Tässä se nyt on, viimeinen kerta blogin parissa. Kirjoittaminen on ollut itseasiassa melko hyvä tapa oppia: Samalla, kun on esitellyt omia tuotoksiaan, on voinut pohtia omaa oppimista ja analysoida käytettyjen taitojen sovellusmahdollisuuksia. Ensimmäisessä blogitekstissäni olin innokas ja odottavainen sekä nälkäinen oppimaan paljon. Ja voi, miten paljon olen oppinutkaan!
Tehtävät ja projektit ovat muuttuneet haastavammiksi ja enemmän itsenäisiksi koko ajan, minkä vuoksi työ ei ole tuntunut helpolta oikeastaan missään vaiheessa. Samalla voin kuitenkin todeta, että kaiken opittavan olen mielestäni oppinut. Seitsemässä viikossa olen oppinut muun muassa etsimään itse tietokantoja internetistä, käsittelemään erilaisia aineistoja, tekemään monipuolisia analyyseja sekä muokkauksia ja tuottamaan näistä kaikista miellyttäviä visuaalisia esityksiä. Peruspalikat ovat samoja teki sitten minkälaista projektia tahansa. Esimerkiksi Tuija Hyvättinen teki hyvin erilaisen projektin viimeisellä kerralla kuin minä, mutta onnistuminen mahdollistui yhteisesti opituilla asioilla, niitä täytyy vain osata soveltaa.
Pikkuhiljaa olemme itsenäistyneet projektien teossa ja tällä viimeisellä kerralla ohjat annettiin kokonaan meille: materiaali tuli hankkia itse, aihe suunnitella itse ja tehdä halutunlainen analyysi aineistosta. Onneksi Arttu oli tukenamme projektin teossa ja auttoi ratkaisemaan muun muassa Exceliin liittyviä ongelmia, joiden itsenäinen ratkaiseminen ei olisi onnistunut.
Valitsin tutkimusalueekseni Euroopan ja aiheeksi maiden kiertotalouden. Kaivoin materiaalia internetistä ja päädyin seuraaviin aineistoihin: syntyneet pakkausmuovijätteet ja kierrätetyt pakkausmuovijätteet maittain sekä uusiutuvan energian osuus käytetystä energiasta maittain. Uusiutuvan energian tietokanta ei vaatinut sen kummempia muokkauksia Excel pyöritystä lukuun ottamatta. Pakkausmuovin suhteen minun piti Excel pyörityksen lisäksi tehdä ominaisuustaulukkolasku, jotta sain halutun tiedon näkyviin. Minulla oli tieto syntyneestä muovijätteestä ja kierrätetystä muovijätteestä. Jotta luvut olisivat vertailukelpoisia, halusin laskea, miten suuri osa syntyneestä muovijätteestä on kierrätetty. Laskutoimitus oli yksinkertainen ja onnistui Qgis:n perustaidoilla.
Tarkoituksenani oli tarkastella maiden kehittymistä kierrätyksen ja kestävän kehityksen osalta vertaamalla vuosien 2005 ja 2015 tietoja. Tietokannat eivät antaneet informaatiota kaikista Euroopan maista, minkä vuoksi kartoissa (kuvat 1 ja 2) osa maista ovat valkoisina ja/tai ilman pylvästä. Myös Jonna Kääriäinen oli kohdannut tämän ongelman Afrikkaan liittyvissä tilastoissa: Kun tietoa ei ole saatavilla kaikista maista samoilta vuosilta, kärsii maiden välinen vertailtuvuus. Siksi tuloksia ei voi käsitellä absoluuttisena totuutena, vaan suuntaa antavana mallina.
Koropleettikarttana näkyy pakkausmuovin suhteellinen kierrätys ja pylväinä uusiutuvan energian suhteellinen osuus. Vuonna 2005 (kuva 1) pakkausmuovijätteestään suurimman suhteellisen määrän kierrättivät Saksa, Itävalta ja Tšekki. Vaikka nämä maat olivat johtavia muovin kierrättäjiä, jää heilläkin osuus alle 40%. Vuonna 2005 Suomessa vastaava osuus on alle 16%, mikä on hyvin pieni osuus. Uusiutuvan energian osuudet energiankäytöstä olivat vuonna 2005 karkeasti katsottuna Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Montenegrossa. Pienimmät osuudet uusiutuvalla energialla puolestaan oli tuolloin muun muassa Alankomaissa, Belgiassa, Luxemburgissa ja Iso-Britanniassa.
Vertaillessani samoja muuttujia vuoden 2015 arvoilla (kuva 2), olin aluksi yllättynyt siitä, miten joidenkin maiden kohdalla muutosta ei juuri ollut tapahtunut. Esimerkiksi Pohjoismaat ja Espanja näyttävät hyvin samanlaiselta verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. On kuitenkin muistettava, että koropleettikartan värit kuvaavat jotain väliä, jonka sisällä voi tapahtua suuriakin muutoksia. Myös luokkavälit ovat muuttuneet verrattuna vuoteen 2005. Kun tuolloin suurin luokka kuvasti hieman alle 40% kierrätysosuutta, on vastaava suurin luokka vuoden 2015 aineistossa jopa yli 60 % kierrätysosuuden mukainen.
Siispä muistutan: lue aina myös legenda! Näin ollen, vaikka Suomi on edelleen pienimmässä luokassa, on alimman luokan yläraja noussut reiluun 30%:iin, mikä tarkoittaa, että Suomi on luultavasti lisännyt kierrätystään, mutta asteikon noustessa se ei ole päässyt seuraavalle tasolle.
