Harjoitus 6: Pisteaineistojen esittäminen kartalla
Tunnilla tutustuimme Epicollect 5-sovellukseen, jolla keräsimme pisteitä ja jotka sitten interpoloinnin avulla visualisoimme kartalle. Epicollect5-sovellus oli mielestäni helppokäyttöinen ja käyttäjäystävällinen. Oli myös mielenkiintoista tarkastella omaa naapurustoa ja pohtia sen turvallisuutta. Visualisoinnissa keskityimmekin turvattomuuden tunteen visualisointiin (kuva 1.), mutta tässä tietoa ei ole pohjustettu. Alue voidaan kokea turvattomaksi liukkauden, vandalismin, siistiyden, vaarallisen liikenteen tai muiden paikalla olijoiden vuoksi. Kartan visualisointiin tulisikin suhtautua kriittisesti tästä syystä.
Kuva 1. Epicollect5-sovelluksella kerätyt pisteet ja niiden ympäristössä koettu turvattomuus interpoloituna.
Toinen harjoitus oli omatoiminen hasardien visualisointia opetustarkoitukseen. Tutustuimme eri sivustoihin ja näiltä saataviin tietoihin, jotka siirrettiin csv-muodossa QGIS:iin. Itse tein kaksi karttaa maanjäristyksistä vuosilta 1950-2012, jotka olivat yli 5,5 magnitudia. Ensimmäinen visualisointi on interpolointi (kuva 2.), joskin järistysten runsas lukumäärä luultavasti laimensi vaikuttavia visuaalisia ääripäitä ja siten jäi mielestäni puutteelliseksi opetusmateriaalina. Myös valitsemani värit eivät toimineet mielestäni kovin hyvin tai taustakarttaa olisi voinut nostaa esille vielä enemmän. Korpi oli onnistunut tässä itseäni paremmin, sillä hän oli rajoittanut maanjäristysten määrää jolloin visualisointi toimi paremmin ja tyypilliset järistysalueet nousivat selkeämmin esille.
Kuva 2. Maanjäristykset interpoloituna magnitudin mukaan.
Toisessa kartassa (kuva 3.) sama tieto on ilmaistu pistetietona, ja näiden voimakkuus on ilmaistu eri värein. Tässä kartassa maanjäristysten runsaus näkyy hyvin erillä tavalla interpolointiin verrattuna ja näiden paikallisuus korostuu. Tämä mielestäni soveltuu siten paremmin tuntimateriaaliksi, mutta järistysten vaikutusalueet näkyvät heikommin.
Kuva 3.
Kolmannessa kartassa (kuva 4.) näkyy pistetietona maanjäristykset ja tulivuorten sijainti. Kartassa näkyy selvästi Tyynenmeren tulirinki ja mannerlaattojen reunat, joten nämä voisi sisällyttää myös opetukseen. Kaikilla reunoilla ei kuitenkaan ole tulivuoria, vaikka laatat niissä ovat kosketuksissa. Tämä johtuu siitä, että nämä laatat ovat ylityöntölaattoja tai sivuavat toisiaan. Kartasta olisi voinut vielä tehdä version, jossa visualisoidaan yhä aktiiviset tulivuoret. Selkeyden puolesta tämä kartta olisi mielestäni paras opetustarkoitukseen.
Kuva 4. Tulivuoret ja maanjäristykset pistetietona.
Lähteet: Korpi, S. (2021). Hasardit paikat (vk6). https://blogs.helsinki.fi/sakorpi/ Viitattu 26.2.2021