Miten me valmistelimme reissun: osa 1

Ei se vaadi kuin aikaa, rahaa ja tahtoa

Varoituksena, että tämä on tylsä, pitkä ja käytännönläheinen postaus.

Otsikosta selviää oikeastaan ne oleellisimmat asiat, mitä tämmöinen useamman kuukauden reissu vaatii. Yksityiskohtiin kun mennään, on mahdotonta lyödä pöytään sellaista valmistelulistaa, joka toimisi kaikille. Kirjoitin tähän meidän valmistelu-urakan tärkeimmät toimet tavallaan kronologisessa järjestyksessä edeten matkan alkamista kohti. Joku kokeneempi reissaaja voi olla eri mieltä useista asioista, sillä me ei olla koskaan oltu muutamaa viikkoa pidemmällä reissulla. Saimme kuitenkin paljon vinkkejä enemmän matkustelleilta tutuiltamme, joita ilman homma olisi ollut huomattavasti vaikeampaa.

Tässä kun katselee tätä kirjoittaessa bungalowin terassilla tulikärpäsiä, tulee mieleen, että kyllä tämän eteen kannatti nähdä vaivaa.

Kunnollinen suunnittelu kannattaa!
Kunnollinen suunnittelu kannattaa!

Päätös lähteä

Ihan ensimmäisenä on luvattava itsellensä, että ylipäätään lähtee joskus tulevaisuudessa reissuun jonnekin. Samalla on hyvä miettiä edes suurin piirtein, milloin ja kuinka pitkälle reissulle haluttaisi lähteä. Tämä päätös edesauttaa kaikkea edessä olevaa valmistelua, sillä sen tapahduttua reissun suunnittelun voi aloittaa oikeasti. Sitoutuminen tähän päätökseen on tässä vaiheessa helppoa, kun kaikki on vielä utuisen haaveen tasolla. Meidän kohdalla tämä päätös tehtiin muutama vuosi sitten.

Säästäminen ja budjetointi

Päätös lähteä polkaisi samalla käyntiin reissubudjetin säästämisen. Siinä vaiheessa meillä ei ollut vielä mitään hajua mistään kohteista tai tekemisistä, mutta selvää oli, että reissatessa menee massia. Tämän säästöprojektin alussa me oltiin vastavalmistuneita ja molempien työtilanne vaihteli. Tulomme olivat varmaan korkeintaan keskitasoa ja emme olleet aiemmin säästäneet mihinkään pitkäaikaisesti. Aloitimme homman tarkastelemalla omaa taloutta ja etsimällä sieltä mahdollisia säästökohteita. Perustimme pian kortittoman säästötilin erilliseen pankkiin, jotta sieltä ei pystyisi siirtelemään säästöjä käyttötilille ilman pankkiviivettä. Näin säästöjä ei tulisi käytettyä ihan hetken mielijohteesta.

Eihän sitä alkuun saatu oikein mitään kasaan. Jokainen penni kuitenkin tuntui hyvältä ja vei eteenpäin reissua kohti. Välillä säästöihin myös jouduttiin turvautumaan yllättävien menojen kohdalla. Tärkeintä oli, että syntyi rutiini, joka pikkuhiljaa vei lähemmäs lähtöä. Paras keino säästämiseen meidän kohdalla oli jaotella oma talous erilaisiin osiin, kuten kiinteisiin talouskuluihin (asuminen, sähkö, vakuutukset yms), ruokaan, matkustamiseen ja hupihommiin. Näiden ynnäilyssä selvisi karu totuus siitä, kuinka paljon hupihommiin meni rahaa, kun siihen ei kiinnittänyt huomiota. Hupihommilla tarkoitan lähinnä ulkona syömistä, baarissa käymistä ja taksilla ajamista. Tätäkin pitää elämässä olla, mutta siihen käytettävän rahamäärän kontrollointi voi olla vaikeaa. Me tehtiin näille talouden osasille melko tarkat kuukausibudjetit, joita rukkailtiin lennosta, kun homma meni häneksi. Näiden osabudjettien ulkopuolelle jäi siivu rahaa, joka survottiin digitaaliseen säästöpossuun heti kuun alusta. Näin toimittiin joka kuukausi ainakin yli kahden vuoden ajan. Hupihommistakaan ei jouduttu kokonaan luopumaan.

