Kuukausi: tammikuu 2020

”Cabin crew, get ready to take off”. Näin ollaankin jo kiitoradalla ja vauhti lähtee yhtäkkiä kiihtymään. Musta tuntuu, etten ehkä ollut vielä valmis näin nopeaan menoon ja koenkin itse tällä kertaa hieman nousuongelmia. Lähtöä vaikeutti erityisesti (hehheh) matematiikka, mutten onneksi ollut ainoa. Kanssakumppaneita oli useampi, kuten esimerkiksi Siiri, joka kertoi blogissaan tuskailleen myös prosenttilaskujen parissa.

Toisella kurssikerralla tutustuimme siihen, miten eri aineistoja tuodaan QGIS-ohjelmaan. Sen lisäksi tarkastelimme mitä eroja eri karttaprojektioiden välillä on. Jälleen kerran kädestä pitäen aineiston tuominen ohjelmaan onnistui sekä sillä leikittely. Vaihdoimme myös karttaprojetkiota (muistaakseni) ensin samalla, kun tallensimme jo luotua karttanäkymää ja sen sisältämää dataa, mutta ilmeisesti ja helpommin projetkion pystyy ja kannattaa vaihtaa ohjelman oikean alareunan painikkeesta, joka muistuttaa maapalloa. Pysyyköhän kukaan mun ajatusten mukana, sillä itse koen hieman ongelmia. Pääpointtina oli se, että olin kyllä luennolla kartalla (heh, kartalla), mutta nyt en ole ihan varma.

Totesimme myös pinta-aloja ja pituuksia mittaamalla, että tiettyjen projektioiden välillä mitat vääristyvät. Toisaalta joidenkin projektioiden mittasuhteissa ei ollut suurta eroa, vaikka ulkomuodossa oli hieman. Jännäää. Tallensimme myös karttapohjia eri projektiolla, joissa pinta-alat olivat laskettuina. Kuulostaa hassulta, mutta koin eniten vaikeuksia pysyä kartalla siinä, että mitä minä nyt tallennan ja miksi ja ”ai nyt se pitää avata uudestaan toisella QGIS -ohjelmalla tähän viereen”. Tallentamisen merkitys selkeni minulle kuitenkin muiden blogeja lueskellessa, kun esimerkiksi Iida valaisi, että ”mikäli mielii muokkaamaan aineistoa, tulee se tallentaa paikalliseksi tietokannaksi”.

Harjoitustyö, jonka tähän blogiin liitän, liittyi projektiovääristymien esittelyyn. Lisäsimme kartoille tilastokeskuksesta myös tilastotietoa. Näin rakensimme ensin koropleettikartan Suomesta, joka kuvaa asukastiehyttä kunnittain. Kuvassa 1. asukastieheydet esitellään Suomessa yleisesti käytetyllä TM35FIN-karttaprojetkiolla.

Tämän jälkeen homma toistettiin toisella projektiolla. Suhteellisen simppeliä ja näin kuvassa 2 esiintyy sama tieto, kuin kuvassa 1, mutta muistaakseni jollain Lambertin projektiolla. (Tämähän jäi siis häiritsemään, sillä tietysti unohdin merkitä muistiin, mikä tämä toinen käyttämäni projektio täsmälleen oli). Ihmettelen myös, että miten olen onnistunut esittämään toisen kartan tiedot desimaaleilla ja toisen kokonaisluvuilla.

Viimeisenä, muttei vähimpänä loimme vielä kartan, jossa pyrimme esittämään kahden eri projektion pinta-alojen vääristymiä niitä verratessa toisiinsa. Elikkäs miten TM35FIN-projetkion ja Lambertin -projektion pinta-alat eroavat prosentuaalisesti ja missä. Kuva 3. havannollistaa tämän.

Lähteet:

Nyman, S. Toinen kurssikerta
https://blogs.helsinki.fi/nymsiiri/

Kokkinen, I. Toinen tapaaminen arvon QGISin kanssa
https://blogs.helsinki.fi/iixkokki/

”Hyvät naiset ja herrat, mina damer och herrar, tervetuloa lennolle QGIS 3.4.1 Madeiralle. Lento ei välttämättä ole aivan suora tai ongelmaton, mutta jos kaikki ottavat rauhallisesti, niin emmeköhän selviä” Ja näin alkaa virtuaalimatka Madeiralle. Ottaessamme ilmastonmuutoksen huomioon on tällainen virtaalimatka loistava valinta saada uusia kokemuksia ja tunteita.

Ensimmäisellä kurssikerralla pääsin vihdoin avaamaan QGIS ohjelman, tuon luvattujen karttojen ihmemaan, josta olen jo pitkään kuullut ja haaveillut. QGIS on omien nettisivujensa mukaan ”ammattikäyttöön tarkoitettu paikkatieto-ohjelmisto, joka perustuu avoimeen ja vapaaseen lähdekoodiin”. Ensimmäinen kurssikerta sujui jokseenkin kivuttomasti, kunhan vain ajatus ei karkaillut. Näin toki kävi, sillä iltaluennolla minua rehellisesti sanottuna alkoi parikin kertaa nukuttamaan. Onneksi vierustoveri oli ainakin yhtä hereillä ja kertoi sen, mitä minulta oli mennyt ohi. Kävimme ohjelman ominaisuuksia läpi yhdessä askel askeleelta ja näin sitä huomaamattaan onnistui loihtimaan oman tietokoneruudunsa näkymään ensimmäisen kartan Suomesta. Huomasin heti, että kaikki visuaaliseen informaatioon liittyvät muokkaustoiminnot jäivät helpoiten päähäni, kuten värien muokkaus tai projetkin muokkaus tallennettavaksi ”kartaksi”, jossa siihen lisättiin mittakaava yms.

Kiteytettynä voin sanoa, että ensikosketus ohjemaan oli oikeastaan varsin mukava. Toisaalta uskon kokemuksen johtuvan siitä, että opimme ja käytimme ohjeman ominaisuuksista vasta minimaalista osuutta. Pienellä jännityksellä odotankin jo ohjelman haasteellisempaa soveltamista monimutkaisemmilla toiminnoilla. Kuten Jaakko Kuurne omassa kurssiblogissaan (2020) toteaakin: ”Suurten informaatiomäärien integraation varjopuolena on valtaisa toimintojen määrä ja siten käyttämisen hankaloituminen”.

Ensimmäinen tähän blogiinikin liitettävä kurssityö (Kuva 1.) koostui tilastokeskuksen kunnista tuottamasta datasta vuodelta 2015. Valitsin tarkasteltavaksi niinkin mukavan aiheen kuin avioerot kunnittain (edelleen vuodelta 2015). Työn teko oli hyvin simppeli enkä yrittänytkään mitään simppeliä suurempaa näin ensimmäisellä kerralla säästääkseni väsynyttä mieltäni. Karttakuva näyttää sen mitä halusinkin, mutta sen luotuani totesinkin, että tosiasissa kuva ei kerro paljoakaan. Oletettavastikin pääkaupunkiseudulla erotaan eniten, sillä siellä asuu eniten ihmisiä. Olisikin ollut hyödyllisempää saada tieto kartalle esimerkiksi suhteellisena osuutena verrattuna kuntien aviolliseen väestöön.

Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa seuraavalle kurssikerralle ja mahdollisesti haastavampiin toimintohin.

Lähteet:

Kuurne, J. 20.1.2020
Johdanto ja tutustumista QGIS-ohjelmistoon. Luettu 21.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/jaakongisblogi/

QGIS viralliset nettisivut
https://www.qgis.org/fi/site/index.html