Itku ja onnenkyyneleet meinasivat karata ilmoille kun näin jälleen Villa Lanten kauniin renessanssihuvilan. Matkasta jo hieman voipuneena saapuminen ja majoittuminen omaan huoneeseen tuntui todelliselta saavutukselta. Sain uudeksi kodikseni Gavina-nimisen huoneen talon ylimmästä asuinkerroksesta. Huonetta on käsittääkseni aiemmin historiassa asuttanut instituutin legendaarinen sisäkkö, jolta huoneen nimi on peräisin. Gavinan pysti vartioi myös seurustelevaa nuorisoa Villa Lanten asukkaiden olohuoneessa ”parlatoriossa”, jottei meno äityisi liian hurjaksi.

Huoneessani on kaikki mitä ihminen tarvitsee: kirjoituspöytä, nojatuoli, sänky, TUULETIN, atk (oma läppärini yhdistettynä Cucina-verkkoon), kahvinkeitin, erinäinen määrä taidetta, keittokomero ja oma kylpyhuone. No okei, sohvaa ei ole. Tämä yhdistettynä huoneen ylhäiseen sijaintiin saattaa tehdä pahaa mahamakkaroille 😉

Villa Lante tunnetaan mm. upeasta näköalasta yli Rooman, mutta minun huoneeni lattiatasossa sijaitsevista ikkunoista näkee lähinnä osan terassia, jolla opiskelija-asukkaiden tiedetään rellestävän aamuvarhaiseen (been there done that, pitääkin muistaa hankkia korvatulpat) sekä pihalle, jossa myös järjestetään kemuja, joskin harvemmin ja ehkäpä hieman vähemmällä melulla (no joo, on sielläkin joskus remuttu).