Reilu vuosi ennen lähtöä tapahtunut Helsinkiin muutto helpotti yllättäen säästämistä, kun oma auto muuttui lähes tarpeettomaksi. Auto myytiin pois ja se toi lisäsäästöjä heti useita huntteja kuukaudessa. Tässä vaiheessa rupesimme hinkkaamaan tarkempaa reittisuunnitelmaa ja kyttämään lentojen hintoja, jotta tarkempi hintalappu selviäisi. Lisäksi googleteltiin tietoja eri maiden hintatasoista ja laskettiin karkeat päiväbudjetit per maa, aluksi tietenkin reilusti alakanttiin. Pitkällisten ynnäilyjen tuloksena meillä oli tiedossa yhteissumma, joka me vähintään tarvittaisiin. Summa oli 13 000e.

Laskettiin syyskuussa, että meneillään olevalla säästösuuunnitelmalla osutaan 13 tonniin ja ostettiin riskisti lennot, koska ne kallistuivat päivittäin. Tämän jälkeen saatiin lisämotivaatiota säästämiseen, kun hoksattiin, että oltiin laskettu maakohtaiset budjetit monessa kohtaa aivan päin persettä. Kokonaisbudjetti kohosi tämän seurauksena vielä 3 000e verran. Tässä vaiheessa jouduttiin vetämään kaikki huvittelu aivan minimiin ja ruokaostoksienkin kanssa oltiin tarkkoja. Tavoitteeseen kuitenkin päästiin. Vanhemmat ja ystävät myös auttoivat avokätisten synttäri- ja joululahjojen muodossa – valtava kiitos niistä.

Jokainen määrittelee haluamansa mukavuudet reissussa erikseen. Me haluttiin, että jokaisessa majoituksessa on oma kahden hengen huone omalla WC:llä ja että joka päivä pitää olla rahaa syödä ravintolassa vähintään kerran. Rahaa piti olla useita huntteja per kohdemaa pelkkiin aktiviteetteihin. Uuteen-Seelantiin haluttiin vuokrata 2 viikon ajaksi campervan, jossa pystyy nukkumaan ja tekemään ruokaa. Ei haluttu käyttää mitään epäilyttäviä lentoyhtiöitä ja sekoilla useiden välilaskujen kanssa. Tällaisten budjettiin vaikuttavien juttujen määrittely hyvissä ajoin helpottaa suunnittelua. Budjettiin kannattaa laskea myös ylimääräistä sen verran, ettei palatessaan joudu ihan puille paljaille. Lisäksi ihan kaikki budjettiin sisältyvä kannattaa laskea vähän yläkanttiin. Yllättäviä kuluja tulee varmasti.

Vietnamissa ei penneillä pelata.
Vietnamissa ei penneillä pelata.

Ajan järjestäminen

Koskaan ei ole täydellinen aika lähteä reissuun. Aina joutuu joustamaan tai luopumaan jostain, jos on lähdössä pois pitkäksi aikaa. Oikeastaan ainoana vinkkinä tähän liittyen voi sanoa, että lähtöaika ja reissun kesto kannattaa päättää mahdollisimman ajoissa, koska silloin lähtöä on aikaa järjestää ja kaiken reissuun liittyvän saa ostettua halvemmalla. Jotkut reissaajat lopettavat työt ja irtisanovat kämpät sun muut systeemit, ja rakentavat elämää sitten reissun jälkeen uusiksi. Meillä sattui käymään tämän kanssa tosi hyvin, kun itse voin palata reissun jälkeen takaisin konttuurille ja Meri viimeistelemään opiskeluhommiaan, vaikka lähtöaika olikin päätetty ja lennot ostettu ennen em. asioiden selviämistä. Käytännössä siis oltiin lähdössä kemiläisille tyypillisellä loputtomalla itsevarmuudella reissuun sillä oletuksella, että kyllä ne asiat siitä jotenkin suttaantuu. Punnittiin kuitenkin läpi paljon erilaisia mahdollisia tilanteita ja päätettiin asioita tietyssä järjestyksessä, jotta hommassa pysyi joku roti. Se myös helpotti, kun kerrottiin lähdöstä tärkeimmille tahoille heti ajankohdan selvittyä.

Kohteiden valinta

Valikoitiin kohteet totta kai sen pohjalta, että mihin halutaan mennä. Aluksi kohteita oli enemmän ja niitä jouduttiin karsimaan lähinnä budjettisyistä. Haluttiin myös viettää tietyissä maissa enemmän aikaa kuin muissa. Ei haluttu juosta kohteita läpi hirveällä kiireellä, ettei tulisi mitään suorituspaineita. Kiina ja Australia olivat ns. varmoja kohteita, koska siellä asuu läheisiä. Kun nämä maat ovat kohteina, niin sieltä ei kannata ainakaan mihinkään Kanadaan jatkaa, joten Kaakkois-Aasia ja Oseania käytännössä toimivat rajoina reitille. Kohteet valikoitiin hieman ennen lentojen ostamista, eli noin puoli vuotta ennen lähtöä.