Näillä perusteilla voidaan sanoa, että jos maan väri on tummentunut siirryttäessä vuoteen 2015, on kierrätys lisääntynyt merkittävästi. Jos väri on muuttunut samaksi, on kierrätys silti lisääntynyt. Mikäli väri on edellistä vaaleampi, on maan kierrätysprosentti todennäköisesti sama kuin ennenkin, mutta asteikon noustessa se on pudonnut alemmalle tasolle. Merkittävää muutosta parempaa on tapahtunut erityisen paljon itä-Euroopassa, jossa Bulgaria, Romania, Kroatia ja Slovakia ovat lisänneet kierrätysprosenttiaan merkittävästi.
Uusiutuvan energian osuus energiantuotosta on vuoden 2015 kartassa lähes sama kuin vuoden 2005 kartassa. Muutos olisi ollut toivottavaa, sillä uusiutuvan energian käyttö on Maan tulevaisuuden kannalta huomattavasti parempi vaihtoehto kuin uusiutumattoman energian tuotto. Jos pääsen tarkastelemaan samaa aineistoa vuoden 2025 tiedoilla, toivon näkeväni muutosta parempaan erityisesti maiden kohdalla, joiden pylväs on vielä tässä vaiheessa pieni.
Pakkausmuovia syntyy jatkuvasti ja sen kierrätys on erityisen tärkeää. Erityisesti minua yllätti Suomen vähäinen kierrätysosuus. Kyseessä on kuitenkin jo viisi vuotta vanha aineisto ja tilanne saattaa jo nyt olla toinen. Muovin kierrätyksestä on viime vuosien aikana puhuttu paljon, mikä on lisännyt myös ihmisten tietoutta asiasta. Lisäksi vuonna 2016 aloitettiin kuluttajien muovipakkausten keräys, mikä on seurannan mukaan lisännyt vuosittain muovin kierrätystä huomattavasti (Soini, 2.9.2019). Suomen osalta muovin kierrätys on edistynyttä. Muovin kierrätykseen liittyviin kysymyksiin ja ohjeisiin löytää nopeasti vastauksia Suomen uusiomuovi Oy:n sivuilta. Koska muovin kierrätys on kaikkien asia, olen tehnyt tiedon löytämisestä helppoa: klikkaat vain tästä.
Uusiutuvaan energiaan siirtyminen on hidasta ja sillä on omat rajoituksensa. Tavoitteita sille on asetettu pitkän ajan päähän, koska siihen siirtyminen ei ole niin yksinkertaista kuin maallikko voisi luulla. Esimerkiksi vuonna 2005 on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2050 EU:n energia tuotettaisiin kokonaan uusiutuvilla energiamuodoilla. (Olesen, 1.9.2005.) Koska tavoite on vasta asetettu vuonna 2005, ei ole ihmeellistä, että muutosta ei ole juuri ehtinyt tapahtumaan tarkastelun kohteena olleiden vuosien välillä.
Oli mahtavaa tehdä oma projekti! Kun sai itse suunnitella, sai myös paneutua aiheisiin, jotka todella kiinnostivat itseä. Kierrätys ja ympäristön huomioiminen on erittäin tärkeä globaali aihe, jota pitäisi tutkia yhä enemmän. Tällä pienimuotoisella tutkimuksellani pystyin tarkastelemaan Euroopan tilannetta ainakin joltain osin. Tutkimukseni perusteella uskallan sanoa, että Eurooppa kulkee oikeaan suuntaan. Jos jokainen maa tekee vielä sisäisesti samankaltaista työtä kuin Suomi, parantaa se tilannetta entisestään. Uusiutuva energia ja muovien kierrätys ovat asioita, joihin jokainen voi pienissä määrin omalla toiminnallaan vaikuttaa. Siispä kannustan kaikkia kotimaassa ja ulkomailla osallistumaan talkoisiin! Ja jos joku tarvitsee syyn, niin tässä se on: kotiplaneettamme tarvitsee sitä.
Seitsemän viikkoa intensiivistä ”gisseilyä” (näin tuttavallisesti ilmaistuna) on aikamoista. Haasteita on mahtunut matkan varrelle enemmän kuin tarpeeksi ja aikaa kurssiin on kulunut lukemattomia tunteja. Jostain sairaasta syystä silti väitän pitäväni kovasti tästä puuhasta. Pieni hengähdystauko näistä puuhista tekee varmasti hyvää ja antaa ajatuksilla tilaa muhia. Iso kiitos ja kumarrus kaikille lukijoille tämän kurssin osalta! Pieni taputus omalle olalle ja kohti uusia seikkailuja.
Lähteet:
Hyvättinen, Tuija. Homma purkkiin! Käytetty 1.3.2020. https://blogs.helsinki.fi/hytuija/
Kääriäinen, Jonna. Inhimillisen hyvinvoinnin kuvaaminen teemakartoilla. Käytetty 1.3.2020. https://blogs.helsinki.fi/kaarijon/
Olesen, G. B., (1.9.2005). Uusiutuva energia Euroopassa. Käytetty 29.2.2020. http://ilmasto.org/kirjoitukset/uusiutuva-energia-euroopassa.html
Soini, V., (2.9.2019). Muovipakkausten kierrätys kasvaa vauhdikkaasti. Suomen uusiomuovi Oy. Käytetty 29.2.2020. http://www.uusiomuovi.fi/fin/suomen_uusiomuovi/ajankohtaista/2019/09/muovipakkausten-kierratys-kasvaa-vauhdikkaasti/