Kerta 7- Itsenäisesti tehtävä kartta

Vimeisellä kerralla tehtävänä oli etsiä dataa, jota halusi visualisoida sekä pohjakartta, jolla visualisointi suoritettiin ja joka havainnollistaisi opittua. Valinnakseni tuli vanha kotimaani Australia ja sen osavaltiot, sekä väestössä tapahtuneet muutokset vuonna 2016. Tämän tuli olla lämmittely kartta, mutta harjoituksen alussa Arttu sanoikin osuvasti, että joskus yksinkertainen kartta voi olla hyvinkin työläs. Ja näinhän tässä kävi!

 

Työn alustus:

Karttapohja oli itseasiassa yllättävän vaikea löytää. Monet ”ilmaiset” GIS-data sivustot vaativat rekisteröitymistä ja ladattavat tiedostot olivat vain väliaikaisia. Reditin syövereistä onneksi löytyi useita GIS-osaajia ja sieltä löytyi myös tönäisy oikeaan suuntaan ja niin kartta saatiin myös Australian hallituksen operoimalta tilastokeskus sivuilta. Edeltävänä iltana sitten avasin kartan QGIS ohjelmassa ja atribuuttitiedosto oli valtava: rannikon saaret lisäsivät painoa turhan paljon. Niinpä yhdistelemällä saaret ja osavaltiot sain näppärämmän kartan, joka oli kaikin puolin toimivampi. Tämä onnistui helposti osavaltion nimeä hyödyntämällä. Data tiedostot sain Australian hallituksen operoimalta tilasto sivulta, jossa nämä oli ladattavissa suoraan csv-versiona.

 

Tuntityöskentely:

Urakka alkoi liittämällä csv-tiedosto osaksi pohjakarttaa. Ensimmäinen ongelma ilmeni liitoksen kohdalla, sillä csv-tiedossa osavaltiot olivat merkitty koodilla ja tämän vuoksi atribuuttitiedot jäivät matkan varrelle. Pikaisen Excel operaation jälkeen syötin tiedoston uudelleen QGIS:siin ja nyt atributtitiedot pysyivät mukana. Ideanani oli, että saisin värikoodattua luonnollisen kasvun osavaltioissa ja diagrammeilla esitettyä osavaltioiden välillä tapahtuneen muuttoliikenteen, sekä muuton ulkomaille. Tässä nousi uusi ongelma: ensin diagrammeja ei näkynyt ollenkaan. Noin vartin, neuvottelun opettajan kanssa ja usean testauksen jälkeen sain näkyviin vain NT:n diagrammin. Tässä kohtaa opettaja neuvoi tallentamaan yhdistetyt tiedot omana shapefilena, jolloin liitäntä on pysyvämpi. Tämän uuden shapefilen kanssa ongelma esiintyi kuitenkin uudelleen. Pähkäilyn, mietinnän ja kokeilun seurauksena en löytänyt itse ongelmaan ratkaisua ja jouduin jälleen tukeutumaan opettajan apuun. Tällä kertaa opettaja oli yhtä ihmeissään, kuin minä ja lähetin tiedostoni ZIP-muodossa opettajalle. Vastaus tulikin pikaisesti ja ilmeni, että QGIS luki atribuuttitaulukkoani väärin ja tämän vuoksi mm. pyöritysaika oli niin pitkä. Ongelmaa kampittaessa tutustuin Refactor fields-työkaluun. Avattuani tämän työskentely ikkunan, näin että ohjelma luki numerotiedostot tekstitietona ja tämän vuoksi se ei kyennyt käsittelemään dataa oikein. Pikaisen muutoksen ja prosessoinnin jälkeen olin jälleen valmis kampittamaan ongelmaa. Seuraavaksi ongelmaksi nousikin se, että uudessa Refracted scratch layerissä atribuuttitaulukon data oli jäänyt matkan varrelle. Useiden kokeiluiden jälkeen en edennyt kovinkaan pitkälle ja opettajan kanssa tutkiessa ongelmaa totesi hän, ettei tämä toiminto kunnolla toiminut minulla. Opettaja korjasi datan hänen omassa ohjelmassaan ja lähetti minulle korjatut tulokset. Tässä myös ilmeni ongelmia, sillä avattuani uudet, korjatut tiedot, oli datan lukemismuoto jälleen muuttunut. Pikaisen viestittelyn jälkeen sain uudelleen korjatut tiedot ja lopulta saatoin edetä karttani kanssa. Ja näin suunnittelemani visualisointi sai ilmeensä (kuva 1.) Ajattelin, että kartan kanssa olisi mennyt noin tunti, mutta neljän tunnin jälkeen oli lopullinen visualisointi kaikkine korjattuine ongelmineen valmis.

Huomioitavan arvoista mielestäni onkin, että vaikka jokin ohjelman toiminto ei toteudu suunnitelman mukaan voi se toimia jonkun toisen koneella tismalleen niin kuin pitää ja että yksinkertainenkin kartta voi vaatia paljon ongelmanratkaisua.

Kuva 1. Australian väestössä tapahtuneet muutokset vuonna 2016.

 

Kurssin lopputyö nyrjäytti aivot, mutta tunnilta jäi palkitseva olo: en ole varmaan ikinä ollut yhtä onnellinen nähdessäni diagrammin. Lisäksi ongelmanratkaisu ohjelman sisällä parani, sillä tutustuin uusiin työkaluihin, joilla ongelmia voi löytää ja korjata. Kurssilta tulikin opittua paljon uutta ja hattua nostan muille kurssilaisille sekä opettajalle, että tämä kaikki tehtiin vielä onnistuneesti etänä ja aikaiseksi saatiin karttoja. Esimerkiksi kurssitoverini Innanen (2021) loi sarjan hyvin havainnollistavia karttoja USA:sta, joissa käsiteltiin työllisyyttä ja väestöä, sekä näiden pohdintaa.

 

Aurinkoista kevään jatkoa!

 

Lähteet:

Innanen, A., (2021), Harjoitus 7:Karttoja omavalintaisista aineistosta https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/03/03/harjoitus-7-karttoja-omavalintaisista-aineistoista/  Viitattu 28.03.2021

2 Replies to “Kerta 7- Itsenäisesti tehtävä kartta”

Leave a Reply

Your email address will not be published.