Kiina oli päätetty ekaksi kohteeksi jo aikaa sitten. Sieltä oli kätevä jatkaa Kaakkois-Aasiaan. Vietnam on kiinnostanut meitä molempia paljon lähinnä maan ruokakulttuurin ja sen pohjalta, mitä maassa käyneet tutut ovat kertoneet. Vietnamissa on kuulemma upea luonto, uniikkeja kaupunkeja ja aitoja ihmisiä. Turistirysäksi sitä ei voi sanoa. Tähän kun lyödään lisäksi edullinen hintataso ja 15vrk viisumivapaus, oli valinta helppo tehdä. Siellä käydään ainakin Ho Chi Minhissä, Mekong-joella ja Mui Nessa. Vietnamista mietittiin jatkaa Laosiin tai Kambodzaan, mutta nämä jäivät pois rahan ja ajan puutteen vuoksi. Thaimaa oli ollut minun mielessä jo pitkään monista samoista syistä kuin Vietnam, mutta siellä on myös Koh Samuin saari, mistä löytyy 2 frisbeegolfrataa. Sinne täytyi siis päästä, eikä asiaa ollut onneksi kovin vaikeaa myydä Merille. Thaimaassa aiotaan käydä myös Koh Taon saarella, koska se sijaitsee Samuin vieressä ja siellä on kuulemma viimeisen päälle snorklauspuitteet. Lennetään aluksi Bangkokiin, missä ollaan myös ainakin muutama päivä. Thaimaassa ollaan yhteensä kolme viikkoa.

Meri ja Mekong-joen suistoa.
Meri ja Mekong-joen suistoa.

Siskoni asuu Australiassa ja haluttiin viettää siellä kunnolla aikaa. Viimeksi käytiin siellä 2014 kolmen viikon verran, joka tuntui vähän liian lyhyeltä. Nyt päätettiin olla maassa tuplat, eli 1,5kk. Ausseihin haluttiin mennä suoraan Thaimaasta, jotta saataisiin maksimit irti kesästä, eikä tarvisi syksyä surkutella. Uusi-Seelanti on kätevästi siinä vieressä, ja sinne meneminen oli oikeastaan myös ennakkoon päätetty, koska luonto, hobitit ja kaukainen sijainti. Tykätään molemmat retkeilystä ja luonnossa liikkumisesta, joten päätettiin kokea paikat näiden hommien kautta. Vuokrattiin Jucy-nimiseltä firmalta noin tonnilla campervan kahdeksi viikoksi, jolla suhattaisiin menemään. Kyseessä ei ole halpa maa, joten budjettia varten piti selvittää täkäläiset hinnat bensaan, leirintään, ruokaan, aktiviteetteihin sun muuhun. Loppuhinnaksi laskettiin 3200e. Kaksi viikkoa ei riitä molempien saarten läpikäyntiin, jos ei halua ajaa jotain 400km joka päivä. Tästä syystä päätettiin rajata ajoreitti vain Pohjoissaarelle. Tämä kahden viikon pätkä sijoitettiin keskelle aikaamme Ausseissa, jotta olisi mahdollisimman lämmintä. Eli ensin 3 viikkoa Ausseissa, sitten 2 viikkoa Uudessa-Seelannissa ja sitten vielä 3 viikkoa Ausseissa.

Reissun lopuksi haluttiin jokin kohde paluumatkan varrelta ja aluksi oltiin menossa Borneon saarelle Malesian puolelle Sabahin alueelle katsomaan viidakkoa ja orankeja. Oltiin juuri painamassa lentoyhtiön sivuilla osta-nappia, kun päätettiin vielä tsekata ulkoministeriön matkustustiedote. Siellä sanottiin ”vältä matkustamista Sabahin alueelle”, koska siellä oli uhka terrorismille ja kidnappauksille, joten ensikertalaisina jänistettiin siitä huvista. Tilalle valikoitui hyvin nopean googlettelun tuloksena Malesian Langkawin saari, mihin sai halvalla lennot Ausseista. Ei tiedetä kyseisestä paikasta oikeastaan mitään, mutta kaksi viikkoa siellä könötetään. Eiköhän siellä jotain keksitä ja jos ei, niin ei ole haitaksi ottaa vain rennosti ennen kotiinpaluuta. Välissä käydään viikonloppureissu Singaporessa, mihin Kiinassa asustava kaverini muuttaa pian Kiinasta lähdettyämme.

Seuraavassa valmistelupostauksessa lisää tiukkaa faktaa lentojen, majoitusten ja systeemien selvittelystä sekä terveys- ja viisumisäädöistä.