Toisella kurssikerralla tutkailtiin projektioita. QGIS:sistä käytiin läpi joitakin valintatyökaluja ja muita toimintoja. Kurssikerralla tehtiin harjoituksia, jotka osoittivat käytännössä, miten valittu projektio vaikuttaa lopputulokseen. Harjoitusten lopputulokset on koottu allaolevaan taulukkoon.
| Projektio | Pinta-ala | Pituus |
| WGS 84 | 1 664,016 km² | 485,612 km |
| Mercator | 14 092,315 km² | 1 075,474 km |
| Robinson | 2 377,638 km² | 706,175 km |
| ETRS89 / ETRS-LAEA | 1 664,016 km² | 485,612 km |
| ETRS-TM35FIN | 1 664,016 km² | 485,612 km |
Taulukko 1. Projektioiden vertailu
Taulukosta voi havaita, että käytetyllä projektiolla on merkitystä. Mercatorin ja Robinsonin projektiot antavat pinta-alojen ja matkojen vertailussa suurempia arvoja kuin muut kolme projektiota. Mercatorin projektioa kritisoidaankin tunnetusti pinta-aloja vääristävänä mallina. Etenkin Maapallon napoja lähestyttäessä Mercatorin projektio suurentaa alueita luonnottomasti. Robinsonin projektio taas on pienimittakaavaisiin karttaesityksiin tarkoitettu ”kompromissi” projektio. WGS 84, LAEA ja ETRS-TM35FIN antavat mittauksissani samoja lukuja, mutta todellisuudessa niidenkin välillä on eroja. WGS 84 on ylesmaailmallinen tasokoordinaattijärjestelmä, jonka tarkkuus jää hieman LAEAsta eli Lambertin oikeapintaisesta projektiosta. Ero on kuitenkin yleensä alle metrin luokkaa, joten siitä ei normaalisti tarvitse välittää. ETRS-TM35FIN perustuu itseasiassa käänteiseen Mercatorin projektioon. Siinä perinteisen Mercatorin projektion päiväntasaaja on käännetty Suomeen nähden pohjois- etelä suuntaiseksi meridiaaniksi. Näin ETRS-TM35FIN kuvaa Suomea erittäin tarkasti. Muun maailman pinta-aloja projektio kuitenkin vääristäisi yhtä lailla kuin haukuttu Mercatorin projektio. On tärkeää osata käyttää projektioja oikein. Jos tehdään pinta-aloja kuvaavia esityksiä, kannattaa valita oikeapintainen, kuten Lambertin projektio. Kuvassa 1. esimerkkejä Suomesta erilaisissa projektioissa.
Kuva 1. Suomen muoto eri projektioissa (ei mittakaavassa). Vasemmalla Mercatorin, keskellä Lambertin projektio. Oikealla WGS 84
Lopulta tehtiin koropleettikarttaesitys Mercatorin ja Lambertin projektioiden pinta-alojen prosentuaalisista eroista Suomessa. Kartasta (kuva 2) on helposti havaittavissa, että pinta-alojen vääristymä kasvaa Suomessa pohjoiseen päin mentäessä. Mercatoria ei tosiaankaan kannata käyttää pinta-alojen vartailussa. Suuntiin liittyvissä (ja monissa muissakin) asioissa Mercatorin projektio toimii hyvin, kunhan sen pinta-alavirheet tiedostaa. Monet eivät kuitenkaan tiedosta. Monille saattaakin syntyä vääristynyt kuva mantereiden ja valtioiden mittasuhteista. Esimerkiksi, kuten Tuomas Kirjavainen blogissaan huomauttaa, Mercatorin projektiossa Grönlanti näyttää lähes Afrikan kokoiselta, vaikka Grönlanti oikeasti mahtuisi Afrikan sisälle noin 14 kertaa.
Kuva 2. Mercatorin ja lambertin projektioiden pinta-alojen prosentuaalinen ero Suomessa
Lähteet:
Tuomas Kirjavaisen blogi: https://blogs.helsinki.fi/tuokirja/2018/01/23/12/
https://fi.wikipedia.org/wiki/ETRS-TM35FIN