Yhteinen harjoitus
Ensimmäisellä kurssikerralla harjoiteltiin QGIS-nimisen ohjelman perusominaisuuksia ja -käytäntöjä. Koska olen ennenkin hieman ohjelmaa käyttänyt, kaikki ei ollut minulle aivan uutta. Toisaalta, jouduin myöhemmin itsenäisessä harjoituksessa palaamaan useampaan kertaan katsomaan ohjeita. Tästä se kuitenkin lähtee! Tehtiin harjoituskerralla yhteisten ohjeiden mukaisesti koropleettikartta, jonka on tarkoitus siis kuvata ominaisuuksia kartalla värein ja käyttäen nimenomaan suhteellisia osuuksia Tässä harjoituksessa kartassa oli tarkoitus kuvata HELCOM-maiden typpipäästöjä (kuva 1). Wikipedian (2022) mukaan HELCOM-maat ovat maita, jotka kuuluvat Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissioon. Tällaisia maita ovat Suomi, Ruotsi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa ja Tanska.
Saadakseni valmiista aineistossa olleista absoluuttisista luvuista suhteellisia osuuksia, oli toimitettava loppujenlopuksi hyvinkin yksinkertainen laskutoimitus. Tähän laskutoimitukseen oli käytössä QGIS:in oma “Field Calculator”. Absoluuttiset luvut jaettiin niistä saadulla summalla, joka oli myös suoraan kerrottuna QGIS:in tilastot-paneelissa. “Style” välilehdellä oli mahdollisuus visualisoida esimerkiksi kartan värit ja suhteellisten ominaisuuksien luokkarajat haluamallaan tavalla. Kun suhteelliset osuudet olivat laskettuna, ja värit valittuna, oli kartta viimeistelyä vailla valmis.
Kuva 1. HELCOM-maiden typen käyttö
Kartan viimeisteluun kuului legendan, pohjoisnuolen ja mittakaavan lisääminen. Kuten legendasta voidaan huomata, kartalla on kuvattuna myös HELCOM satama-alue sinisellä, sekä ne maat, jotka eivät kuulu HELCOM:iin harmaalla. Myös syvyyskäyrät ja typpipäästö-alueet ovat näkyvissä kartalla. Kartta esittää punaisen eri sävyin hyvin selvästi typpipäästöjen runsauden eri alueella. Jopa ennen legendaan katsomista, voidaan tehdä päätelmä, että tumman punainen väri tarkoittaa ominaisuuden runsautta ja vaaleampi punainen ominaisuuden vähyyttä. Värivalinnan vuoksi kartan analysoiminen on oikeastaan aika helppoa. Karttaa analysoidessa voidaan huomata, että Puola erottuu joukosta hyvin tummanpunaisella värillä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Puolassa typpipäästöt ovat jopa 13,3 – 33,7%. Myös Ruotsi ja Venäjä erottuvat punaisuudellaan kartalla. Vähemmän typpipäästöjä esiintyy esimerkiksi Saksassa, Tanskassa, Suomessa, Latviassa ja Liettuassa. Näillä mailla typpipäästöjen osuus on n. 3,2% – 9,5%, eli päästöt jäävät alle 10%. Valkoisena kartalla esiintyvällä Virolla typpipäästöt ovat vain n. 3%.
Itsenäinen harjoitus
Itsenäisessä harjoituksessa valitsin esitettäväksi ominaisuudeksi väkiluvun muutoksen Suomessa vuonna 2015 (kuva 2). Kartta kuvaa väkiluvun muutosta prosentteina, eli käytännössä esittää kartan lukijalle tiedon Suomen muuttovoittokunnista ja muuttotappiokunnista. Kuten Rautamo (2023) toteaa blogissaan, QGIS:in mutkaton käyttäminen vaatii vielä paljon aikaa, eikä turhautumisilta tulla välttymään. Tämän todettua, voin sanoa, että seurasin paljolti aiemmin annettuja ohjeita kartan luomiseen. Kohtasin useitakin ongelmia, mutta sain lopulta luotua mielestäni ihan kelpo kartan.
Kuva 2. Väkiluvunmuutos prosentteina Suomessa vuonna 2015.
Kuten legendasta voidaan huomata, vihreän sävyiset kunnat ovat muuttovoittokuntia ja punaisen sävyiset kunnat muuttotappiokuntia. Pidän tätä värien valintaa nerokkaana, sillä vihreä väri usein mielletään positiivisena, ja punainen negatiivisena. Vaikka kartan värit ovatkin toisistaan erilaiset, eli eivät ole vain yhden värin eri sävyjä, koen kartan silti olevan visuaalisesti silmää miellyttävä. Koen, että kartasta pystyy nopeasti saamaan kaiken informaation, mitä pitääkin.
Nopeasti karttaa vilkaisemalla voidaan jo huomata, että Suomessa on enemmän muuttotappioisia kuntia. Punaisella ilmeneviä kuntia on ympäri Suomea ja näissä kunnissa muutos ylettyy melkein -5 prosenttiin. Esimerkiksi Ilomantsi ja Utsjoki ovat muuttotappioisia kuntia. Muuttovoittoisten kuntien muutos ylettyy jopa 4 prosenttiin. Tällasia kuntia ovat esimerkiksi suurin osa Helsingin seudun kunnista, sekä muun muassa Turku, Tampere ja Oulu. Tulos oli mielestäni hyvin odotettu. Kasvavat kunnat, kuten Helsinki, Tampere ja Turku ovat hyvin kaupunkimaisia, ja monet palvelut, korkeakoulut ja työmahdollisuudet keskittyvät näihin kuntiin. Muuttotappiokunnat taas sijaitsevat kauempana “sivistyksestä” ja niistä muuttaa usein nuoret pois parempien opiskelu- ja työmahdollisuuksien perässä.
Lähdeluettelo:
Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio (2022)
https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4meren_merellisen_ymp%C3%A4rist%C3%B6n_suojelukomissio > Luettu 23.1.2023
Rautamo, S. (2023). “Ensimmäisen kurssikerran harjoitus ja tehtävä”. Postaus blogissa 20.1.2023.
< https://blogs.helsinki.fi/rautamos/2023/01/20/ensimmaisen-kurssikerran-harjoitus-ja-tehtava/ > Viitattu 23.1.2023.