apua etsimällä. Lopulta karttanäkymä oli onnistunut (SPÄM!):
Minusta kartta on kaunis ja esittää halutut asiat melkein täydellisesti. Tulvaindeksejä kuvaavat värit jäävät hieman järvisyysdiagrammien alle, mutta tällä mennään ja jos tätä blogitekstiä lukeva osaa zoomata kuvaa, niin saatat erottaa asiat paremmin. Yksinkertaistettuna : mitä korkempi pylväs sitä enemmän järviä alueella esiintyy ja mitä tummempi väri, sitä enemmän tulvia alueella esiintyy.
Lähteet
Ward, Emma. kolmas-kerta-toden-sanoo-tuuletustanssi-ja-halyttavan-tyhja-teekuppi/”>Kolmas kerta toden sanoo? Tuuletustanssi ja hälyttävän tyhjä teekuppi
https://blogs.helsinki.fi/emmaward/